Sukkalaatikko2020: Elokuun sukkapari

Elokuun sukkaparin esittely taas hieman viivästyi näinkin pitkälle, mutta nyt se on vihdoin luvassa.  Nyt on ollut taas kaikkia kivoja muita juttuja ja muutenkin kirjoitusflow, niin blogissa on ollut vilkasta. Elokuuta on kuitenkin vielä jäljellä pari päivää :D ja nyt on hyvä aika esitellä elokuun sukkapari. Elokuulle halusin vielä jotain vaaleaa ja punaista ja nämä sukat ovat valmistuneet jo heinäkuussa. Tällä hetkellä en ole neulonut loppuvuodelle enempää näitä sukkapareja (paitsi syyskuun puoliksi). Jotain pieniä pohdintoja ajatustasolla on kuitenkin tehty sukkapareista ja sen tiedän, että jonkin kuun sukkapari on Vuonuen Pentti-langasta. Voi olla, että loppuvuoden sukkaparit ovat maanläheisiä värejä, mutta ehkä jotain piristysväriäkin voisi olla luvassa.

Elokuussa luotin kuitenkin taas tuttuun ja turvalliseen palmikkoon ja Niina Laitisen ohjeeseen. Tämä ohje oli kiva ja helppo. Pienellä yksityiskohdalla sai kivan ja erilaisen palmikon. Näiden myötä aloin myös laskea, että mun sukkalaatikossa taitaa olla aika monta Niina Laitisen mallia tänä vuonna. Hupsista! Eipä sillä, ne ovat helppoja ja kivoja. Lankana käytin Novitan 7 veljestä ja tämä lanka taisi olla niitä, joita viime vuoden lopussa ostin Lidlistä. Värit eivät näissä kuvissa välttämättä näy ihan oikein, mutta väri on siis vaaleanpunainen. Tämä ohje on Ravelrystä ja oli ihan ilmainen. Uskoisin, että löytynee sieltä, kun hakee Niinan ohjeita.

Tänä vuonna olen kyllä tehnyt palmikkosukkiakin niin paljon, etten enää ole laskuissa pysynyt. Täytyy vain todeta, että palmikot eivät lähde minusta enkä minä niistä :D Palmikoita on niin paljon kaikkia erilaisia, että olen halunnut nyt kokeilla kaikkia uusia juttuja. Luulen, että näemme vielä palmikkosukkia sukkalaatikkoprojektin tiimoiltakin. ;) Marraskuulle nimittäin kaavailin taas palmikoita. Eihän tässä oikeastaan enää puutu kuin lokakuu ja joulukuu. Nämä nyt ovat tietenkin vain suunnitelmia ja katsotaan sitten, että toteutuvatko ja miten. Joulukuu voisi olla jotain jouluista ja ehkäpä punaista. Onpa kiva sitten kaiken kaikkiaan nähdä, millainen kokonaisuus sukkalaatikko on, kun kaikki ovat valmiina.

Miltä sinun sukkalaatikkoprojekti näyttää, jos osallistut siis siihen? 

Puikkoperjantai: Elokuun vikat jutut ja tervetuloa syksy!

Nyt on kait se aika, kun on pakko sanoa heipat kesälle! Tykkään kyllä kaikista vuodenajoista, mutta erityisesti kesä on aina mieleeni, varsinkin tämä kesä <3. Kai silti syksystä saa toivoa lämmintä ja aurinkoista, saahan? Tämä viikko on mennyt jotenkin arjen tiimellyksessä, ja tätäkin postausta kirjoitin lähes reaaliaikaisesti. Yleensä kirjaan tähän postaussarjaan viikon aikana kivoja juttuja, mutta nyt arki on todellakin alkanut, ja ehdin tätäkin kirjoittaa vasta ihan juuri ennen julkaisemista.

 

 

Viikon aikana tapahtunutta ja parhaita juttuja:

** Ompeleminen. Olen nyt jo varmaan parin viikon aikana haaveillut ompelemista. Olen sanonut tämän kyllä ennenkin, mutta minulla on viha-rakkaus-suhde ompeluun. Haluaisin ommella, mutta en ole kuitenkaan tarpeeksi hyvä siinä. :D Harjoitus tekee kyllä mestarin, mutta en vain tiedä, riittääkö kärsivällisyyteni siihen :D Taannoin ompelin nimittäin kangasmaskeja (kyllä, minäkin :D ) ja kahteen kangasmaskiin meni aikaa varmasti 2 h. Ja miten musta tuntuu, että itse ompelemista tuossa ajassa oli ehkä 15 min. :D Jos saan vielä parit pienet muut jutut ommeltua, niin kerron lisää kangasmaskeistakin siinä yhteydessä. 

** 14 päivän käsityöhaaste. Aloitin viime viikolla parin viikon käsityöhaasteen, joka tulee tällä viikolla päätökseen.  Fiilis on ollut kiva ja ei ole edes kovin paljon tehnyt mieli aloittaa uusia töitä. Ehkä kerran kävi mielessä, että hei, tän mä aloitan, mutta heti tajusin, etten ainakaan heti voi sitä aloittaa. Ja keskeneräisiäkin on vielä jäljellä, niin tahdon ne ensin tehdä valmiiksi. Tämän haasteen myötä havaintoja tuli kyllä paljon.

** Neulekirjat. Syksyyn liittyy kivojakin asioita, nimittäin neulekirjat. Työlistalla on kirjoittaa parista uudesta neulekirjasta ja en malta odottaa, että pääsisin tarkemminkin tutkimaan niitä. Lisäksi minulla on kirjastosta pari muuta neulekirjaa lainassa, ja niistäkin haluaisin aloittaa neuletöitä. Neulekirjat ovat kyllä parasta syksyllä!

Semmoisia kuulumisia tällä kertaa. Niin ja käsityöhaasteen loppuraportointikin tulossa myös piakkoin. Viikonloppuna kuitenkin vihdoin se elokuun sukkapari esittelyssä! Sukkalaatikkohaaste rullaa kyllä tässä niin vauhdilla vieressä, etten aina edes muista sitä. :D

Kivaa viikonloppua!

Suuri mustikkapiirakkavertailu

Myönnän, että tämä elokuu oli täynnä pelkkää mustikkaa ;) Eikä siitä vieläkään selviä ihan ilman mustikoita, nimittäin nyt on luvassa mustikkapiirakkavertailu! Tässä on kuitenkin leivottu mustikkapiirakoita jonkin verran viime kuukausina niin ajattelin hieman vertailla niitä keskenään! Mutta hei, nyt alkaa olla jo mustikkasesonki ohi, niin rauhoittuu tilanne täällä bloginkin puolella, enkä enää kirjoita mustikkapiirakoista! Listaan tähän postaukseen kokeilemieni mustikkapiirakoiden reseptit ja havainnot niistä. On sitten ainakin reseptit tallessa, jos sitä vaikka innostuu taas vuoden päästä!

Yleinen havainto on se, että mustikkapiirakka tuoreista mustikoista on ehdottomasti parempaa kuin pakastemustikoista. Ei pakastemustikoissakaan tietenkään mitään vikaa ole, mutta jos pakko on valita, että kummat, niin valitsen nyt kesällä tuoreet mustikat. Lisäksi yleensä olen tehnyt mustikkapiirakan niin, että siihen on tullut kermaviilia tai rahkaa ja nyt ehdottomasti valitsen mustikkapiirakan ilman kermaviiliä. 

 

Ensimmäisenä on Satu Koiviston mustikkapiirakka, jonka julistin maailman parhaaksi mustikkapiirakaksi. Sen parhaat puolet ovatkin:

** murumaisuus. Miksi kokeilen muruseosta mustikkapiirakan kanssa vasta nyt?

** paras tuoreena ja samana päivänä.

** helppotekoisuus. Tämä mustikkapiirakka on ihan superhelppo.

** täyteläinen. Tykkään myös, että mustikkapiirakka on täyteläinen ja tämä on! <3

 

Seuraava kokeiluni oli Sikke Sumarin mainio mustikkapiirakka.  Tämän mustikkapiirakan parhaat puolet ovat:

** kardemumman maku (!). Oi, miksi en ole ennen keksinyt kardemummaa laittaa mustikkapiirakkaan. Kaneli onkin tuttu, mutta kardemumma oli ihan superkiva uusi tuttavuus.

** helppo tehdä. Voin sulatus ja aineet sekaisin. Tämäkin mustikkapiirakka on ihan superhelppo.

** rapeus. Tässä mustikkapiirakassa pohjan rapeus on jotain ihan omia ja parasta! <3

Mä sanoisin, että Siken mustikkapiirakka maistuu vielä paremmin jäätelön tai vaniljakastikkeen kera, mutta kyllä se tuoreena samana päivänä on parasta ilman niitäkin. Seuraavana päivänä voi sitten herkutella jäätelön kanssa.

Kolmantena joukkoon pääsi alkukesästä leivottu piirakka, jonka tein muistaakseni Valion ohjeella, mutta laitoin ennen mustikoita makurahkan ja sen päälle mustikat. Ohje on tässä postauksessa. Tämän piirakan plussat ovat:

** lisämakua makurahkasta.

** ei tarvitse vaniljakastiketta tai kermavaahtoa.

** erilainen, kuin sellainen jossa mustikat ovat kermaviilin tai rahkan seassa. Olin niin kiitollinen, kun tajusin kokeilla, että rahkan päälle mustikat eikä aina toisinpäin. Tämä on tämän piirakan paras oivallus! 

Mustikkapiirakkavertailu on nyt päättynyt, ja voittajaa ei tässä julkaistu, sillä kaikki piirakat ovat voittajia ja ihan parhaita! :D Mustikkapiirakoita on niin moneen makuun, että jokainen löytää sieltä omansa tai ainakin sitten soveltaa itse, niin saa oman mielen mukaisen. Luulen, että näistä kaikki jää varmasti meidän vakkariresepteiksi. Parasta on, että näitä kaikkia voi tehdä vaikka vuorotellen, eikä valita yhtä parasta <3. En ehkä pääse talven yli ilman mustikkapiirakkaa ja luulen, että ainakin jotain näistä tulee tehtyä myös syksyllä ja talvella. Mutta nyt muihin asioihin ja seuraava kokeilu voisikin olla, että teen mustikoista jotain muuta kuin piirakkaa. :D Kiitos mustikoille, mutta kiitos myös, että mustikkasesonki on vain kerran vuodessa!

Mikä on sinun paras mustikkaresepti? Entä mikä sesonki on seuraava: omena, puolukka... ? :D

 

Söpöjä, virkattuja kukkapurkkien suojuksia

Tänään oli alunperin tarkoitus esitellä elokuun sukkapari, sillä elokuu on jo aika pitkällä. Mutta koska  viime aikojen postaukset ovat olleet aika Niina Laitisen villasukkapainoitteisia, niin ajattelin hieman lykätä elokuun sukkien esittelyä. No pieni sneak peak siitä eli elokuun sukkapari on siis myös eräällä Niinan ohjeella tehty ;) Mutta nyt onkin vuorossa vaihteeksi virkkausohjetta eli kukkapurkkien suojuksia.

 

Yhtenä sunnuntaina sain idean, jonka laitoin toteutukseen saman tien. Näitä olenkin jo vähän vilautellut instagramissa, mutta koska ovat niin järjettömän söpöjä, niin ansaitsevat oman postauksen. Neulojan ihanin unelma on se, kun lapsi tuo kaupassa lankakerän :D No pakkohan ne kerät oli ostettava, kun lapsi toi ne ja niin niistä sitten syntyi lasipurkkien suojuksia. Enpä ollut muuten aiemmin kokeillut edes tätä lankaa ja se vaikutti minusta tosi hyvältä. Paljon kivemmalta kuin jokin muu puuvillalanka.

Se nyt ei varmaankaan ole jäänyt epäselväksi, että rakastan kukkia ja rakastan myös kerätä niitä meidän parvekkeelle. Niitä kukkamaljakoitakin on siis oltava aika paljon. Yleensä käytän kukkamaljakkoina lasipurkkeja, brändättyjä korkeita laseja ja mitä nyt milloinkin. Yleensä sellaisia, jotka pyörivät kaapeissa muuten turhaan ja yleensä näissä laseissa onkin sitten jokin yrityksen logo tai muu teksti. Näillä suojilla saa senkin sitten piiloon eikä se häiritse esteettisyyttä.

Ensin ajattelin julkaista tänne myös ohjeenkin, mutta koska jokainen näistä kolmesta oli hieman erilainen ja koska jokaisella meistä on varmasti erilaiset tyhjät lasipullot, niin tarkan ohjeen kirjoittamisesta ei oikein syntynyt mitään. Mutta kirjoitan kuitenkin sellaisen suuntaa-antavan ohjeen, josta jokainen voi muokata omalle lasipullolle sopivan.

1. Virkkaa 6 kjs ja yhdistä ne piilosilmukalla renkaaksi.

2. Virkkaa pylväitä / puolipylväitä / kiinteitä silmukoita renkaaseen noin 10-12 kpl. Kuitenkin sen verran että rengas on ikäänkuin täynnä. Yhdistä kerros piilosilmukalla. Itse tykkäsin eniten virkata pohjaan pylväitä.

3. Virkkaa seuraavaan kerrokseen 2 kiinteätä silmukkaa aina edellisen kerroksen pylvääseen / puolipylvääseen / kiinteään silmukkaan. Yhdistä kerros piilosilmukalla. Tämän kerroksen virkkasin kiinteillä silmukoilla.

4. Seuraava kerros: Virkkaa joka toiseen tai joka kolmanteen edellisen kerrokseen silmukkaan 2 kiinteätä silmukkaa. Vähennä tai lisää määrää jos ympyrä alkaa käpristyä. Yhdistä kerros taas piilosilmukalla. Viimeisen pohjakerroksen virkkasin kiinteillä silmukoilla.

5. Virkkaa sitten kiinteitä silmukoita jokaiseen pylvääseen tai jätä tämä kerros tekemättä jos pohja on lasipurkkisi kokoinen. Mittaa siis aina työtä omaan lasipulloon / lasipurkkiin. Yhdistä kerros piilosilmukalla.

6. Tällä kerroksella virkkaa edellisen kerroksen takareunasta kiinteitä silmukoita, jotta putkilo alkaa muodostua ikäänkuin ylöspäin. Eli virkkaa kiinteät silmukat takareunasta. Yhdistä kerros taas piilosilmukalla. Jos olet virkannut joskus koreja, niin virkkaa siis samalla tapaa tämä.
7. Nyt vain virkataan kiinteitä silmukoita / puolipylväitä edellisen kerroksen silmukkaan aina niin korkealle kunnes suoja on sopiva. Tässä vaiheessa kannattaa aika herkästi mitata suojusta lasipurkkiin koko ajan, ettei tule yllätyksiä. Itse tykkäsin eniten kiinteistä silmukoista suojuksessa; ovat sopivan kiinteitä ja näyttää kivalta. Silmukkamerkki kannattaa laittaa aina kerroksen vaihtumiskohtaan.

Lopuksi virkataan kukkareunus. Kun suoja on sopivan korkea ja olet virkannut viimeisen kerroksen, niin käännä työ (suojus ikäänkuin sylissä) ja lähde virkkaamaan reunalle vastapäivään pylväitä. Virkkaa noin 9 pylvästä edellisen kerroksen silmukkaan. Sen jälkeen virkkaa kaksi piilosilmukkaa tai kiinteätä silmukkaa ja virkkaa taas 9 pylvästä samaan silmukkaan. (Itse virkkasin piilosilmukoita, joilla ikäänkuin etenin eteenpäin.) Jatka näin, kunnes reuna on virkattu reunuksella. Itse virkkasin 9 kpl pylväitä jokaiseen lehdykkään, mutta voit hyvin virkata enemmän tai vähemmän, mikä vaikuttaa itsellesi sopivalta. Päättele langat ja suoja on valmis.

Toivottavasti ohjeesta sai selkoa, sillä näitä on minusta aina vähän hankala kirjoitella, koska itsekin tein näitä vähän eri ohjeella jokaisen. Mielestäni paras tulos tuli kuitenkin kiinteillä silmukoilla.Toisessa suojuksessa virkkasin aina joka toisen kerroksen takareunasta niin suojukseen tuli poikkeava viiva. Eli näitä voi modifioida miten paljon haluaa. :) Näitä oli kyllä todella kiva virkata ja yhdestä kerästä sain siis kaikki nämä kolme suojusta. Viimeisen tein pieneksi koriksi, kun ei ollut enää sellaista sopivaa pulloa / purkkia, jonka päälle olisin voinut virkata.

Oletko virkannut pullon tai purkin suojuksia?

 

PS: Se elokuun sukkapari tulee ensi viikolla. 

Puikkoperjantai: Kahden viikon käsityöhaaste

Tällä viikolla havahduin siihen, että kuinka elokuukin on jo kohta lopussa. Se havahtuminen tapahtuu aina, kun katsoo kalenteria. Kirjasin nimittäin elokuun käsitöitä ja tajusin, että eihän tässä ole kovin paljon valmistunut edes käsitöitä tai ainakin tuntui siltä. En tiedä, johtuiko sitten siitä, että purin erään yksinäisen sukan, joka on ollut todella pitkään keskeneräinen. Neuloin kyllä sille kaveria kahteen otteeseen, mutta vain oikeastaan tajutakseni, ettei tästä tule oikein hyvä ja lanka täytyy käyttää jollain tavalla paremmin.  

Tällä viikolla keksin myös sellaisen yhden naisen kahden viikon käsityöhaasteen. Homman nimi on siis se, että viikon aikana aloitetaan (voi aloittaa) joka päivä uusi käsityö. Uutta käsityötä ei saa kuitenkaan aloittaa vain aloittamisen ilosta, eli se pitää olla sellainen, joka on ollut mielessä jo pidempään tai haaveillut siitä. Ensimmäinen viikko menee siis näin. Seuraavalla viikolla eli päivinä 8-14 ei saa puolestaan aloittaa yhtään uutta työtä. Tällöin neulotaan tai virkataan niitä edellisen viikon aloitettuja töitä tai ollaan tekemättä mitään. :D Itselleni herääviä ajatuksia on tullut mm. pystynkö aloittamaan joka päivä uuden käsityön, kuinka monta työtä saan valmiiksi, kyllästynkö neulomiseen ja onko 14 päivän päästä 7 aloitettua työtä eikä yhtään valmista ja tuleeko ensi viikolla houkutuksia aloittaa uusia töitä. Tämä haaste on siis aloitettu jo maanantaina eli ensimmäisen viikon loppusuoralla ollaan jo. Instagramissani olenkin päivitellyt jo tilannetta, että missä mennään nyt, ja tulen siellä kertomaan tilannekatsauksia, mutta lopullinen raportointi sitten reilun viikon päästä. 

Tällä hetkellä tämän haasteen tiimoilta on mennyt oikein mukavasti. Haaveilemiani käsitöitä on aloitettu hyvin ja olen "aikataulussa", jos tässä nyt jonkinlainen aikataulu edes on. Itseäni saattaa kuitenkin jännittää, että miten mahdan ensi viikon selvitä näiden käsitöiden kanssa ja tuleeko mieli aloittaa uusia ideoita. :D Jonkin verran on kieltämättä ollut fiilis, että minkä työn nyt aloittaisin, mutta kun on alkanut miettimään tarkemmin, mistä haaveillut, niin aina on löytynyt jokin aloitettava työ.

Mutta näihin tunnelmiin nyt. Kivaa perjantaita sinulle ja mukavaa viikonloppua!

3 omaa suosikkia Villasukkien vuosi -kirjasta

Elokuun alussa laitoin Villasukkien vuosi -kirjan uudelleen varaukseen kirjastosta. Ehkä se syksyn alku tarkoittaa itselleni myös sitä, että luen enemmän neulekirjoja ja jostain syystä halusin lukea (luetaanko neulekirjoja ? :D ) uudelleen Villasukkien vuosi -kirjaa. Kyselin Instagramin puolella, että halutaanko kuulla minun kolme suosikkia kirjasta ja koska siihen oli kiinnostusta, niin tässäpä se sitten tulee. 

Kaikki mallit kirjassa ovat kyllä todella ihania ja voisin tehdä tältä istumalta aika monet sieltä, mutta valitsin sieltä nyt kolme tämänhetkistä eniten suosikkia kirjasta. Poikkeuksellisesti aloitan tämän nyt ykkösuosikista ja se on tämä ihana valkoinen kierrepalmikkomalli, joka taisi olla kirjassa viimeisenä. 

Mietin, että missä muussa värissä nämä sukat olisivat myös nätit. Valkoinen on aina varma valinta, mutta jokin muu väri saattaisi myös miellyttää silmääni. Ehkäpä punaisena, niin olisi kivat joulusukat.

Toiseksi kirjasta nousi myös palmikkosukat. Näihin sukkiin oikeastaan ihastuin ihan ensisilmäyksellä, kun avasin kirjan ja näin nämä. <3 

Näissä kaiken huomion vie kyllä tuo ihana sydämenmuotoinen palmikko. Jos tekisin nämä, niin tekisin nämä ehdottomasti tästä samasta väristä kuin kuvissa eli tämä lila. Kun luin tätä kirjaa, niin Erinin ihana kappale yhtenä sunnuntaina tuli mieleen näistä ja näistä kieltämättä tulee mieleen sellaiset sunnuntaisukat. 

Kolmas suosikkini on Ihan hiljaa. Näissä kuvissa on nyt sekä ihan hiljaa  (ylempänä) että levottomat (alempana).  Mielestäni molemmat ovat kauniita ja kuvio vähän samanlainen. Lisäksi myös ikisuosikkini Soulmates muistuttaa näitä tai nämä Soulmatesia. Jokin tuossa Ihan hiljaa -mallissa on, sillä se on ehkä kuitenkin enemmän suosikkini <3. Näissä tämäntyyppisissä malleissa tuo kuvio on se, mikä vetää puoleensa ja siihen olen aina ihastunut ensimmäisenä. 

Tässäpä oli siis minun kolme suosikkiani Villasukkien vuosi -kirjasta. Aloitin jokin aika sitten erään mallin tästä kirjasta, mutta se ei ole mikään näistä malleista. Niistä tulee syyskuun sukkapari. Sekin malli on kyllä ihan älyttömän kaunis ja jostain syystä sinä hetkenä halusin aloittaa sen. Nämä ovat ehkä sellaisia todella kauniita malleja, joista haaveilen, mutta kuvittelen ne liian vaikeiksi itselle :D Toisaalta haasteita pitää olla ja niiden kautta löytää enemmän uusia juttuja itsestään. Jos kerran ompelin viime aikoina, niin luulisi näidenkin mallien olevan ihan opeteltavissa kun kerran kuitenkin neulomisesta kyse eikä ompelusta, joka ei ole oma suosikkipuuhani :D

Kirjassa on kyllä muitakin ihania malleja kuin nämä, mutta nämä nyt nousivat tämän hetken suosikeiksi. Palataan siis tähän kirjaan silloin, kun saan syyskuun sukkaparin valmiiksi ja pääsen esittelemään sen. 

Mikä on sinun suosikki Villasukkien vuosi -kirjan malleista?

3 vinkkiä uuden viikon aloitukseen

Ajattelin vinkata nyt kolme kivaa vinkkiä uuteen viikkoon, sillä monelle on arki jo palannut ja arjessa on kiva myös tehdä uusia asioita. Olen toteuttanut jo näitä vinkkejä jonkin verran ja voin ilokseni todeta, että toimivat :D Maanantaina on parasta tehdä jotain kivaa, niin se ei tunnu niin pahalta. Jos siis kärsii maanantaisyndroomasta ja mikään ei tunnu luistavan. :D Näitä vinkkejä voi kokeilla mikä tahansa päivä tai viikko tai vaikka joka viikko.

 

(Kuvassa näkyy kuningatarpiirakka, mutta kun yön yli sämpylät häviävät niin nopeasti suihin, niin en ole niistä kuvia ehtinyt napata :D )

Yön yli sämpylät

Tämän vinkin taisin löytää jostain blogista ja olen toteuttanut tätä jo pidemmän tovin. Nimittäin maanantai pitää aloittaa yön yli sämpylöillä <3 Kukapa ei voisi vastustaa tuoreita sämpylöitä ja sämpylöiden tuoksua? Niinpä, ei varmasti kukaan. Mulla meni pitkään ennen kuin edes kokeilin yön yli sämpylöitä. Olin nimittäin vähän skeptinen asian suhteen ja sen jälkeen niitä onkin sitten leivottu viikottain maanantaisin. Nämä sämpylät tulevat todella nopeasti, kun ei tarvitse pyöritellä erikseen sämpylöitä. Sillä ajalla, kun sämpylät ovat uunissa, niin voi itse laittautua valmiiksi töihin tai katsoa lapsen päiväkotirepun tai muuta hyödyllistä niin odotusaikakaan ei mene hukkaan. Kieltämättä näissä etätyöviikoissa on puolensa, kun voi aloittaa aamun yön yli sämpylöillä eikä tarvitse kiirehtiä työpaikalle. Mutta tiedän senkin tunteen, jolloin aamut ovat melkoista kaaosta (varsinkin lapsiperheissä :D ) ja mikään ei tunnu sujuvan, joten silloin kannattaa ehkä suosiolla jättää näidenkin kokeilemiset sinne lauantaiaamuun!

Aamulenkki

Jos maanantai alkaa yön yli sämpylöillä, niin tiistaina voi mennä aamulenkille. :D Mulla oli tapana joskus vuosia sitten käydä aamuisin (ennen aamukahvia ja aamiaista) aamulenkillä. Sitten ne jotenkin jäivät, kunnes tänä keväänä löysin aamulenkit taas (kiitos koronan :D ). Tarkoitus olisikin löytää ne nyt syksyn tullessa uudelleen, nimittäin en jotenkin osaa juosta kesällä. Olen jo monena kesänä huomannut, että kesäisin juokseminen itsellä vähentyy. Monilla se varmasti lisääntyy, mutta itsellä käy juuri toisin päin. Enkä oikein tiedä syytä tähän muuta kuin helle ja liika kuumuus. Nyt olisikin tarkoitus alkaa taas aamulenkkeillä edes kerran viikossa. En edes yritä juosta monena aamuna, vaan yksi aamulenkki viikossa olisi itselle ihan okei. Päivä on jotenkin niin paljon aktiivisempi, kun on juossut aamulla.

Uuden käsityön aloitus maanantaisin

Joskus, jos maanantaisin asiat ovat menneet eri tavalla kuin suunnitellut, niin olen aloittanut maanantaisin aina uuden käsityön. Tykkäsin tästä tavasta oikein paljon, sillä siinä uusi viikko jotenkin konkretisoitui. Nyt voisin palata taas tähän tapaan, sillä on mennyt varmaan jo useampi viikko, enkä ole aloittanut käsitöitä maanantaisin. Tietenkin, jos aina aloittaisi uuden isomman työn, niin voisi olla keskeneräisiä jo aika paljon, mutta se käsityö voi olla jokin ihan pienikin. Vaikkapa vauvan villasukat tai tiskirätti.

Miten sinun maanantai on mennyt? Kerro oma vinkkisi, minkä avulla maanantaista tulee vielä parempi!

PS: Tällä viikolla tulossa myös postaus noista maljakon suojista, ne ovat ihanat!

Vaivihkaa

Keväällä kerroin täällä kolme omaa suosikkia Villasukkien Uusi Vuosi -kirjasta ja yksi niistä oli Vaivihkaa -malli. Olisin kyllä uskonut, että ensimmäinen työ tästä kirjasta olisi ollut jokin palmikkomalli tai ikisuosikki Soulmates <3 . Mutta kävikin niin, että ensimmäiseksi työksi tuli Vaivihkaa -malli, joka on minusta ihanan herttainen, söpö ja suloinen. Voiko villasukista käyttää sana söpö? :D No en tiedä, voiko vai ei, mutta em. adjektiivit minulle tulee mieleen mallista.

Malli on myös yllättävän helppo. Olen joskus aloittanut Soulmates -mallia, ja se oli siihen aikaan itselleni ihan liian vaikea ja jotenkin ennakkoluulot olivat edelleen voimassa, että tämäkin on vaikea. Mutta kappas, ei todellakaan. Villasukat taisivat valmistua muutamassa päivässä. Mallikerta on myös helppo oppia. Itse tykkään kyllä seurata lähes rivi riviltä kuviota, vaikka se työlästä onkin, mutta tämän kaavan oppi suhteellisen nopeasti ja helposti.

Väriksi valikoitui vaaleanpunainen, sillä minusta tämä sukka tulee parhaiten esiin vaalealla värillä. Vaikka kuviin oli vaikea taltioida oikeaa väriä, mutta lankana 7 veljestä vaaleanpunaisessa sävyssä. Valkoista en jostain syystä raaskinut valita näihin sukkiin ja toisaalta eipä sitä ollutkaan mökillä silloin mukanakaan. Toisaalta syksylle voisi näitä ihan hyvin tehdä jollain tummemmallakin värillä. Vaikkapa lahjoiksi tms. Itse tein sen suuremman koon kirjasta ja mielestäni vastaa aika hyvin oikeaa kokoa. Olen tämän jo kyllä aikaisemminkin sanonut, mutta tykkään kovasti Niinan ohjeista. Ja vielä enemmän tykkään tuosta tavasta, että koko sukka on kuvion muodossa kokonaisuudessaan. Sukka valmistui kuin itsestään, kun aina ajattelin "just one more row". :D

Minkäköhän sukan sitä ottaisi puikoille seuraavaksi tästä kirjasta... Pitäisi varmaan antaa nyt vihdoin Soulmatesillekin mahdollisuus, kun on varmasti kokeneempi neuloja kuin esimerkiksi vuosi sitten. Tässä kirjassa Soulmatesin ohje oli muistaakseni ohuemmalle langalle ja taidan koettaa ykkös- tai kakkosversiota niistä, kun ne taisi olla paksummalle langalle.

Mitä sinä pidät tästä mallista? Oletko itse neulonut sitä?

Puikkoperjantai: Pipon aloitus

Olen kyllä aina ollut sitä mieltä, että elokuu on vielä kesäkuukausi, mutta toisaalta ymmärrän myös, että koulujen alku on myös tietynlainen kesän loppu. Se nyt vaan on niin, että lapsiperheissä se koulujen alku tarkoittaa aina arkeen palaamista eikä enää lomamoodissa olemista. Mutta toivotaan silti, että elo- ja syyskuu ovat kesämaisia ja saamme nauttia lämmöstä ja auringosta vielä. Itselle havahtuminen kesän loppuun taitaa olla kesäkukkien väheneminen. :D Tällä hetkellä eipä ole enää niin paljon ihania kesäkukkia kuin kesäkuussa. Syksyhän tarkoittaa neulojalle myös aina kaikkien ihanien villapaitojen ja pipojen aloittamista. En ole varmaan tehnyt pipoa yli kolmeen kuukauteen, jos nyt ei lasketa erästä vauvan myssyä. Mutta tällä viikolla aloitin pipon. Olen tehnyt näitä pipoja kyllä pari kappaletta aiemminkin, mutta en hiisku nyt siitä tämän enempää. Esittelen sen kyllä täällä, kun se on valmis. Nyt täytyi valita eräs ihana väri, joka on ollut mielessä jo pidempään, koska lankavarastossani on odottanut langat kauan jo siihen.

 

 

Keskeneräisiä tällä hetkellä on todennäköisesti sama määrä kuin aiemminkin. Tai ehkä yksi on tullut enemmän, sillä toinen jämälankasukka ei ole vielä valmistunut. Välillä en kyllä ymmärrä itseäni, kun toinen sukka jää aina odottamaan. :D

 Tämän viikon parhaat:

** Pipot. Pipot nyt vain kuuluvat syksyyn, vaikka en kyllä usko, että ihan hetkeen on luvassa pipokelejä. Sen verran lämpimiltä sää näyttää lähiaikoina ja muutenkin vähän luulen, että jos syksy on samanlainen kuin viime vuonna, niin pyöräilemme vielä marraskuussa. Minulle tämä sopii paremmin kuin hyvin :D

** Villapaidat. Villapaidatkin kuuluvat syksyyn ja olen ihaillut niitä jo pidempään. Tässä kohtaa voikin tunnustaa, että heippa kesäpuserolle (purin sen meinaan jo muutama viikko sitten :D ) Katsotaan sitten ensi keväänä uudelleen :D Nyt voi alkaa haaveilla villapaidoista ja laittaa työn alle!

** Nopeat neuletyöt. Vaikka tykkäänkin suunnittelusta, niin yhtä paljon tykkään myös ex tempore -asioista. Yksi hetken mielijohteesta aloitettu työ oli tällä viikolla erittäin nopea, valmistui nimittäin ihan päivässä. Parasta siinä oli, että aloitin sen jämälangoista. Neuloin kestotiskirätin. Näitähän on ollut jo pidempään neulojilla tekeillä ja ohjeitakin on todella paljon. Kaipasin siihen hetkeen jotain sellaista yksinkertaista, mutta jotain uutta työtä. Näitähän on helppo neuloa lisää ja lisää.

Tällaisia asioita tuli tälle viikolle. Odotan kyllä syksyä, mutta aion nauttia näistä lämpimistä päivistä vielä paljon. Kivaa viikonloppua sinulle!

Mustikkareseptit: Maailman paras mustikkapiirakka

Koska mustikat ovat niin herkullisia ja niitä on tullut poimittua tällä hetkellä aivan liikaakin, niin ajattelin vinkata täällä 3 erilaista mustikkaohjetta. Olen leiponut tänä vuonna ihan ennätysmäisen paljon mustikkapiirakkaa ja mustikkamuffinsseja, joten ohjeet perustuvat siis näihin :D Luotan nimittäin helppoihin ja nopeisiin resepteihin, joita on helppo tehdä myös lasten kanssa. Jos kyllästyn näihin resepteihin, niin ehkäpä sitten keksin mustikoista jotain muuta kuin piirakkaa ja muffinsseja.

Minulla on yksi luottomuffinssiresepti. Marjat vain saattavat vaihdella siinä. Löysin joskus nimittäin tämän Kodin Kuvalehden helppojen muffinssien ohjeen. Ja tällä onkin tullut leivottua muffinsseja jo todella paljon. Ohje on helppo ja onnistuu todella hyvin kiireellisessä arjessakin. Musta tuntuu, että olen jo vinkannut tämän tänne joskus. No olin tai en - niin se resepti on edelleen hyvä ja helppo!

Yleensä teen mustikkapiirakan jollain ihan tavallisella piirakkareseptillä, tästä taisinkin vinkata viime tai sitä edellisellä viikolla. Valion sivuilla on minusta hyviä piirakkareseptejäkin, niin sieltä varmasti yleisimmiten valitsen jonkin. Mutta siihen tuli nyt muutos, nimittäin löysin parhaimman mustikkapiirakkareseptin.

              

 

Nimittäin viimeisin, jolla tein mustikkapiirakkaa, onkin Satu Koiviston mustikkamurupiirakka. (ylemmässä kuvassa). Olin nimittäin jo pidempään halunnut kokeilla muruseosta piirakkaan, ja tuo ohje pompsahti silmille, kun googlettelin sopivia. Eipä mennyt aikaakaan, kun piirakka oli jo uunissa. Ohje on nimittäin helppo ja aineksetkin varmasti löytyvät kaapista. Ensimmäisellä kerralla sovelsin ohjetta, koska meillä ei ollut mantelijauhetta, mutta toisella kerralla tein ihan ohjeen mukaan.  Sanoisin, että tämä on todellakin parhain mustikkapiirakkaresepti ikinä. Yleensä suhtaudun hieman varauksella kaikkiin reseptikehuihin, koska nehän ovat niin makuasioita, mutta tätä ei ole kyllä turhaan kehuttu. <3 Tämä resepti meni kyllä ihan ykköseksi mustikkapiirakkaresepteistä! Mä luulen, että vielä on kerran käytävä poimimassa mustikoita, jotta pääsisi tekemään vielä yhden kerran tämän piirakan :D Niin ja käytin ohjeessa tuoreita mustikoita ja onnistui tietenkin niilläkin ihan hyvin.

Seuraavaksi voisinkin ottaa haasteeksi itselle kokeilla mustikoista jotain muuta kuin piirakkaa tai muffinsseja. Jos siis vielä leivon mustikoista jotain :D

Mikä on sun lempimustikkaresepti?

Vaaleanpunaiset villasukat Novita Nallesta

Novitan Nalle-lanka on ollut itselleni hieman haasteellinen lanka ja siksi en ole siitä neulonut niin kovin paljon. Tarina juontaa johonkin käsitöiden alkuaikoihin, jolloin neuloin villasukat Nalle-langasta ja niistä villasukista tuli todella löysät. Syynä oli siis ainakin vääränlainen puikkokoko. Tietenkin käsialani on muuttunut vuosien saatossa ja ainakin itse olen huomannut, että mitä enemmän neuloo sukkia, niin sitä paremmaksi se käsiala muuttuu :D Tässäkin pätee varmaan se, että harjoitus tekee mestarin :D Mutta jostain kumman syystä tämä episodi on jäänyt mieleen ja siksi en ole oikein osannut neuloa koskaan nalle-langasta mitään.

Nalle-lankaa alkoi kuitenkin kertymä varastoon ja olihan siitä jotain neulottava. Sain joskus keväällä erään idean, jota piti kyllä työstää näitäkin sukkia enemmän. Mutta tällaiset siitä ideasta loppujen lopuksi tuli. Nämä sukat olivat muuten pitkään päättelemättä ja oikeastaan vain lojuivat keskeneräisten töiden laatikossa. Kunnes otin nämä mökille ja päätin päätellä nämä. Oikeastaan nämä ovat aika kivat villasukat. Voisin neuloa nallesta enemmänkin, eikä tämä lanka ole yhtään hassumpi. Miten ihmeessä olen antanut jonkin noin vanhan muistikuvan vaikuttaa tähään lankaan :D En sano, että nämä ovat täydelliset sukat, eivät ole, mutta kokeiluksi kyllä ihan kivat ja tästä on hyvä jatkaa Nalle-langalla. Ja näistä ei tullut yhtään löysät kuten vuosia sitten neulotut sukat nallesta. Näiden myötä sain siis lisäinspiraatiota tähän lankaan ja toivottavasti tulevaisuudessa neulon tälläkin langalla. Se on muuten jännä, että jotkut langat ovat lemppareita, kun taas jostain ei osaa neuloa sitten ollenkaan. Onko teilläkin niin? Tosin ne lempparilangatkin saattavat kyllä aina muuttua tai ainakin vaihdella.

Näiden ohje on siis omasta päästä. Mutta Nalle-langalle iiiiiso plussa! Lanka on kevyempää kuin esimerkiksi seiskaveikka ja kivan ohuttakin. Ja aika pehmeää! Oikeastaan aika täydelliset kesäsukat. Nyt kun näitä kuvia katselee, niin mieli haikailee järvelle. Näistä kuvista tulee aina mieleen kesä ja väristä tulee jostain syystä mieleen ruusut. 

 
Tykkäätkö sinä Novitan Nalle-langasta? Minkälaisia sukkia olet neulonut siitä? 

 

PS: Kurkkaa Instagramiini @sweetsandsocks, siellä on lanka-arvonta menossa! 

Puikkoperjantai: Elokuun ekat käsityökuulumiset

Viikko on mennyt nopeasti ja tällä viikolla ihmiset ovat enemmän palanneet arkeen. Lopullinen arki tulee varmaan vasta sitten, kun koulut alkavat. Tällä viikolla olen tehnyt monia sellaisia asioita, joita en ole tehnyt pitkiin aikoihin. Aloitin esimerkiksi jämälankasukkia. En ole pitkiin aikoihin tutkinut jämälankakeriä ja niitähän oli taas kertynyt enemmän ja enemmän. Päätin, että jotain on tehtävä niille ja puikoille tuli jämälankasukat. Lisäksi olen haaveillut taas kaikista ihanista ompelutöistä. Taidan haastaa itseäni sillä saralla aika piakkoin ;) Keskeneräisten töiden määrä ei ole sinänsä muuttunut. Aika samoilla linjoilla mennään kuin viime viikollakin.

Tämän viikon oivallukset:

** ompelu. Erään asian myötä tosiaan aloin haaveilla ompelemisesta ja saatankin haastaa itseni sillä saralla piakkoin. Voisi samalla kertaa sitten tehdä lapselle niitä trikoopipoja, jotka ovat olleet to sew -listalla varmaan jo keväästä lähtien.

** jämälangat. Yleensä olen tehnyt jämälangoista sukkia, koska en jotenkin osaa tehdä muuta pienistä lankakeristä. Tällä kertaa aloitin kuitenkin vähän erilaiset jämälankasukat. (Kuvassa pientä sneak peekiä). Toivottavasti tulisivat valmiiksi piakkoin, niin saisin ne käyttöön ja tännekin kuvattua.

**kimallelangat. Ovatko kimallelangat tämän syksyn juttu? Novitaltakin on nimittäin ilmestynyt 7 veljestää kimalteisena. En ole vielä päässyt tätä kokeilemaan, mutta kaupassa hypistelin sitä. Myös jämälankasukissani on jotain pientä kimalletta.

Tämä viikko oli nyt kuulumisten pohjalta hieman lyhyehkö, mutta arki on osittain palannut ja en ole päässyt neulomaan niin paljon kuin olisin halunnut. Mutta kerropa sinä mitä sinulle kuuluu ja miten kesäsi meni?

Heinäkuun kulutus: edelleen liian paljon lankaostoja

Oijoi, heinäkuu loppui ja taas olisi katsaus kuluneen kuukauden lankaostoihin ja valmiisiin töihin. Heinäkuu meni kyllä hieman eri tavalla kuin olin suunnitellut, sillä lankoja tuli edelleen aivan liikaa. En odottanut, että heinäkuussakin hamstraisin 7 veljestä lankaa ja kieltämättä eihän tässä enää voi tarpeella perustella lankaostoja. :D Mutta tehty mikä tehty ja näillä mennään. Veikkaan, että vuoden lankaostot ovat ihan järkyttävä määrä. No, onneksi on loppuvuosi aikaa pistää puikot heilumaan enemmän ja edes yrittää saavuttaa kulutuksella ostojen määrä.

Kaikki ostetut langat: 4,65 kg

(Enpä erittele näitä nyt tämän tarkemmin että mistä ja mitä :D )

Valmistuneet työt:

Virkattu matto 590 g

Palmikkosukat 116 g

Ruskeat sukat 108 g

Kelta-harmaat raitasukat 97 g
Vaivihkaa: 117 g
JonSukat: 68 g
Virkattu lasipurkin suoja x 3: 97 g
Oma malli: 103 g
Vauvan pipo: 50 g

Yhteensä: 1,346 kg

Mutta tulipa kyllä valmiita töitäkin. Innostuin virkkaamisestakin taas, vaikka Violapalapeitto odottelee vielä valmistumista. Innostuin nimittäin virkkaamaan maton ja se on niin kiva. Lisäksi hetken mielijohteesta aloitin kukkapurkin suojan virkkaamisen ja siitä tuli kyllä niin kiva. Ja niitä tulikin sitten kolmisen kappaletta. Kerron niistä lisää myöhemmin. Sukkia toki on tullut myös valmiiksi ja osa niistä on sellaisia omia kokeiluja kuten tähän listasin vain ruskeat sukat tai oma malli. Niistäkin lisää sitten myöhemmin. Elokuusta nyt todellakin toivon, että sinne ei tule yhtään lankaostoja. Sen sijaan valmistuneita töitä kyllä odotan sinne ja paljon esimerkiksi Violapalapeiton olisi syytä jo valmistua :D Loppusuoralla se kyllä onkin!

Miten sinun heinäkuusi meni käsitöiden osalta?

Kirjavinkit: mitä luin heinäkuussa?

Kirjat ovat kyllä ihan parasta. Olen aina tykännyt kirjoista ja niiden lukemisesta ja vaikka yli puolet kirjoista kuuntelenkin tällä hetkellä, niin mikään ei voita perinteistä kirjaa. Heinäkuussa nimittäin lainasin kirjastosta pari kirjaa, jotka olivat olleet mielessä jo kauan. Heinäkuussa tuli myös luettua/kuunneltua aika ennätysmäisen paljon, nimittäin 4 kirjaa. Tämä varmaan johtui siitä, että suurin osa podcasteista onkin ollut lomalla. Nyt olo onkin aika hyvin rentoutunut kaiken sen lomamoodin jälkeen. Nyt on vuorossa siis heinäkuun kirjavinkit.

Haemim Sunim: Asioita, joita huomaa vasta, kun hidastaa
Tämän taisin bongata ihan äänikirjapalvelun ehdotuksista / suosituksista ja hyvä, että bongasin, sillä kirja oli juuri sitä, mitä kaipasinkin sinä hetkenä. Vaikka välillä onkin tympinyt kaikki elämäntapaoppaat tms, mutta silti kaipaan niitä välillä. Kuuntelin kirjan ajatuksella ja aika meni niin siivillä sen parissa, että sain sen kuunneltua ehkä noin muutamassa päivässä. Tämä on itselle aina se hyvän kirjan merkki; ettei malta lopettaa kun kirja on niin hyvä. Tämä kirja pitäisi kyllä kaikkien lukea/kuunnella, sillä se antaa niin paljon ajattelemisen aihetta. Pidin kirjasta todella paljon, ja annan sille kyllä täydet pisteet. En ole muuten hetkeen tainnut antaa millekään kirjalle 5/5, mutta tämä kirja kyllä ansaitsee ne.
Arvosana: 5/5

Austin Kleon: Varasta kuin taiteilija. 10 asiaa joita kukaan ei kertonut luovuudesta. 
Kuuntelen kirjoja tällä hetkellä enemmän kuin mitä luen. Mutta tämän kirjan kohdalla piti tehdä asiat toisin. Koska en löytänyt tätä kirjaa äänikirjapalvelusta, niin lainasin sen kirjastosta. Ja voi että, ihanaa oli lukea kirja pitkästä aikaa. <3 Oli ihanaa pidellä kirjaa ja kääntää sivuja. Tämä kirja tuli kyllä luettua ihan ennätysnopeasti. Eihän se sinänsä ollut edes pitkä ja kirjassa on kuviakin, mutta luin tämän kirjan noin päivässä tai kahdessa; melkeinpä yhden automatkan aikana. Nyt voisinkin ottaa tavaksi, että yrittäisin edes lukea yhden kirjan kuukaudessa. Tämä kirja kertoo luovuudesta ja siinä annetaan vinkkejä, miten löytää sisäinen luovuus. En oikeastaan osaa kertoa kirjasta sen enempää vaan voisinkin suositella kaikille tämän kirjan hankkimista, sillä se on todellinen löytö. Kirjan vinkkejä voi soveltaa lähes mihin elämänvaiheeseen. Jos etsit omaa suuntaa, niin löydät varmasti kirjasta hyviä vinkkejä. Jos mietinnässä on unelmien työpaikka tai opiskelupaikka, niin saat varmasti ajateltavaa kirjasta. Eikä haittaa, vaikka et olisi lukijaihminen, sillä väitän, että luet tämän kirjan nopeammin kuin uskotkaan.

Arvosana: 5/5

Dolly Alderton: Kaikki mitä tiedän rakkaudesta

Tätä kirjaa verrattiin Bridget Jonesin touhuihin ja varmaan sen pohjalta sen myös valitsinkin, sillä kaipasin jotain sellaista kunnon tyttöhömppää. Kirja on yllättävän pitkä, josta ajattelin, että mitenköhän se vaikuttaa lukukokemukseeni. Tunnetusti kun pidän hieman lyhyemmistä kirjoista. Mutta ei se pituus tässä haitannut. Tämä kirja on muuten näkynyt monen IG-kuvissa, josta sen myös taisin bongata ensimmäisiä kertoja. Lisäksi kuulin tästä myös eräässä podcastissa, joka taisi sinetöidä valinnan. Kirja on myös julkaistu ihan hiljattain ja olipa taas kiva lukea uutuuskirjaa. Kirja oli kyllä oikeastaan sitä mitä luvattu eli sellaista bilehöyryistä sinkkuelämää, jossa baarit, miehet ja biletys näyttelevät pääosassa. Mutta puolivälin tienoilla jokin muuttui. Oma suhtautuminenkin muuttui kirjaan, sillä se jäi hieman parin edellisen kirjan jalkoihin. Puolivälin jälkeen kuuntelin kuitenkin kirjaan loppuun asti. Jos alkuosa oli mietintöjä rakkaudesta, niin lopussa rakkaus vaihtui ystävyyteen ja lopulle annan 6/5. Kirja sijoittui Lontooseen ja jo siitä hyvästä voisin antaa koko kirjalle 6/5, sillä mikään ei voita Lontoon katuja. <3 Tämä kirja oli oikein kivaa kesäluettavaa, ja suosittelenkin sitä kaikille kevyen hömpän ystäville.
Arvosana: 4/5.

Risto Isomäki: Mitä koronapandemian jälkeen

Tämä on kyllä mun suosikkitietokirjailija! Luin muutama kk sitten tämän kirjailijan ensimmäisen kirjan ilmastonmuutoksesta ja nyt kun näin tämän kirjan valikoimissa, niin se piti valita heti. Kirja on niin ajankohtainen kuin olla ja voi ja kukapa meistä ei olisi miettinyt tämän hetkisen elämän jälkeistä aikaa. En tosin suosittele kirjaa, jos jokin tulevaisuudessa masentaa ja ahdistaa ja et halua kuulla enää yhtään koronasta. Kirjassa on nimittäin aika paljon tiettyä faktaa viruksista yms ja ei välttämättä sovi herkille tai jos elämässä on ahdistusta sinä hetkenä. Itse aloitin tämän uteliaisuusmeiningillä ja sillä samalla meiningillä luin sen kokonaan. Kirja ei aiheuttanut itsessäni ahdistusta ihan kokonaan, mutta kyllähän tietyt asiat pisti miettimään enemmän. Saatoin kyllä kokea pieniä, hetkellisiä epätoivon hetkiäkin kirjaa lukiessa, varsinkin loppupuolella. Mutta pääosin oma fiilis kirjasta oli 95 % uteliaisuus. Kirjan loppu oli myös toiveikas ja idearikas. Välillä kaipaan juuri tällaisia tietoiskuja kaiken sen chicklitin ja hyvän olon rinnalle. Suosittelen kirjaa kyllä kaikille, jotka jaksavat vielä hetken kuulla ja lukea koronasta ja tulevaisuuden spekulaatioista. Kirja on muutenkin aika ajankohtainen, kun joka paikassa on uutisia ja ajatuksia koronaepidemian paluusta.

Arvosana: 4/5.

Näillä eväin elokuuhun! Tällä hetkellä on menossa taas niin kiva kirjabuumi, etten malta odottaa, että mitä niistä saan valmiiksi elokuussa. Odotan kuitenkin elokuulta kirjojen suhteen kaikkea erilaista kuten heinäkuultakin.

Mitä sinä luit heinäkuussa? Vai odotatko jo syksyn kirjauutuuksia?