tiistai 29. syyskuuta 2020

Kolme suosikkia Novitan sukkalehdestä

Tämä lehti on minusta enemmän kuin vain pelkkä sukkalehti <3 En ymmärrä, miksi elokuussa ajattelin, etten sitä ostaisi tai oikeastaan ajattelin, etten ennakkotilaa sitä vaan hankin sen hieman myöhemmin. Laskeskelin, että omia projekteja oli niin paljon meneillään, etten haluaisi ottaa enää enempää projekteja tulille. Noh, toisin kävi, kun menin voittamaan kyseisen lehden ja siitä lähtien olinkin aivan myyty lehdelle :D Instagramissani olenkin vilautellut malleja sieltä, mutta nyt ajattelin tehdä tällaisen vanhan kunnon kolme omaa suosikkia -postauksen, koska se sai kannatusta IG:n kyselyssä. 

 

On totta, että lehdessä on paljon kirjoneulemalleja. Itse en ole niin suuri kirjoneuleen ystävä, vaikkakin tänä vuonna olen yllättänyt itsenikin kirjoneuleen suhteen mm. suunnittelemalla omat kirjoneulesukat :D Minusta lehti ei vanhene kuitenkaan ja se kannattaa hankkia, vaikka ei nyt kirjoneule ei olisikaan suosikkijuttu. Lehteä on ihana selailla sunnuntaiaamuisin samalla kahvia juoden ja haaveilla villasukkien aloittamisesta. <3 Pienenä vinkkinä annan muuten, että lehdessä on minun ikuinen suosikki helppo kirjoneulemalli, ja sitä suosittelen kyllä kokeilemaan. Olen neulonut tänä vuonna niitä aika monia pareja, kun ihastuin helppoon malliin. Kirjoneuleeseenkin voi jäädä koukkuun, vaikka siitä ei niin kovin paljon tykkäisi <3. Lehden lopussa oli nimittäin muutamia sukkamalleja aloittelijoille, joista olen tainnut tehdä lähes kaikki. Sieltä löytyivät ne ihanat palmikkosukat ja piirakkasukat, jotka taitavat olla aika monen neulojan suosikkimalli. 

Mutta tässä postauksessa kerron kolme omaa suosikkimallia, jotka ajattelin tehdä ja jotka nousivat sieltä ylitse muiden ensisilmäyksellä. Voisin tehdä tällaisia postauksia eri teemoilla tyyliin esimerkiksi näistä haaveilen, sillä lehdessä oli monia malleja, joista haaveilen, mutta en ole varma, saisinko näitä koskaan puikoille :D . Eli tämä postaus keskittyy niihin malleihin, jotka realistisesti ajattelen neuloa jossain vaiheessa. Lopputulos voi silti olla toinen ja puikoille päätyy eri malleja, mutta näihin malleihin olen ihastunut nyt ensisilmäyksellä. Jätän nyt kuitekin tästä listauksesta piirakkasukat pois, sillä ne tuli jo neulottua. 

Ensimmäisenä kiinnitin huomioni, että lehdessä on myös malleja lapsille ja vauvoille ja se olikin todella kiva yllätys. Niinpä niistä nousikin ylitse muiden yksi Niina Laitisen suunnittelema malli. Malli näyttää niin kivalta, että tulee melkeinpä vauvakuume :D 


Toinen malli, johon heti kiinnitin huomioni, on Sari Nordlundin suunnittelema malli. Hiukan petyin, kun malli onkin Venla-langalle, johon en ole vielä muodostanut rakkaussuhdetta. Mutta lupasin itselle kuitenkin kokeilla tätä mallia, kunhan ensin saan valmiiksi eräät toiset sukat Venlasta ja josko niiden myötä ihastuisin lankaan. Sen verran kärsimätön luonteeni kuitenkin on, että tästä mallista piti hieman modifioida malli seiskaveikalle, ja olenkin melkein jo tehnyt ne sukat :D

Kolmas suosikkimalli olikin vaikea valinta, mutta päätin luottaa (taas!) Niinan malliin, sillä minulla ja Niinan malleilla synkkaa lähes aina <3Tässä mallissa onkin isoja kokoja ja saattaapi olla se päätyykin puikoille heti, kun vain puikkoja vapautuu.

Tässä oli nyt vain murto-osa omista suosikeista ja musta tuntuu, että mitä enemmän luen sukkalehteä, sitä enemmän myös suosikkeja tulee lisää tai ne muuttuvat :D Lehdessä oli myös aivan ihana oravasukkamalli. Malli on kirjoneuletta, mutta niin ihana, että suunnittelen myös sen aloittamista. Aiemmin  ihastelinkin oravapipoa, ja mikä ihana idea olisikin tehdä ne molemmat vaikkapa syntymälahjaksi tai joululahjaksi. Mutta katsotaan, että mikä näistä vaiko jokin muu päätyy ensimmäisenä puikoille. Loppuun laitan vielä kuvan todella hauskasta mallista. Hauskat nuo puolukat nimittäin alla olevissa sukissa. :)

 

Oletko sinä jo hankkinut Novitan sukkalehden? Mikä oli suosikkisi? 

PS: Seuraa minua @sweetsandsocks Instagramissa niin näet ajankohtaisesti mitä olen mahdollisesti jo aloittanut sukkalehdestä. Ensimmäiset piirakkasukat ovat nimittäin jo valmiina.

sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Sukkalaatikko2020: Salakavalat

Mietin pitkään, että minkä valitsen syyskuun sukkapariksi, mutta sitten se oikeastaan tuli vähän niin kuin salakavalasti. Tämä malli on Villasukkien Vuosi -kirjasta ja on nimeltään Salakavalat. Kirjassa puhutaan, kuinka kevät vaihtuu kesäksi salakavalasti, mutta minusta syksykin tulee aina jotenkin salakavalasti. Onneksi valitsin väriksi lilan, sillä  minulle se taitaa olla yksi tämän syksyn väreistä.

Malli saattaa vaikuttaa vaikealta, mutta oli kuitenkin aika helppo. Varren neuloi kyllä todella nopeasti, vaikka seurasinkin ohjetta koko ajan. Joka toinen kerros on kuitenkin pelkkää oikeata, niin varsi tuli nopeasti. Varsinkin kun ajatteli, että vielä yksi kerros. Yhden pienen virheen kyllä tein kantapään suhteen, sillä en oikein aluksi tajunnut ristiinneulottua kantapäätä, ja tein sitten lopulta ihan tavallisen vahvistetun kantapään. Mutta aion kyllä jossain toisissa sukissa kokeilla ristiinneulottua kantapäätä. Sillä saa hieman vaihtelua kantapäihinkin.

Ohjeessa oli kaksi kokoa: 37 ja 39 ja tein 39 koon. Varsi tuntuu kyllä hieman tiukalta, sillä se tehtiin 44 silmukalla molemmille koille. Onneksi varsi ei ole kuitenkaan kovin pitkä niin sukat mahtuvat jalkoihin. Tämä malli on kyllä mielestäni todella kaunis <3 En sitä heti oikein huomannut muiden kauniiden mallien seasta kirjassa, mutta onneksi tein nämä kuitenkin. Sellainen pieni onneton sattumakin kävi näitä neuloessa, nimittäin minulta katkesi puikko. Ikinä en ole onnistunut katkaisemaan puikkoa neuloessa, ja tämä oli eka kerta. Luulen, että se johtui niistä kolmen silmukan kavennuksista. Eli suosittelen näiden sukkien tekemistä metallisilla puikoilla niin vältytään puikkojen katkeamisilta :D 


Nyt on enää vuorossa kahdet sukkaparit enkä ole niitä suunnitellut sen koommin. Nimittäin joulukuun sukkapari on jo neulottu. Ne neuloontuivat aivan yllättäen ja aivan yllättävällä tyylillä; nimittäin itse kehitetyllä kirjoneuleella. En olisi uskonut, että teen jonkin kuukauden sukiksi kirjoneuletta :D Ihan aikataulussa tässä silti mennään ja vielä on ihan hyvin aikaa. Lokakuulle voisin kyllä kokeilla Vuonuen Pentti -lankaa, sillä se on odottanut jo aika pitkään. Haluaisin kuitenkin sille langalle jonkin tietyn ohjeen enkä vain esimerkiksi raitasukkia siitä. Tällä hetkellä ei ole mitään ohjetta tiedossa, niin en tiedä, tuleeko siitä langasta lokakuun sukkapari.

Oletko sinä kokeillut Vuonuen lankoja? Kerro mitä pidit!  Ja mitä pidät violetista väristä tänä syksynä?

 

perjantai 25. syyskuuta 2020

Minun eka oma villasukkamallini - löytyy nyt Ravelrystä

Taisin sanoa jo vuoden alussa, että tänä vuonna teen uusia juttuja enemmän. Mielessä on ollut jo oikeastaan siitä asti neuleohjeiden suunnittelu ja useimpia malleja olenkin jo työstänyt ajatustasolla ja kokeiluasteella ainakin. Tämän villasukkaidean sain kesällä ja pistin heti tuumasta toimeen. Tiesin heti, että tästä teen ensimmäisen villasukkamallin ravelryyn. Muistan kun istuin mökkimme terassilla ja selailin jotain käsityölehteä. Mielessä oli jo pidempään pyörinyt malli kukkakuviosta. Kerran jo lähes aloitinkin sellaisen Dropsin ohjeella, mutta jokin siinä vain oli, eikä malli edennyt pidemmälle ja purin koko työn. Kunnes taas tästä mallista piirsin kuviota automatkalla, kun olin niin innoissani.

 


Näiden villasukkien nimi on Kukkaisat, sillä kuvio muistuttaa kukkia ja kesäkukkien rakastajana nimi ei voisikaan olla mikään muu :D Lankana näissä käytin Novitan 7 veljestä Lappi -lankaa, johon olen ollut tykästynyt jo pidempään. Mutta malli sopii samanvahvuisille muillekin langoille esimerkiksi 7 veljestä, Kaupunkilangan Kivijalka tai vaikkapa Pirta-lanka, jota löytää ihan Cittareista. 


Ohje on ilmainen ja löytyy nyt Ravelrystä. Malli on helppo ja väittäisin, että menee ihan television katseluneulomisenakin. Ja nyt kun olen vauhtiin päässyt näissä neulemalleissa, niin toinenkin on jo loppusuoralla. Se onkin sitten jotain ihan muuta kuin kesä ja kukat ;) Jos kokeilet tätä neulemallia, niin otan ilomielin palautteesi vastaan. Jos jaat kuvasi Instagramissani niin tägää minut @sweetsandsocks niin jaan kuvasi omassa instagramissani.

Näihin tunnelmiin. Neulomisen iloa ja intoa ja kivaa viikonloppua! 

Tässä vielä linkki  Ravelry-kauppaani josta löydät tämän ohjeen!  Suosittelen kirjautumista, sillä en ole varma, saanko tähän sellaista linkkiä, mikä toimisi ilman kirjautumista. Kirjautuminen on helppoa ja ilmaista, ja hakusanalla Kukkaisat  niin luulisi ohjeenkin löytyvän.


tiistai 22. syyskuuta 2020

Neulehyväntekeväisyyttä

Neulehyväntekeväisyys. Olen miettinyt jo pitkään, että mihin neulehyväntekeväisyysjuttuun seuraavaksi osallistuisin. Viime vuonna taisin osallistua vain lasten neulehyväntekeväisyyteen, mutta tänä vuonna halusin kyllä enemmän. Minusta kaikki hyväntekeväisyyskampanjat ovat hyödyllisiä ja kivoja, eivätkä ne syö toisilta tilaa. 
 
 
Tänä vuonna tietenkin on monilla ollut mielessä hoitajat, koska tekevät äärimmäisen tärkeää työtä (yhtään muita töitä nyt väheksymättä) niin sen myötä ajattelin itsekin osallistua kärkitaistelijasukat -kampanjaan. Vihdoin elokuussa sain selvitettyä tästä lisää. Suosittelen siis kurkkaamaan Facebookista Kärkitaistelijat -ryhmän, sillä siellä vielä moni paikka odottelee villasukkia. Itse laitoin 6 paria erääseen kaupunkiin ja sen lisäksi vielä toiseen paikkaan saman verran. Saatan vieläkin lähettää muutamia sukkia jonnekin, sillä noita villasukkia kertyy ja kertyy :D

Toinen, mikä oli mielessä jo viime jouluna, niin vanhukset ja ehkäpä vielä enemmän kotihoidon asiakkaat, sillä monet heistä ovat aika yksin kotona varsinkin jouluna. Mikäpä olisi kivempaa kuin saada paketti jouluna <3 Nimittäin viime vuonna halusin toimittaa vanhainkodin vanhuksille villasukkia jouluksi. Olin kuitenkin liian myöhään ilmeisesti liikkellä, sillä viestiini ei enää vastattu läheisestä kotihoidosta. Mutta ehkäpä tänä vuonna voisi olla hieman aikaisemmin liikkeellä ja yrittää uudelleen.




Lisäksi olisi kiva neuloa myös lapsille tyyliin x koulun ekaluokkalaisille. Tälläiseenkin törmäsin joskus viime vuonna Instagramissa. Mikä ihana idea myös tällainen <3 Tämän vuoden osalta tämä nyt on liian myöhäistä, sillä koulut ovat jo alkaneet, mutta seuraavina vuosina ihan käyttökelpoinen idea. 

Oletko sinä neulonut hyväntekeväisyysvillasukkia tai muita käsitöitä hyväntekeväisyyteen? Ilmianna oma vinkkisi hyväntekeväisyysneulontaan tai jokin kohde, jonne voi lahjoittaa neuletöitä! 

sunnuntai 20. syyskuuta 2020

3 asiaa syksyssä, joita odotan

Nyt kun virallisesti syksy on täällä, niin ajattelin hieman kirjoitella asioita, joita odotan syksyssä. Tykkään kaikista vuodenajoista, mutta syksy on ollut ehkä vähiten suosikki yleensä. Se todennäköisesti on johtunut siitä, että syksystä tulee aina mieleen sateet. Mutta viime vuosina myös syksy on näyttänyt parasta. Muistan, kun viime vuonna vielä pyöräilimme lapsen kanssa marraskuussa, enkä muista ollenkaan sateisia päiviä. Liekö sitten kuuluisat mummy brains vai oliko sadepäiviä vain harvakseltaan. :D En  tykkää sateista, ellei niitä saa viettää parvekkeella kahvin ja neuletyön parissa kuunnellen sateen ropinaa. Mutta näitä asioita odotan syksyssä ja ei, tämä lista ei sisällä kynttilöitä ;) vaikka nekin ovat kyllä ihan kivoja!

(Kuvassa ihan parhaat puolukka-valkosuklaakeksit, joiden reseptin löysin Viimeistä murua myöden -blogista)

** Pipot. Ensimmäinen pipokin on jo valmistunut tälle syksylle, mutta mielessä on ainakin tuhat muuta pipoideaa, jotka haluaisi laittaa puikoille ihan heti. Pipot ja syksy kuuluvat kyllä yhteen. Pipojen neulomisessa on sekin hyvä puoli, että ei tarvitse neuloa toista samanlaista (kuten sukissa). Viime vuonna tein palmikkopipon Novitan Isoveli -langasta, ja se on ollut aika suosittu postaus. Vireillä onkin sen ohjeen muokkaus.

** Villapaidat. En ikinä saanut valmiiksi kesäpaitaa, mutta toivottavasti saisin alulle jonkin kivan villapaidan. En pysty käyttämään villapaitoja vielä nyt syyskuussa (koska liian kuuma :D )joten vielä ehtisin tekemään myöhemmälle syksylle tai talvelle uuden villapaidan. Olenkin kaivannut pidempikestoisia käsitöitä jo pidempään.

** Villasukat mökillä. Mökillä villasukat ovat ihan ehdottomat syksyisin. Siis myös jalassa eikä vain puikoilla. :D Täytyisi alkaa opetella villasukkien käyttöä myös kotona, esimerkiksi parvekkeella ne ovat aika ehdottomat nyt viileinä päivinä. Toisaalta, olen neulonut nyt ohuemmalla langalla villasukkia ja ne ovat aika mukavat jalassa, joten ehkä niitä osaisin käyttää myös kotosalla.

Näitä asioita odotan syksyssä, mutta piakkoin luvassa myös asioita, joita en odota syksyssä. Mitä sinä odotat syksyssä?

lauantai 19. syyskuuta 2020

Käsityöhaasteen lopputulos

Käsityöyhteisöissä ja muuallakin aina välillä näkee kaikenlaisia haasteita, joihin en ole pahemmin osallistunut. Elokuussa keksin kuitenkin osallistua tällaiseen pieneen oman elämäni käsityöhaasteeseen, jossa ensimmäisellä viikolla tarkoitus oli siis aloittaa joka päivä uusi työ ja seuraavalla viikolla olla aloittamatta ollenkaan uusia töitä. Nyt on siis aika katsoa loppuraportointi tästä haasteesta. Tämä haaste antoi kyllä paljon lisätietoa omasta käsityökäyttäytymisestä.

Viikon aikana aloitettuja käsitöitä tuli 6. Yksi jäi siis aloittamatta ja jos olisimme olleet sen viikonlopun kotona niin saattaa olla, että olisin aloittanut 7. Kaikki käsityöt olivat siis sellaisia, joista olen aikaisemmin ajatellut, että haluaisin aloittaa nämä. Aloitin siis virkatun pupun, joogasukat, lyhytvartiset sukat, raitasukat, lapsen pipon ja neulekirjasta eräät sukat. Viikon aikana myös valmistui kaksi keskeneräistä työtä, jotka sinänsä eivät liittyneet mitenkään tähän haasteeseen. Jostain sain kuitenkin inspiksen saada valmiiksi nämä! :D

Kahden viikon aikana valmistui kuitenkin vain 2 käsityötä, siis niistä kuudesta, jotka aloitin ensimmäisellä viikolla. Tähän olin ehkä hieman pettynyt. Odotin, että olisin saanut valmiiksi enemmän töitä. Kahden työn kohdalla kävi kuitenkin niin, että purin niitä ainakin kaksi kertaa, kun en tajunnut ohjetta / tein virheen niissä. Ne vähän verottivat aikaa. 


Mitä haaste opetti?

Haaste kyllä opetti ainakin sen, että kun rajoitetaan ihmisen toimia, niin sitä alkaa tehdä mieli uuden työn aloitusta. Olisin halunnut aloittaa jonkin verran uusia töitä toisella viikolla/viikonloppuna. Vaikka ensin menikin viikolla niin hyvin, ettei uusia töitä halunnut aloittaa. Mutta viikonloppuna ja varsinkin automatkalla kaipasin jotain helppoa työtä. Haaste myös opetti sen, että en ehkä pystyisi tekemään pidempään haastetta, esimerkiksi sellaista, jossa pitäisi kuukauden aikana aloittaa joka päivä yksi työ. Minulla oli myös hitusen vaikeuksia keksiä uusia töitä ensimmäisellä viikolla. Koska uudet työt piti olla sellaisia, joita on ajatellut aloittaa, niin niitä sai oikein miettiä. Olisin halunnut aloittaa jonkin pidempikestoisen työn kuten esimerkiksi villapaita tms mutta en saanut sellaista suunniteltua tässä ajassa enkä löytänyt kivaa mallia mistään tai sellaista mallia, johon olisi ollut langatkin kotona.

Olen kuitenkin jonkin verran ex tempore -neuloja, niin tarvitsen ja kaipaan vapautta myös uusien töiden aloituksille enkä niitä voi aloittaa käskystä. Tämä haaste myös opetti sen, että sinänsä kaikki aloittamani työt ovat (lähes) aina sellaisia, joita olen halunnut aloittaa jo pidempään. Eli en aloita uusia töitä vain uusien töiden vuoksi, vaan niissä on aina jokin osa sitä, mistä olen jo pidempään haaveillut. Haaste oli kiva, mutta huomasin myös, että ehkä minua ei ole tarkoitettu ihan kaikenlaisiin haasteisiin. Kuten jo aikaisemmin totesin niin kaipaan vapautta luovuudelle. 

Näihin tunnelmiin. Oletko sinä osallistunut johonkin käsityöhaasteeseen?


perjantai 18. syyskuuta 2020

Puikkoperjantai: Jämälankasukkia ja muuta ihanaa

Tämä viikko alkoi kyllä maailman parhaiten, sillä sain tietää, että voitin Novitan sukkanumeron Instagramin kilpailusta. Pienestä asiasta sitä tuleekin iloiseksi, mutta jokseenkin kiva ylläri maanantaille. Myös siksi olenkin tykännyt nyt järjestää arvontoja omassa Instagramissani, sillä minusta on myös ihana ilahduttaa pienellä lankapaketilla ihmisiä. <3 Mutta tämä viikko on pitänyt sisällänsä jämälankojen tuhoamista, uusien ideoiden työstämistä, ja kyllä, puolukoiden poimimista. :D

 

Keskeneräisten määrä on pysynyt jokseenkin samanlaisena kuin viime viikolla. Toki ne keskeneräiset ovat muuttuneet, sillä jotain on tullut valmiiksi, ja uusia töitäkin aloitettu. Olen huomannut, että automatkalla minulla täytyy olla jokin helppo työ. Niinpä yleensä automatkakäsityöksi päätyykin raitavillasukat. Tällä kertaa tutkailin hieman enemmän jämälankakeriä ja valitsin niistä muutamia mukaan. Tällä kertaa jämälankasukkina syntyi lyhytvartisia sukkia, sillä kerät olivat niin pieniä. Muutenkin saa aina jännittää, että riittävätkö kerät. Lisäksi täytyi tietenkin aloittaa uudesta sukkalehdestä uudet sukat. Kokeilen ensimmäistä kertaa muuten erästä mallia, joka on ollut mielessä jo pidempään, mutten ole saanut sitä valmiiksi koskaan. Tuntuu, että tämä malli on muuten aika monen neulojan suosiossa.

Syyskuu on kyllä aina tosi kiva kuukausi. Ei ole vielä niin pimeää, mutta silti vähän syksyistä. Ja tänä vuonna olemme saaneet nauttia myös ennätyksellisistä marjasadoista. Tällä viikolla piti nimittäin vielä poimia vikat puolukat, mutta nyt lupaan, että marjat ovat tässä :D Hakusessa edelleen kivat puolukkareseptit.

Näihin tunnelmiin, kivaa viikonloppua! Ja muuten, kerro ihmeessä haluatko omia suosikkeja / fiiliksiä Novitan sukkalehdestä? Voisin tehdä sellaisen omat suosikkini postauksen.


tiistai 15. syyskuuta 2020

Aivan tavallinen puolukkapiirakka

Kesä vaihtui syksyyn ja mustikat puolukoihin. Tämä vuosi on ollut kyllä erikoisimmista vuosista ikinä ja en olisi nimittäin uskonut, että minä viihtyisin marjametsässä. Innostuin ensin mustikoiden keräämisestä ja nyt sitten puolukoiden. Joskaan puolukoita en aio kerätä päivittäin enkä edes viikottain. Siihen on kyllä niinkin yksinkertainen syy, että osa puolukoista olivat vielä vähän raakojakin elokuun lopussa, jolloin nämä ensimmäiset keräsin. :D Ja toiseksi lähimetsissä ei ole edes niin paljon puolukoita kuin mustikoita tuli. 


Koska näitä puolukoita tuli nyt poimittua ensimmäisen kerran, niin sitä piti sitten leipoa ensimmäinen puolukkapiirakka. Käytin aikaa varmaan lähes tunnin verran, että olisin löytänyt jonkin kivan puolukkapiirakan. Mutta en oikein löytänyt, ja päätin sitten leipoa aivan tavallisen puolukkapiirakan. Tein tämän piirakan tällä Valion puolukkapiirakka -ohjeella. 

Tein kyllä pieniä omia muutoksia, kuten sen, että vaihdoin ruisjauhot kaurahiutaleiksi. Täytteeksi laitoin vadelma-valkosuklaarahkan ja kermaviilin. Nämä oikeastaan puhtaasti siitä syystä, että jääkaapista nyt sattui löytymään nämä tuotteet ja ruisjauhoja meillä ei sinä hetkenä ollut. Niin ja täytteeseen en lisännyt enää sokeria, sillä makurahkoissa on kuitenkin sokeria. Mutta herkkua tuli kyllä näilläkin muutoksilla ja tämä onkin juurikin se aivan tavallinen puolukkapiirakka.  

Ja ei pelkoa, en aio seuraavaa kuukautta postata puolukoista ja puolukkapiirakoista :D Veikkaan nimittäin, että puolukoiden poimiset tulee olemaan ihan yhdellä kädellä laskettuja. Haluaisin kyllä kokeilla vielä toista puolukkapiirakan ohjetta ja se voisi olla jotenkin erilainen tai sisältää jotain pientä twistiä. 

Kerro siis oma puolukkapiirakkareseptisi! Oletko jo käynyt poimimassa puolukoita tänä vuonna?


sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Novitan Kässäkoulupalmikkosukat

Viime vuonna taisin ylistää palmikoita maasta taivaisiin ja sitä yhtä lemppariohjetta, mutta tänä vuonna (onneksi) olen kokeillut niin monia, erilaisia ja ihania palmikoita. Heinäkuussa neuloin Novitan Kässäkoulu -palmikkosukat. Näihin oikeastaan päädyin instagramin kautta. Niin moni oli neulonut nämä ja ihastelin aika monien kuvissa näitä. En ymmärrä, että miten olen voinut missata nämä sukat Novitan sivuilta. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.


Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan hyvin alussa, nimittäin aloitin nämä kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta ei ikinä nähnyt valmista työtä ja silloin fiilis ja moodi ei vain ollut oikea. Onneksi annoin kuitenkin uuden mahdollisuuden näille ja päätin kokeilla toiseen kertaan. Ja kyllähän se onnistui, kun vain keskittyi tarpeeksi ohjeeseen. Ohje oli ihan helppo ja todella helposti sai kivat palmikkosukat. Näitä voisi tehdä toisetkin <3


Nämäkin sukat odottelivat hieman julkaisemista, mutta nyt tuli oikea hetki, kun ovat niin syksyn väreissä. Jos tekisin nämä toiseen kertaan, niin värivalintani voisi olla ehkäpä tällä kertaa maanläheinen, mutta en myöskään yllättyisi, jos valitsisin jonkin kirkkaan värin. Nämä olisivat myös kiva ja helppo joululahja. Helpolla ohjeella saa kivat palmikkosukat. Väitän, että aloittelijakin onnistuu. Vinkiksi voisin ehkä antaa, että se ohje kannattaa lukea kokonaisuudessaan ennen kuin aloittaa. No ehkä näin kaikki tekevätkin, mutta itse olen välillä malttamaton, ja en malta lukea ohjetta loppuun asti vaan sukat on laitettava heti puikoille. Kokoja näissä on muuten kolme ja itse neuloin 38 koon ja ne ovat ihan sopivat omaan 39 jalkaan.

Edit: Ohje on siis Novitan Kässäkoulusta palmikkosukat, mutta uudisten Novitan sivujen takia en nyt näin nopeasti löytänyt sitä sieltä. Eiköhän se sinne kuitenkin tule!

Oletko sinä kokeillut näitä palmikkosukkia? 

PS: Ensi viikolla sitten jotain pientä juttua puolukoistakin ;)

perjantai 11. syyskuuta 2020

Puikkoperjantai: Uusia ideoita ja syksyn tuntua

Viime viikolla jäikin tämä postaussarja välistä, kun ei vain ollut mitään erityistä kirjoitettavaa keskeneräisistä töistä tai muustakaan tämän kategorian alle. Nyt uudella teholla taas ja luvassa on kolme teemaa viikolta, joita olen havainnut. 

 


Tällä viikolla keskeneräisiä töitä on noin 3 kpl. Olen tehnyt Hertta-pupulle vaatetusta ja kiinnittänyt korvia ja käsiä. Aloitin elokuun lopussa nimittäin Hertta-pupun, jonka ohje on Novitan syksynumerossa. Se pupu oli niin söpö, ettei sitä oikein voinut olla aloittamattakaan. :D En vain ole oikein hyvä korvien ja käsien kiinnittämisessä ja tuntuu, että niissä meni todella kauan aikaa, ennen kuin sai ne hyvin. Enkä edes vielä tiedä, ovatko ne hyvät. Mutta en jaksaisi enää purkaa. Lisäksi sain yhden pipon valmiiksi. Mielessä on ollut myös jonkin uuden työn aloitus, mutta en vain ole osannut päättää, että minkä aloittaisin. Mieli on ollut täynnä ideoita, mutta keskittyminen välillä hieman hankalaa. Päätin sitten kokeilla toistamiseen erästä ideaa, ja nyt vaikuttaa siltä, että siitä tulee ihan kiva!

Tämän viikon parhaat asiat ovat siis:

** Syksy. Vaikka en ole kyllä mikään vesisateiden ystävä, mutta vihdoinkin tuntuu ihan kivalta, että syksy on täällä. Syksyssä on nimittäin jotain uuden taikaa ja ehkäpä siitä johtuu, että uusia kivoja ideoita on tullut kivasti.

** Sukkalaatikkoprojekti. Mielessä on tietenkin pyörinyt villasukat ja erityisesti sukkalaatikkoprojekti. Syyskuun sukka on valmis ja lupaan sen blogin puolelle parin viikon sisällä. Hetken mielijohteesta sain myös joulukuun sukan valmiiksi ja olen hieman yllättynyt, että tein oma kehittelemää mallia, joka on vielä kirjoneuletta :D Mutta kun idea tulee niin idea tulee! Tämän projektin tiimoilta olen myös hieman miettinyt, että osallistunkohan siihen enää ensi vuonna. Tai enhän edes tiedä järkkääkö Nonnu Neuloja sitä, mutta on tullut pieniä fiiliksiä, etten ehkä osallistuisi. Tämä oli jo toinen vuosi, kun osallistun, mutta nyt tuntuu, että ehkä haluaisin jotain uutta ja muuta. Vaikka kiva projekti tämä on ollut, eikä projektissa mitään vikaa ole ollutkaan. Jostain huomasin myös, että meneillään on vissiin joku pipoboksi tms eli joka kuukausi neulottaisiin pipo tms. Se nimittäin kuulostaa kivalta ja voisi olla vaihtelun vuoksi aika kivaa! En vain tiedä, onko käyttöä 12 pipolle. :D

** Leipominen. Leipominen on taas nostanut päätään ja olen palannut leipomisen äärelle. Tämä johtuu osittain metsästä kerätyistä puolukoista, mutta mieli vain jotenkin rentoutuu leipomisessa. Vielä kun muuttaisi makeat leipomiset suolaisiin, niin ei tulisi herkuteltua niin paljon :D

Tällaisia asioita tällä viikolla. Mitä sinun viikonloppuun kuuluu? 

PS: Viikonloppuna on luvassa jotain palmikkoista. ;)

tiistai 8. syyskuuta 2020

Neulekirja: Villasukkien uudet kaverit

Viime aikoina olen innostunut neulekirjoista. En tiedä, johtuuko se tästä syksystä vai mistä, mutta minusta on ihana selata neulekirjoja. Neulekirjat sinänsä eivät vanhene (ainakaan pahemmin) ja onkin ihana lukea villasukat jalassa mökillä neulekirjaa. Inspiroituminen on taattua! Siksi olikin kiva, kun sain Minervakustannukselta pari neulekirjaa elokuussa, kiitos vielä! Ensimmäisestä eli Villasukkien uudet kaverit -kirjasta tulee omia mietintöjä nyt. 


** kirja saatu Minervakustannukselta      

Ensivaikutelmalta kirja vaikuttaa värikkäältä, mielenkiintoiselta ja sellaiselta, joka ehkä neulekirjarintamalta puuttuisi. Tykkään kirjan kompaktista koosta; sehän mahtuu vaikka (isompaan) käsilaukkuun :D Kirjassa on siis paljon kirjoneuleasusteita sukkien lisäksi. Ja vaikka en ole kovin suuri kirjoneuleiden ystävä, niin tämä kirja sai kyllä minut inspiroitumaan kirjoneuletöistä. Nimittäin vaikuttaa ainakin siltä, että langanjuoksut ovat lyhyitä kirjan neuletöissä, niin aloittajakin uskaltautuisi kokeilemaan näitä ohjeita. Ainakin minulle tuli monen ohjeen kohdalla, että tätä haluaisin yrittää ja kokeilla. Halusin neuloa jotain ohjetta kirjasta ennen kuin kirjoittelen mitään fiiliksiä kirjasta. Kirjassa on myös muutamia muita malleja, jotka eivät ole kirjoneuletta. Pelasin siis varman päälle ja valitsin ensimmäiseksi työksi sellaisen eli ei-kirjoneuleen. Sukkamalli näytti helpolta ja yksinkertaiselta ja sitä se kyllä onkin ainakin näin hetken neulomisen jälkeen. Tämä sukkamalli ei ole vielä valmis ja kerronkin siitä sitten enemmän, kun se on valmis. 


 

Kirjassa on myös hyvin kerrottu vinkit muihin kokoihin malleista ja lisäksi kirjassa on jaoteltu mallit taitotasojen mukaan. Kaikki kirjan mallit ovat aikuisille ja esimerkiksi sukkien koot ovat koosta 36 aina 44 kokoon asti. Kirjassa ohjeiden langat ovat ulkomaalaisia (koska kirjoittajakin on saksalainen) joten kotimaisten lankojen ystävä ei sieltä löydä esimerkiksi Novitan lankoja. Ohjeita on esimerkiksi Schachenmayrin Regia ja Merino Extrafine -langoille ja niitä löytää kyllä Suomesta. Kirjassa ei ole myöskään kerrottu lankavaihtoehtoja, mutta tiheyden ja lankatietojen perusteella ohjeita voi varmastikin soveltaa muille langoille. Itse teen ohjeen mukaista sukkaa Novitan Venla -langalle ja on onnistunut ihan hyvin tähän mennessä.



Mitä malleja aion tehdä kirjasta?

Mulla ainakin neulomisnälkä kasvaa aina syödessä eli to knit -lista on varmasti neljän sivun pituinen tämän kirjan ja muiden ideoiden jälkeen. Haluaisin neuloa kännykälle ja/tai tabletin kotelon, kämmekkäät, pipon ja lisää sukkia. Yllätyin nimittäin, että kirjassa oli myös ohje kännykälle ja tabletille. Ehkäpä tablettimme kaipaisi suojaa, sillä aika äskettäin virkkasin kännykän suojan. Vaikka ensimmäiseksi työksi valikoitui ei-kirjoneule, niin seuraavaksi ajattelin mahdollisesti valita kirjoneuleen ja siksi harkitsenkin, että olisiko tablettikotelo seuraava työ tästä kirjasta. Tai sitten raitasukat pienillä sydämillä voisivat olla myös mieleeni.  

Mitä jäin kaipaamaan kirjasta?

Kirjan lopussa on ohjekuvia ja selityksiä esimerkiksi ranskalaisesta kantapäästä. Jopa tupsun teostakin on kuvia ja lisää ohjevideoita saa QR-koodien avulla, mutta ne ovat ilmeisesti saksankielisiä. Jäin kuitenkin kaipaamaan langanjuoksujen sitomisesta enemmän tietoa. Koska itselleni kirjoneule ei ole vielä niin tuttua ja olen hyvin aloittelija sen suhteen, niin siksi olisin kaivannut kuvia tai vinkkejä langanjuoksujen sitomiseen. Kirjoneuleessa kun aina sanotaan, että jos langanjuoksu on pidempi kuin 3-4 silmukkaa, langat pitäisi sitoa. Olen aikaisemminkin miettinyt, että miten se tapahtuu. Toki tähän on varmasti ohjeita muualla, mutta olisi ollut kiva, jos olisi tähänkin ollut jotain vinkkiä. 

 


Erityisesti tykkäsin kirjan lopussa olevasta käytä luovuutta olevasta osiosta. Esimerkiksi pipojen kuviot sopivat sukkiin ja pantojen kuviot voi neuloa kauluriin. Kokeneimmat neulojat ja miksei toki muutkin varmasti yhdistelevät kuvioita juuri muihinkin neuletöihin kuin vain kirjassa ja siitäpä tuli myös itselle idea mieleen, että olisipa kiva neuloa vaikkapa vauvan peitto tai unipussi jollain kuviolla. Tai tuon pienen sydänrivistön haluaisin myös neuloa tärkeään neuleeseen tärkeälle ihmiselle.

Uskon kyllä, että tästä kirjasta teen enemmänkin neuletöitä ja siksipä onkin niin kiva, että kirja löytyy kirjahyllystä niin siihen voi aina palata - silloin kuin luovuushetki kirjoneuleen suhteen tulee. Kirjoneuleiden tosiystäville suosittelen kirjaa ehdottomasti, mutta myös muillekin!

Oletko jo tutustunut tähän kirjaan? Jos et, aiotko tutustua?


sunnuntai 6. syyskuuta 2020

JonSukat - kirjoneulekokeiluni

Nyt on aika katsoa, että mitä kuuluu kirjoneuleinnostukselleni tällä hetkellä. Helmikuun alussa kirjoittelin täällä ensimmäisestä kirjoneulekokeilustani. Sen jälkeen taisin kysellä IG:ssä muita helppoja kirjoneuleohjeita, ja todella moni ehdotti JonSukkia. Itse suhtauduin silloin kyllä niihin todella varauksellisesti, ja halusin ehkä miettiä asiaa enemmän :D



Huhtikuussa puolestaan kirjoittelin että mitä kuuluu kirjoneuleinnostukselleni, jolloin olen listannut oikein lähitulevaisuuden tavoitteeksi neuloa JonSukat. Nyt voin ilokseni todeta, että ensimmäiset JonSukat on neulottu. Nimittäin heinäkuussa tuli inspiraatio ja päätin kokeilla. Toki aloitin lasten koosta, koska halusin, että ne ovat nopeasti valmiit. Vaikka moni sanoi, että lasten sukat ovat miltei vaikeammat kuin aikuisten, mutta itse halusin kyllä ehdottomasti aloittaa lasten sukista. Tulevatpa sitten nopeasti valmiiksi eivätkä jää roikkumaan. En kokenut yhtään vaikeaksi lasten JonSukkia - toki vertailupohjaa ei ole aikuisten koosta.

Mietin pitkään, että minkä värin otan tehosteväriksi. En halunnut pinkkiä, vaikka pinkkiä ja punaista on yllin kyllin lankavarastossa. Toisaalta halusin nämä myös lapselleni käyttöön, jos näistä tulee hyvät. Joten värin pitäisi olla poikamainen  tai ainakin neutraali. Tummansininen tuskin olisi näkynyt mustan ja valkoisen seasta ja harmaa ei taas innostanut yhtään. Vihreätä lankaa ei ollut sinä hetkenä käytettävissä, joten tehosteväriksi tuli sitten keltainen, kun oli sopivasti pieni keltainen jämälankakeräkin odottamassa.



Nämä ovat kyllä helpot tehdä, ja ei suotta moni sanonut, että opetteli kirjoneuleen näillä. Lasten koossa nämä tulivat vielä neulottua todella nopeastikin. Taisin neuloa toisen sukan jopa päivässä. Toki silloin oli enemmän neulomisaikaa, kun oli lomalla. Itsellä tosin vähän hankaluutta toi aina välillä, että en aina tiennyt, että kumpi väri on pääväri ja jossain kohtaa lankadominanssi meni ehkä sekaisin. Sukat ovat kyllä kauniit kuin mitkä ja ei näistä suotta ole tullut ilmiötä. <3 En ole kyllä sinänsä varma, että tulevatko nämä kuitenkaan oman lapsen käyttöön, sillä tein koon 28 ja ne mahtuisivat ehkä juuri ja juuri nyt. Omalle lapselle pitkä varsi saattaa vain olla vähän ei-ei. Mutta kivat nämä ovat vain pelkkänä kokeilunakin. Nämä muuten menevät #hukkapätkäkaliinkin, sillä musta lanka kului aika hyvin loppuun asti. Keltaisestakin oli pieni kerä, joka meni, mutta jouduin ottamaan uudesta kerästäkin vähäsen. Suosittelen kyllä ainakin näiden sukkien kokeilua, jos et ole vielä kokeillut. Seuraaviin JonSukkiin voisin vähän muokata vartta pituuden osalta, sillä saattaisin haluta vähän lyhyemmän varren lapselle.

Oletko neulonut JonSukkia? Mitä pidit?

lauantai 5. syyskuuta 2020

Vauvan pienet valepalmikkosukat

Nämä tulivat jo tehtyä talvella tai keväällä, mutta julkaistaan nämä nyt täällä blogin puolellakin. Parempi myöhään kait kuin ei milloinkaan ? :D Neuloin nämä sen vauvan unipussihaasteen jämälangoista ja mielestäni näistä tuli ihan kivat. Jonkin verran olen saanut kyselyitä siitä vauvan unipussin ohjeesta. Sitä ohjetta ei kait enää löydy netistä ja minullakaan ei sitä valitettavasti ole. Taisin neuloa sen siten, etten tulostanut ollenkaan, kun se oli niin helppo. Tästä tosin nyt oppineena: kivat ohjeet täytyy tulostaa, koska ne voi poistua netistä.
 
Tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun tein vauvan valepalmikkosukkia. Viime kesänä taisin olla koukussa valepalmikkomalliin, mutta tänä vuonna tein vasta ensimmäistä kertaa vauvalle niitä. Näissä on muuten sekin hyvä puoli, että valepalmikon ansiosta sukat ovat kivan napakat ja pysyvät vauvankin jalassa hyvin.



Lanka: Novita Nordic Wool
Puikot: 3,5
Menekki: noin 20-30 g
Koko: Vastasyntynyt

Aluksi loin puikoille 30 silmukkaa ja jaoin ne neljälle puikoille. Ei ole väliä, millä puikoilla on enemmän silmukoita. Silmukoiden määrä pitää olla siis jaollinen viidellä. Palaan lähes koko ajan tänne parittoman rasan sivuille, jossa on villasukkien eri resorimalleja. Ja sieltä myös otin tämän valepalmikkomallin. Tein resoria noin 5-7 cm ja tämä määräytyi oikeastaan lankojen riittävyyden perusteella. Näissä en neulonut mitään sen kummempia kommervenkkejä, vaan ihan tavallisen kantapään ja kärkikavennukset. Valepalmikkoa jatketaan 2. ja 3. puikoilla kantapään jälkeen. Todennäköisesti nämä menevät jonnekin vauvan villasukkakeräykseen, sillä meillä ei ole näille tarvetta. Olisi aika ihanaa, jos jokainen vauva saisi aina pienet villasukat synnäriltä muistoksi (ja käyttöön toki).
 
Valepalmikolla saa kyllä kivan pienen twistin sukkiin. Viime vuonna taisin neuloa ensimmäiset aikuisen valepalmikkosukat ja nyt en ole hetkeen neulonut mitään valepalmikoista. Valepalmikkojen etukin on muuten se, ettei tarvita mitään ylimääräistä puikkoa tai palmikkopuikkoa, kuten palmikoiden tekemisessä. Itse tykkään muuten valepalmikoista ilman reikää ja näissäkin sukissa tein valepalmikon siten, ettei reikää muodostu. Tämäkin muuten on vissiin sellainen asia, mikä jakaa neulojat. :D

Tykkäätkö valepalmikoista ilman reikää vai reiällä?

torstai 3. syyskuuta 2020

Elokuun kulutus: Kuinka paljon ostin lankaa elokuussa?

Elokuu oli uusia ideoita, turhien lankaostojen välttelyitä, uusia kokeiluja ja yhden naisen käsityöhaastetta. Välillä tuntui, ettei elokuussa tullut mitään valmiiksi, mutta tämä taisi olla vain tunne. Ihan täysin ilman lankaostoja ei elokuusta selvitty, mutta aika hyvin kuitenkin, sanoisin! Ostin kaksi kertaa lankaa, ja molemmat olivat sellaisia, jotka aloitin heti. Toki ilman näitäkin olisi selvitty, mutta kun idea tulee, niin välillä se täytyy laittaa heti toteutukseen. 

 


 

Ostetut langat:

2 x Cotton soft: 100 g

2 x Novita Venla: 200 g

Yhteensä: 300 g


Valmistuneet työt:

Raitasukat: 99 g 

Neulottu tiskirätti:  28 g

Lyhytvartiset jämälankasukat: 55 g

Turkoosi-oranssi raitasukat: 95 g

Kännykän suoja: 36 g

Sini-harmaaraidalliset sukat:  92 g

Keltaiset lyhytvartiset sukat: 74 g

Vaaleanpunainen pipo: 93 g

Syyskuun sukkapari: 96 g

Yhteensä: 668 g

Elokuussa tuli valmiiksi hyvin erilaisia käsitöitä. Innostuin taas virkkaamisestakin niin, että aloitin uuden virkkaustyön, johon siis ostin Cotton Soft -lankaa. Lisäksi tein vihdoin valmiiksi virkatun kännykän suojan. Se oli virkattu muuten valmiiksi jo noin pari kk sitten, mutta odotti muutamaa nappia. Voisin esitellä näitä pieniä käsitöitä jossain vaiheessa samassa postauksessa, niin jämälankaideat löytyisivät sitten yhdestä paikkaa. Lisäksi innostuin myös lyhytvartisista sukista, joista toiset tulivat täysin jämälangoista. Elokuun loppupuoli meni pienessä käsityöhaasteessa, jonka tiimoilta tuli aloitettua useampi käsityö, mutta pari niistä valmistuikin seuraavalla viikolla. Myös ensimmäinen pipo valmistui elokuussa.

Taisin heinäkuussa luvata tai ainakin odottaa Violapalapeiton valmistumista, mutta se taisi jäädä syyskuulle. Joten odotellaan sen valmistumista sitten syyskuussa! Parasta elokuussa oli kuitenkin valmistuneiden käsitöiden osalta, että kulutus ylitti lankojen ostot. Lankoja ei pitänyt ostaa ollenkaan, mutta onneksi selvisin aika vähällä. Toivottavasti molemmat käsityöt, joihin ostin langat valmistuvat pian!

Nyt mukavaa syyskuuta ja mikä oli sun paras käsityö elokuulta?

tiistai 1. syyskuuta 2020

Kirjavinkit: Elokuun luetut kirjat

Luvassa olisi kirjavinkkejä elokuulta. Elokuu olikin mielenkiintoinen kuukausi kirjojen suhteen. Tykkään lukea tietokirjamaisia kirjojakin, mutta samalla pitää olla aina jotain hömppääkin mukana. Lisäksi tällä hetkellä elämässäni on ilmeisesti luovuusaika, kun olen jo pidempään lukenut luovuuskirjoja ja elokuussa sain kaksi luovuuskirjaa luettua.

Rinna Saramäki: 250 ilmastotekoa, jolla pelastat maailman

Ilmastoahdistus. Yksi sana kuvaa sitä, mikä alkoi viime syksynä, kun IPCC julkaisi ilmastoraporttinsa. Kierrätämme kyllä sen, minkä pystymme, mutta jotenkin se ilmastoraportti oli surullista kuultavaa. Ja menin ihan lukkoon, etten oikein tiennyt, mitä tässä nyt pitäisi tehdä. Osa ihmisistä oli sitä mieltä, että yhden ihmisen tekemisillä ei ole mitään väliä ja osa taas, että pitäisi tehdä enemmän. Kaikkia infoja tuli ihan liikaa joka puolelta, ettei oikein sitten osannut tehdä mitään entistä enempää. Kunnes löysin tämän kirjan. Nyt kesällä oli vihdoin se tunne, että haluan lukea sen. Se oli kyllä pitkäänkin lukulistalla, mutta aina vain jotenkin hömpät ja muut tulivat sen edelle. Jos siis et tiedä, mitä ajatella ilmastonmuutosähkystä, niin lue tämä kirja. Kirja antaa niin paljon vinkkejä siihen, mitä voi ja kannattaa tehdä. Osa vinkeistä varmaan tuttujakin, mutta niin paljon kyllä tuli uusiakin juttuja. Ja mikä parasta, kirjassa ei syyllistetä, vaan oikeastaan annetaan kädestä pitäen ohjeita, että mitä yksi ihminen voi tehdä. 
Arvosana: 4/5

(Kuvan kirjaa ei ole vielä luettu, aloitettu kyllä)

Candace Bushnell: Onko vielä sinkkuelämäätä?

Myönnän, että se oli ihan tämä kirjan nimi, joka houkutti minut. Olen sitä sukupolvea, joka katsoi Sinkkuelämää -sarjaa kerran jos toisen ja kolmannenkin :D Monet muuten sanovat, ettei Sinkkuelämää tv-sarja enää toimi näinä päivinä :o En ole itse katsonut sitä enää varmaan kymmeneen vuoteen, joten en osaa siitä sanoa. Oikeastaan siksi, että se vain jäi sinne muiden kiireiden jalkoihin ja tulipa sitä aikoinaan katsottua ihan tarpeeksi. Jollain tasolla ajattelin, että tämä kirja olisi jatkoa sille (vaikka mikään ei viittaa siihen!) edes vähäsen. Onhan sentään kirjoittaja sama kuin Sinkkuelämäässäkin. En tiedä sitten, olivatko liian korkeat odotukset sille, ettei kirja oikeastaan tuntunutkaan niin mahtavalta kuin mitä ajattelin sen olevan. Kyllä se kirja silti on hauska, nykyaikainen ja luettava, mutta ehkä tosiaan odotin vähän liikaa. Tai sitten elämäntilanteeni on vain hiukan erilainen kuin kirjassa useimpien niin en osannut samaistua kaikkiin juttuihin. Kyllä tämä kirja hömpästä menee ja on ihan viihdyttävä, mutta älä ainakaan aloita sitä sillä meiningillä, että pääset kuulemaan Carrien seikkailuja lisää. Niitä nimittäin ei ole luvassa. 
Arvosana: 3/5
 
Lauri Järvilehto: Pim! Olet luova!
 
Sanoinkin jo, että elämässäni on jokin luovuuskausi, kun tällä hetkellä kiinnostavat luovuuskirjat. Tämä kirja antoi kyllä minulle todella paljon. Pystyin samaistumaan aika moneen asiaan ja otin vinkkejä kirjasta omaan luovuustyöhön. Taidan tykätä Järvilehdon kirjoista, kun tämä oli jo toinen hänen kirjoittama kirja, ja kolmaskin on jo luettu. Jokaisessa meissä on luovuutta, vaikka emme aina tiedä siitä itse. Moni meistä nimittäin kokee, ettei ole yhtään luova, mutta mietipä uudelleen :D. Koulussa ehkä luovuus rajattiin kuvaamataidon tunneille, mutta luovuutta on kaikkialla. Oman luovuuden saa oikeastaan vain selville siten, että kokeilee asioita ja antaa niille mahdollisuuden. Luovuus antaa uusia mahdollisuuksia ja tekee myös arjesta kiehtovampaa. Suosittelen kirjaa kyllä oikeastaan kaikille ihmisille, joita vain aihe kiinnostaa. Itse taisin löytää tämän kirjan Bookbeatin uusista vaihtoehdoista, ja aina välillä selailen sitäkin kategoriaa.
Arvosana: 4/5

Lauri Järvilehto: Upeaa työtä! Näin teet itsellesi unelmien työpaikan.
 
Tätä kirjaa suosittelisin kaikille oman alan etsijille ja työnhakijoille ja oikeastaan aika iästä riippumatta kirja on aivan loistava! Kirjasta sai kyllä todella paljon irti, vaikka välillä oli aika peruskauraakin. Tällä hetkellä taitaa olla muutenkin yleinen trendi, että ihmiset etsii enemmän omaa kutsumusta tai omaa juttuaan ja siksi näitä kirjoja varmaan tulee kuin sieniä sateella. Tykkäsin, kun kirjassa oli numerokohtaisia listoja toimintaohjeiksi sekä lopussa jatkoluettavaa. Voisin hyvin lukea tämän toisenkin kerran ja jos jotain tekisin eri lailla niin ehkä muistiinpanot. Nimittäin tekisin ne muistiinpanot. Olen vähän huono tekemään muistiinpanoja äänikirjoista, mutta ehkä siinä pitäisi kehittyä ja alkaa tekemään. Väittäisin, että näiden avulla ihminen pääsee hyvään alkuun oman kutsumuksensa löytämiseksi. 
Arvosana: 5/5

Ai niin, elokuussa ihan konkreettisesti luin yhden kirjan äänikirjapalvelusta, koska sitä ei ollut saatavilla kuunteluversiona. En yleensä tykkää lukea digilaitteelta kirjaa, mutta nyt kokeilin sitäkin. Hyvin toimi, vaikka kirja oli vähän tehtävätyyppinen kirja. En ole listannut sitä tähän, koska luin sen aika vikkelästi ja siitä ei ole oikein sen kummempaa sanottavaa. Ihan hyvä se kuitenkin oli. Kyseessä oli markkinointiin liittyvä tehtäväkirja. Nyt on mielessä niin monia hyvältä vaikuttavia kirjoja, että en oikein malta odottaa syyskuun alkuakaan. Veikkaan, että syyskuukin on mielenkiintoinen kirjojen saralla.

Mitä sinä luit elokuussa?