Maaliskuun luetut kirjat

Sophie Kinsella: Finding Audrey

Aloitin tämän kirjan, sillä halusin taas pitkästä aikaa kuunnella englanniksi ja parantaa näin ollen kielitaitoani tai oikeastaan ylläpitää sitä. Olen ennenkin sanonut, että tykkään Kinsellan kirjoista ja siksi tämäkin päätyi lukulistalleni. Kinsellat ovat helppoa, kevyttä, ja kaikin puolin viihdyttävää lukemista. Mutta nyt on pakko heti alkuun todeta, että en tiedä, olinko se minä, oliko se tämä kirja vai mikä, mutta tässä meni kyllä juoni hieman ohi enkä oikeastaan pitänyt tästä. Moneen kertaan piti tarkistaa, että hei, onhan tää Kinsella. Voi olla, että suurin syy on minussa, sillä tässä kuussa kuuntelin montaa kirjaa yhtä aikaa ja se jotenkin sekoittaa pienesti pakkaa. Voi olla että myös muilla tämän kuun tapahtuneilla asioilla on vaikutusta tähänkin. Mutta kyllä tämä siis asiansa ajoi eli sen kielitaidon ylläpitämisen, mutta ei tuonut juurikaan muuta. Mulla meni monesti juonestakin hieman ohi ja piti oikein miettiä, että mitä tässä tapahtui. Voi olla, että tässä oli juoni hieman erilainen kuin esim. shopaholic -kirjoissa ja sitä kautta en oikein päässyt kirjaan sisälle. Mutta en tätäkään kadu että aloin kuunnella tätä, sillä kyllä tämä varmaan ylläpiti kielitaitoani jonkin verran eikä mikään kirja koskaan mene hukkaan. Ehkä tästä opin, että kirjan kuunteleminen vaatii oikeasti keskittymistä. On turha aloittaa kirjaa, jos ajatukset ovat muualla. On turha myös kuunnella, jos haluatkin kuunnella musiikkia, niin kuuntele silloin musiikkia. Annan kuitenkin kirjalle arvosanan 2/5.


Anni Erkko: Uraäidin selviytysmisopas


Jos edellinen kirja ei oikein iskenyt tällä hetkellä itselleni, niin tämä kirja iski sitten sitäkin enemmän. Jo kirjan ensisanoista lähtien tiesin, että haluan kuunnella tämän kirjan heti loppuun! Mikä kirjoista tekee sitten itselleni hyvän tai parhaan? Äänikirjoissa toki se ääni vaikuttaa myös kuunteluelämykseen, ja heti alkuun sanon että tämän kirjan lukijan ääni sopi kuin nenä päähän. Mutta ei se tietenkään tehnyt tästä täydellistä. Se on suurimmaksi osaksi varmaan se samanhenkisyys, se, mihin voi samaistua. Tässä se kohtasi heti kirjan alussa ja en melkeinpä malttanut odottaa, että pääsisin kuulemaan kirjaa lisää. Ja välillä sitä kirjaa oli kuunnelta työtehtävien lomassakin ;) Kirja oli myös sopivan lyhyt itselleni; reilut 6 h. Tykkään tällä hetkellä sopivan lyhyistä ja ytimekkäistä kirjoista. Koska aika on rajattua, niin lyhyistä kirjoista saan enemmän  ja pystyn kuuntelemaan enemmän kirjoja ja samaistua useimpiin tarinoihin. Kirjassa on haastateltu todellisia arjen supersankareita, nimittäin useampilapsisen perheiden äitejä ja kirjasta saa kyllä todellisia kultakimpalevinkkejä lähes kaikkeen. Myös muita alan asiantuntijoita on haastateltu kirjaa varten. Vaikka ei tietenkään itse voi samaistua ihan jokaisen perheen arkeen, mutta niistä saa todella hyviä vinkkejä ja niitä voi sitten miettiä, kuinka soveltaa omaan arkeen. Kaikki perheet ovat erilaisia ja kaikille ei käy samat vinkit mutta itselle ainakin kirjassa tuli todella hyviä arjen vinkkejä. Kirjalla on ehkä hieman hassu nimi, mutta voin sanoa, vaikket nyt ole mikään ura-äiti / toimitusjohtaja tms niin saa sieltä hyviä vinkkejä ihan muutkin. Isätkin jopa! Eli ei tarvitse olla mikään megaison konsernin toimitusjohtaja, vaan riittää että olet juuri sinä, teetpä sitten ihan mitä tahansa työksesi, niin vinkkejä voit soveltaa omaan arkeen! Itselle ainakin tuli heti tunne, että jos nelilapsisen perheen äiti selviää niin miksen minäkin?! :D Kirjassa oli vielä lopussa annettu lisää lukuvinkkejä ja itsellä ainakin Aki Hintsan voittamisen anatomia on ollut jo pitkään lukulistalla! Annan siis kirjalle arvosanan 5/5.


Jostain syystä sain myös maaliskuussa luetuksi vain nämä kaksi kirjaa. Aloitin kyllä useampia, mutta ehkä se johtuu siitä, että monet kirjat, jotka aloitin, niin olikin aika pitkiä. En vain saa luetuksi kovin nopeasti yli kahdeksan tunnin kirjaa ja siksi varmaan tykkäänkin tällaisista lyhyistä kuuden tunnin kestoisista kirjoista. Palataan taas luettuihin kirjoihin huhtikuun lopussa, jännä nähä mitä on siihen mennessä saanut aikaiseksi!



Jämälankavinkki + 1 muu vinkki

Neulomisessa ainut huono puoli on se, kun jää aina jämälankoja. Tuntuu että se vaan on aika mahdotonta päästä ideaalitilanteeseen, ja siihen ettei lankoja jää yhtään. Mikään ei ole muuten inhottavampaa kuin langan loppu kesken ison työn ja siksi varmaan itse tilaan aina reilusti lankaa kuin liian vähän. Siinä sitten ollaankin tuloksena pieniä lankakeriä joka puolella :D

Olen tehnyt jämälangoista yleensä aina vilttejä ja peittoja; yleensä isoäidinneliömallilla. Sitten kun niitäkin on tehty tarpeeksi niin alkaa kaipailla vähän jotain muuta :D Sinänsä vauvan ja lasten sukat eivät muutenkaan vaadi paljon lankaa mutta nyt puhunkin sellaisista todella pienistä keristä. Aloin nimittäin tuossa menneenä viikonloppuna kehittelemään ohjetta ihan pienille vastasyntyneille ja tuloksena oli sukat. Mulla oli kaksi pientä langanjämää ja sitä jäi edelleenkin eli lankaa meni varmaan ihan muutama kymmenen grammaa.

Lanka ja puikot: Novita Baby Wool, 3½.

Ohje: Luo 24 s ja jaa silmukat neljälle puikolle; 6 s per puikko.Neuloin 1o1n joustinta varteen noin 5 cm. Yhdistä ykkös- ja nelospuikon silmukat ja aloita kantapää. Kantapää: Neulo kahdeksan kerrosta oikein. Kavennukset taisin tehdä 3s - 6 s - 3s -tyylillä. Kun kavennukset ovat tehty ja puikolla on jäljellä 6 s niin poimin reunoista 5 s. Ykkös- ja nelospuikoilla tulee olla 8 s ja muilla 6 s. Kiilakavennukset: Kiilakavennukset tein ykköspuikon lopussa 2 s oikein yhteen ja nelospuikon alussa ylitvetäen oikein yhteen 3 kertaa. Sen jälkeen neuloin 13 kerrosta ennen kärkikavennuksia. Kärkikavennukset tuli taas tuttuun tapaan tyylillä joka puikon lopussa 2 s oikein yhteen niin kauan kunnes joka puikoilla on jäljellä 2 s. Voipi muuten olla, että ohjeesta puuttuu jotain oleellista, sillä kirjoitin tämän aika paljon sukkien valmistumisen jälkeen ja osittain valmiista sukista.




Aikaa näihin todella pieniin sukkiin meni varmaan alle tunti. Eli todella nopeasti sukat valmistuvat ja näihin saa uppoamaan hyvin näitä pieniä jämälankoja. Mietin jo hetken että mahtuvatkohan nämä kenellekään vastasyntyneelle mutta kyllä ne mahtuu, sillä vastasyntyneen jalka on niin pieni.

Toinen vinkki liittyy noihin Bonapurkkien kansiin. Jokainen vauvaperhe tietää, että niitä kertyy vaikka kuinka paljon, vaikka tekisikin osan soseista itse. Luin tämän vinkin aikoja sitten jostain, olisikohan ollut Bonan sivuilta. Kansista voi tehdä helpon muistipelin. Liimaa aina kaksi samanlaista kuvaa/tarraa/tms kahden kannen alle ja tadaa muistipeli on valmis. Meillähän tämä muistipeli odottaa vielä sitä hetkeä, jolloin saan aikaa tehdä valmiiksi tämän :D No ei se lapsi ole vielä muistipeli-ikäinen niin en ole pitänyt kiirettä :D Ajattelin kuitenkin toteuttaa tämän idean tämän vuoden aikana. Aikaa on vielä ;)

Arjen pelastus: ruokaisat piirakat

On ollut ikäväkin tänne blogin puolella, mutta menneet viikot nyt ovat olleet hieman kiireisiä. Onpa muuten inhottavaa aloittaa blogi kiireen päivittelyllä, mutta ei sitä turhaan sanota että kokopäivätyö ja blogi tekevät kyllä elämän kiireiseksi. Mutta nyt ajattelin jakaa aika helpon arjen pelastuksen. Jokaiselle, varsinkin lapsiperheelliselle, tuottaa päänvaivaa ja miettimistä aina sama kysymys: mitä tänään syötäisiin. Minusta ainakin tuntuu että joka sunnuntai mietin että mitäs sitä taas keksisi ensi viikolla ruoaksi. Olen kyllä aiemminkin lukenut jostain, kuinka helppoja ruokaisat piirakat onkaan, mutta totean vaan että nämä ovat kyllä todella helppoja ja puolet tarvikkeistakin saattaa löytyä jääkaapista kun niihin voi upottaa ylijäämät. Tätä voisi kutsua myös yhden kulhon piirakaksi, sillä kaikki ainekset tein yhdessä kulhossa. Ensin taikina, sitten kermaseos. Helppoa eikä tule edes tiskiä!


Yhteishyvän sivuilla on muuten useita erilaisia kinkkupiirakkareseptejä ja sieltä otin muuten tämänkin reseptin. Ohje on siis tämä: kinkkupiirakka. Mutta koskaan tykkään aina muokata reseptiä niin seos ja sisältö olikin minulla erilaisia. Pohja on siis suoraan tuo, joka on linkin takana.

Eli ensin tehdään pohja, ja sen jälkeen laitoin päälle kinkkusuikaleet ja paprikan. Lopuksi vielä ruokakerma, juustoraaste ja kananmunat seoksena päälle. Uuni 200 astetta ja noin 30 minuuttia. Nam, miten herkullista! Ja tulee muuten aika nopeasti, eikä tule tiskiä kuin se yksi kulho! Näitä ruokaisia piirakoita pitäisi kyllä enemmänkin tehdä. Yhdessä vaiheessa teinkin varmaan joka viikko jonkin piirakan mutta sitten se jäi. Nyt olisi varmaan aika palata taas piirakoiden pariin, sillä ne ovat niiiiiin herkullisia!

Ei muuta kuin herkuttelemaan! Nyt kun pääsin blogin makuun, niin taidanpa kirjoitella kuulumisia vähän käsitöistäkin! <3

Nopeat ja helpot raitasukat

Tiedättekö sen tunteen, kun muut neulovat ihania pitsisukkia ja itse ihastelet vierestä että millä ajalla? Joo, niin minäkin! Olisi niin ihanaa neuloa kaikkia ihania pitsisukkia ja opetella uusia kuvioita, mutta en vain tiedä että millä ajalla siihen kykenisin. Siksipä päätin, että minäpä neulon helppoja ja nopeita raitasukkia! :D Raidat ovat oiva keino piristää ihan sellaista perussukkaa. Nämä sukat tein Novitan pusupussilangoista, jotka tilasin ystävänpäivänä. Ajattelin myös kirjoitella ohjeen tänne muistiin itseäni sekä muita varten, mikäli haluaa tyydyttää neuloosia mutta aikaa ei vain ole. No okei, neuloin nämä myös siksi, kun kaikki muut keskeneräiset alkoivat  hieman jo tympiä jostain syystä ;) Sanokaa mitä sanotte mutta mun mielestä on kivempaa kun on monia keskeneräisiä töitä. Silloin saa aina valita mitä milloinkin tahtoo neuloa :D Ja naisen mielihän on ailahtelevainen ;)

Lanka ja puikot: Novita Seitsemän veljestä vaaleanpunainen ja harmaa  ja puikot 3,5. Lankaa kului arviolta ehkä noin alle 50 g.

Koko: n.2-3 vuotiaalle. Tämä on aina niin mielenkiintoista arvioida, että kuinka isolle/pienelle lapselle sukat ovat, sillä lapsethan ovat niin erikokoisia. Mutta luulisin että noin 2-3 -vuotiaalle sukat olisivat sopivat.

Ohje: Luo 44 silmukkaa puikolle ja jaa ne neljälle puikolle siten, että 11 s tulee jokaiselle. Neulo seuraavaksi 2 o 2 n -joustinneuletta sopivaksi katsoma pituus. Itse neuloin noin 5 cm. Ensimmäisellä sileällä kerroksella kavensin puikon alussa 2 o yhteen menetelmällä jokaisella puikolla kerran, jolloin silmukkamääräksi tuli 10 s per puikko. Tämän jälkeen neuloin 8 kerrosta oikeaa harmaalla langalla. Sen jälkeen neuloin 3 kerrosta vaaleanpunaisella ja 3 kerrosta harmaalla aina niin pitkään asti että vaaleanpunaisia raitoja tuli kolme kappaletta.

Kantapää: Neulo ykkös- ja nelospuikot silmukat yhdelle puikolla harmaalla langalla  ja aloita vahvennettu kantapää. Tämä tarkoittaa sitä, että neulot oikealla puolella 1 s neulomatta ja 1 s oikein ja nurjalla nurin. Kerroksia tulee yhteensä siis 22 krs. Kantapohjan kavennukset aloitetaan siten, että olet viimeksi neulonut nurjan puolen kerroksen ja vasemmalle puikolle jää silmukoita 8s. Tee ylivetokavennus ja käännä työ. Neulo 6 s nurin ja sitten 2 s nurin yhteen. Jatka näin että ns. sivusilmukat loppuvat ja jäljellä on 8 s. Molemmista reunoista poimitaan 11 s ja nyt kun tämän kirjoitin niin musta tuntuu että itse poimin vain 10 s. Yleensä poimin reunoista "silleen sopivasti" ettei jää reikiä enkä liian montaakaan silmukkaa ettei tule liikaa. Edellä mainitus 8 s jaetaan poimittujen silmukoiden kanssa puikoille 4 s per puikko. Kiilakavennukset: Neuloin sileää harmaalla langalla kolme kerrosta ja aina kaventaen ensimmäisen puikon lopussa 2 s oikein yhteen ja nelospuikolla kaksi ensimmäistä oikein yhteen (ylivetäen kavennuksella). Kavensin niin monta kertaa että silmukkaluvuksi tuli 10 eli 3-4 kertaa. Muista myös vaihtaa lankaa ja tehdä raidat. Kun viimeinen vaaleanpunainen raita on tehty niin neuloin 10 kerrosta harmaalla langalla ennen kuin aloitin kärkikavennukset. Kärkikavennukset tein itselle tuttuun tyyliin aina jokaisen puikon lopussa 2 s oikein yhteen niin kauan kunnes jokaiselle puikolla on jäljellä 2 s. Katkaisin langan ja vedin silmukat langan läpi. Kiristä myös hyvin! Päättele lopuksi langat.

Novitan sivuilta löytyy myös todella paljon perusvillasukkien ohjeita, joita voi muokata itselle sopivaksi. Huomasin tämän myötä, että olen aina muuten inhonnut 2o 2 n vartta josta sitten päätin lähteä kehittelemään tämän ohjeen. Linkitin tähän myös yhden ohjeen, jonka avulla näkee tarkemmin kavennuksia yms koska itse en osaa selittää niitä kovin hyvin :D Nämä sukat päätyvät sukkalaatikko2019 -projektiini, ja tarkempi lahjoituskohde on sitten vuoden lopussa selvillä. Vaikka seitsemän veljestä -lanka on ehkä hieman kovaa, mutta minusta se on silti hyvä sukkalanka. Näiden sukkien tarkoitus on olla toisten sukkien päällä, niin kovuus ei sinänsä haittaa. Ja lapsi kuitenkin aina tarvitsee villasukkia saappaisiin tms.

Ajattelin muuten tällä viikolla julkaista myös jämälankavinkin sekä toisen vinkin liittyen sosepurkkien kansiin! Toivotaan että suunnitelmat toteutuvat ja pääsen julkaisemaan ne. Neulomisintoa <3

Hello March ja tehdään siitä ihana ja rauhallinen + palmikkosukkia

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet kieltämättä hieman kiireistä, enkä ole ehtinyt tänne blogin puolelle niin paljon kuin olisin halunnut. Vaikka en erityisemmin pidäkään siitä, kun päivitellään kiirettä, niin täytyy ottaa maaliskuulle tavoitteeksi viettää ihana, lempeä, rauhallinen maaliskuu <3 Helmikuu on aina vuoden lyhin kuukausi ja sehän tarkoittaa sitä, että se menee hujauksessa ohitse.

Kerroin aiemmin, että osallistun sukkalaatikko2019 -haasteeseen, ja itselle tarkoitus on parantaa omaa neulomisjälkeäni sukissa. Olen aiemmin kertonut, etten pidä kovin paljon sukkien neulomisesta, enkä ole niitä ehkä juuri siksi neulonut niin paljon. Mutta totuushan on se, että harjoitus tekee mestarin eli mitä enemmän neulot sukkia, sitä parempaa jälkeä saat aikaiseksi. Tai ainakin näin olen sen itse kokenut. Pakko myös todeta, että olen alkanut tykätä hurjasti sukkien neulomisesta. Seuraavaksi otan tavoitteeksi kirjoneuleen, sillä nyt sanon, että inhoan kirjoneuleen neulomista. Se muumipipo ei sitten millään edisty! :D Eli siis sitten ensi vuonna ;)

Yhtenä helmikuisena päivänä aloitin neulomaan taas tätä Novitan ihanaa palmikkoneuletta. Yritin muuten löytää ohjetta tähän Novitan sivuilta, mutten sitä tähän hätään löytänyt. Tämä on siis jostain vuosien 2004-2006 lehtien ohjeista, tarkistan kotona tarkemmin, koska en muista sitä juuri nyt. Mutta olen todella ihastunut tähän ohjeeseen ja no, palmikoihin yleensäkin <3 :D Palmikot ovat minusta kiva ja helppo tapa piristää perussukkia ja mikä parasta, yksi väri riittää, sillä itse palmikko on niin näyttävä ettei tarvitse väreillä tehdä mitään esim. raitoja tms.

Lankana käytin Novita Duoa, jonka tilasin taannoin itseasiassa ihan eri projektia varten. Kuvissa nimittäin näytti väri ehkä enemmän punaiselta ja ajattelin että neulon vihdoinkin sen punaisen palmikkopipon mutta väri olikin aika ruskeaan vivahtava niin eihän siitä sitten pipoa voinut neuloa :D  Pientä jännitysmomenttia oli ilmassa, kun jännitin että riittääkö lanka. Riitti hyvin ja taas jäi juuri sellainen pieni ärsyttävä jämälankakerä jolle pitää keksiä käyttöä :D Lankaa kului näihin muistaakseni vähän vajaa kaksi kerää. Väri muistuttaa kyllä enemmänkin syksyä kuin tulevaa kevättä mutta minkäs teet, neulon aina ihan eri väriä kuin mitä vuodenaika muistuttaisi :D Nämä ovat siis sukkalaatikko2019 -projektin toiset tai kolmannet sukat. En oikein osaa sanoa, että kummat, sillä edellinen pari meni hieman vikaan niin en tiedä otanko niitä tähän vai en. No eipä väliä, ei sitä nyt tarvitse päättää. Pääasia että puikot kilisee ja langat kuluu!

Jotenkin ajattelin, että olisin aina hieman edellä tässä projektissa siis että esim. maaliskuussa neuloisin jo neljättä paria jne mutta eipä se ihan taida aina toteutua. Eikä sillä väliäkään mutta itse tykkään neuloa vähän etupainotteisesti tavoitteissa. Välillä tosiaan pitäisi muistaa että ei se määränpää vaan nauti matkastakin! Siinäpä hyvä ohje tälle kuulle!

Nyt tuli höpöteltyä tänne vähän tällaista sekakuulumisia ja paljon varmaan jäi sanomattakin. Ei muuta kuin nyt hommiin ja ihanaa viikkoa kaikille! <3 Toivottavasti pääsen taas piakkoin kirjoittelemaan!