Silloin, kun olen opiskellut, niin ei neulominen ole merkinnyt itselleni kovin paljon eikä silloin edes pahemmin kukaan neulonut luennoilla. Tällainen muistikuva mulla on. Joskus ajattelin, että onpa vähän sääli, kun en silloin opiskeluvuosina neulonut, koska olisihan se luennoilla neulominen pitänyt saada kokeilla. Mulla on kyllä sellainen epämääräinen todella hämyinen mielikuva, että ihan kun joskus olisin kerran kokeillut neulomista yliopiston luennolla. Mutta tästä nyt ei varmaan saa sen suurempaa totuutta koskaan, koska näistä vuosista on aikaa ja kuvatodisteita ei ole. Eikä sillä nyt väliäkään ole.
Neulomisen uusi valtakausi on varmaan alkanut 2020 vuoden tienoilla Suomessa tai joskus silloin ja nythän luennoilla neulominen on varmaan aika peruskauraa. Tai voisin kuvitella että useimmilla luennoilla olisi ainakin muutamia, jotka neulovat. Ei tosin ole kokemusta liveluennoista mutta tässä taannoin, kun olin (etä)luennolla ja tänä vuonna ajattelin, että voisin neuloa luennoilla. Lopputuloksena oli yksi ja puolikas lapanen. Oli kyllä hyvä ja antoisa luento :D
Syksyllä ajattelin, että kuuntelen ja teen muistiinpanoja ahkerasti mutta paremmin se luento etenee, kun neuloo. Samalla pystyy kyllä kuuntelemaan ja tekemään muistiinpanoja, jos on jotain, mitä haluaa pistää ylös. Nykyisin kun luennot tulevat aika pitkälti myös johonkin oppimisympäristöön, niin omia käsinkirjoitettuja muistiinpanoja on ehkä turha tehdä. Vähän sääli käsinkirjoittamisen osalta. Olen kiitollinen, kun vielä keksin yhden opiskelujutun, koska saan kokea vielä tuon neulomisen luennoilla.
Neuletyön kannattaa kyllä olla helppo ja melkeinpä vain sileää tai aina oikein neuletta. Siten voi katsoa myös luentodioja eikä tarvitse katsoa neuletyötä. Sellainen, mikä tulee ulkomuistista helposti, niin käy myös. Yhdellä luennolla mulla oli joku lapsen palmikkolapanen mutta kun se tuli ulkomuistista, niin pidin sitäkin helppona neuleena. Sinänsä mun ei ole pakko neuloa ja pystyn kyllä keskittymään ilman neuletyötä mutta pakko todeta, että on kyllä paljon kivempaa, kun neuloo samalla.
Näissä lapasissa lankoina on Novita Isoveli, kun keksin, että haluan eroon sellaisista pienistä jämäkeristä, jotka ovat jääneet muista töistä ja ovat vain olleet ehkä jopa vuosia koskematta, siis jämät, ei kerät. Puikot 4 mm sukkapuikot. Aikuisten lapasista tuli vähän isot jopa omaan käteen ja seuraavassa parissa loinkin 36 silmukkaa ja sitä seuraavassa 32 silmukkaa. Nämä olisi hyvät toisten lapasten päälle tai sitten vain suosiolla isompaan käteen. Todennäköisesti nämä luovutan jonnekin keräykseen.
Jostain muuten luin, että Isoveli-lankaa ei ole pahemmin löytynyt kaupoista. En tiedä, onko Novita lopettamassa sen (toivottavasti ei!) ja ehkä se koski vain erien ja värien uudistamista, jos ei ole löytynyt. Eli ei oteta tätä faktana, kun lanka ei ole välttämättä mihinkään häipymässä.
Oletko sinä neulonut Isoveli-langalla lapasia?
Heh, pakko kommentoida luentoneulomiseen, koska tuli mieleen muistoja omista opiskeluajoista. Siihen aikaan luennoilla ei neulottu, joskus 2000-luvun alkupuolella. Luulen että siihen aikaan sellaista ei vaan harrastettu. Eräs vieraileva luennoitsija joskus tuohtuneena kertoi että joku oli hänen luennollaan kehdannut neuloa! Hän myös kertoi miten kauhea kokemus hänelle oli, kun ensimmäisen kerran hänen luennollaan oli joku haukotellut. Minä koin ko. herran hieman tärkeilevänä.. itse olen arvostanut niitä, jotka luennollani ovat neuloneet, sillä tiedän että he ainakin kuuntelevat. Minä ainakin keskityn paremmin jos käsillä tekee jotain. Ja haukottelulle nyt vaan ei voi mitään.
VastaaPoistaKiva kun kerroit! Joo, ei minustakaan tuolloin neulottu, toki omat (ensimmäiset) opiskeluajat menee pikkasen myöhempään kuin 2000-alkuun muttei paljon kuitenkaan. Tuolloin kyllä monesti kirjoitettiin muistiinpanot ettei olisi edes pystynyt neuloa, jos muistiinpanoja teki. Tässä mielessä maailma on muuttunut parempaan suuntaan, kun neulominen monille parantaa juuri keskittymiskykyä. Monien luentoneule on juurikin sellainen helppo, jota ei tarvitse pahemmin edes katsoa, en usko että kukaan ottaa mitään vaikeaa työtä luennoille joissa tarvitsisi miettiä.
PoistaNo, mun opiskeluaikaan 70-luvun alkupuolella ei todellakaan neulottu. Olisin varmaan lentänyt ulosluentosalista. Yhtenä vuonna kun olin pitämässä luentoa, pieni osa neuloi ja suurin osa oli koneella ja ihan selvästi muualla kuin luennon aiheeseen liittyvillä asioilla. Yllättävän selvästi huomaa, kuka seuraa ja ketä ei kiinnosta.
VastaaPoistaAikoinaan mun paperit oli koulutuksissa täynnä kaikenlaisia kuvioita ja esimieheni sitten aikoinaan totesi, että vasta nyt hän ymmärtää mun koulutus-muistiinpanot. Nimittäin aikoinaan valmistui ensin tutkimuksia luennoilla kuuntelemisesta ja oppimisesta , kun väritti kuvioita. Muisti paremmin asioita luennosta. Sittemmin on todettu sama eli neuloessa keskittyy kuuntelemaan. Lähes aina neulon koulutuksissa yms. Tietenkin mukana on joku "helppo" neule, ei mitään pitsineuleita tai kirjoneuleita.
Kiva kun kerroit kokemuksia!
PoistaTietokoneet häiritsee keskittymistä ja harva osaa sitten keskittyä oikeesti siihen asiaan. + että käsinkirjoittaminen heikentyy kun kaiken tekee koneella.
Luennoilla on pakko olla helppo neule, ei siis mitään liian vaikeita neuleita :)
Liputan käsinkirjoittamisen puolesta. Asia jää paremmin mieleen, kun se tulee tietoisuuteen useampaa kanavaa pitkin. Minun opiskeluaikanani ei neulottu luennoilla, ja luulen - niin kuin Iso Gnukin, ettei sitä olisi katsottu hyvällä.
VastaaPoistaNo näissä ei nyt sinänsä ole mitään kirjoittamistakaan kun on oivaltamista, oivalluttamista ja jonkin verran keskusteluita että sinänsä voi neuloa hyvällä omalla tunnolla :)
PoistaJoo, 70/80/90 -luvuilla tuskin tunnettiin luentoneulomista niin ei varmaan olisi katsottu hyvälläkään!