Toukokuun luetut kirjat

Toukokuu on mennyt ihan hirveän nopeesti ja tällä viikolla alkaa jo kesäkuu! Aina sama päivitys että mihin ihmeessä nämä kuukaudet valuvat? Jostain syystä en siis saanut luettua kuin yhden kirjan tässä kuussa. Saattaa johtua myös siitä, että aloitin yhtä toista pitkää kirjaa, ja minulla aina nämä pidemmät kirjat kestävät kauan että saan ne loppuun. Ihannekirjalle olisi se 5-6 h, sivumäärällisesti se 100-200 sivua. Kirja jonka aloitin myös tässä kuussa niin kestää yli 15 h, eli sen saan loppuun ehkä kesäkuussa. Ihan hurjan pitkä kirja vaikka sitä pituutta ei aina tajua kun kuuntelee näitä kirjoja. Olen myös aloittanut muita kirjoja tässä kuussa, mutta nekään eivät tulleet loppuun asti. Toivottavasti kesäkuussa sitten on enemmän kirjoja tässä koosteessa. Kesäkuun tavoitteiksi ainakin pitää laittaa englannin kielinen kirja sekä joku romaani. Nyt olen jo pidempään lukenut näitä hyvinvointikirjoja ja vaikka ei niissäkään mitään vikaa ole, mutta kaipaan aina rinnalle jotain hömppää!


Pippa Laukka: Hyvinvoiva nainen

Tämä kirja päätyi lukulistalleni aika hetken mielijohteesta. Muistan hetken, kun selasin Bookbeatin valikoimia, ja sieltä se sitten osui silmiini. Katsoin kirjan keston, reilu 4 h, ja se oli sitten siinä, valitsin sen. Pippa on muuten itse lukijana tässä kirjassa, ja tykkään kovasti hänen äänestä, muutenkin teksti on sujuvaa vaikkakin aika lääkäripitoista settiä, mutta ymmärrettävää sellaista. Aina kun kuuntelen tätä kirjaa, niin mun tekisi mieli aloittaa dieetit ja syödä pelkkää porkkanaa :D Voiko jollain kirjalla olla siis tällaista vaikutusta? Tässä kirjassa on aika tärkeääkin tietoa terveydestä ja sairauksista ja ennen kaikkea elintasosairauksista sekä niiden ehkäisystä. Pienillä teoilla on kuitenkin merkitystä niin mulle ainakin tuli tän jälkeen mieli seistä aina työpäivien ajan ja käydä lenkillä enemmän kuin nyt. Pippa varmaan tuli koko kansan tietoisuuteen Olet mitä syöt -ohjelmasta, ja ei välttämättä niin hyvällä tavalla, mutta tämän kirjan jälkeen mulla ainakin on ihan hyvä vaikutelma Pipasta ja voisin mennä hänen vastaanotolle pelkäämättä mitään arvostelua :D Pippa puhuu asiaa ja minusta se on hyvä juttu. Jos mulle tuli fiilis jättää kaikki makeat tän kirjan kuuntelun aikana niin kuunnelkaa ihmeessä tuleeko teillekin?! :D  Me kuitenkin jokainen vastaamme itse itsestämme ja kehostamme ja oikeesti kannattaa alkaa tehdä niitä pieniä muutoksia!  Oivoi, nyt tämä meni ihan saarnaamiseksi, munhan piti kirjoittaa tästä kirjasta, oopsista! Mutta kirjassa tuli kyllä niin hyviä pointteja siihen, mihin meidän tulisi kiinnittää huomiota. Kirjassa puhutaan myös naisen kehon elämänkaaresta, ts. mitä missäkin vaiheessa tapahtuu ja esimerkiksi vaihdevuosista. Kaikki selitetään mielestäni tosi maallisesti niin että tyhmäkin tajuaa; tosin mulle tuli myös pientä ikäkriisiäkin varsinkin siinä vaiheessa kun Pippa kertoo vaihdevuosista :D Suosittelen kirjaa siis ihan jokaiselle naiselle ja varsinkin heille, joita kiinnostaa ravitsemus ja ravinnon merkitys elimistöön.

Annan 4/5.

Love is neulotut vauvan peitot

Viime aikoina ja oikeastaan koko tänä vuonna itsellä on korostunut neulomisen merkitys ja sen tuoma rentous. Neulominen on mulle kuin jooga tai ihan mikä tahansa rentoutumiskeino ja musta on hauskoja nämä neulojien erilaiset hashtagit mitä instagramissa vilahtelee aina välillä. Kuten siis #knittingismyyoga tms. Siis se rentoutuminen mikä neuloessa tulee on jotain aivan ihanaa ja mä en ole varmaan ikinä neulonut niin paljon kuin mitä tänä vuonna. Kertookohan tämä siitä että kuinka hektistä elämä on ollut vai mistä, mutta rakastan neulomista yli kaiken! <3

Yksi neulontatyö, jota rakastan, on vauvanpeitot. <3 Vauvan vaatteet nyt ovat muutenkin jotenkin niin ihania kaikessa ihanuudessaan, mutta vauvan peitot ovat aina olleet mun sydäntä lähellä. Peitot ovat niin helppoja tehdä ja niitä voi tehdä vaikka miten erilaisia ja vain mielikuvitus on rajana suunnittelussa. Jos mulla olisi unelma-ammatti, niin se olisi varmaan vauvan peittojen suunnittelija :D

Välillä sitä kaipaa sellaista aivot narikkaan -neulomista, ja silloin yleensä aloitan vauvan peiton. Viime aikoina sain myös valmiiksi erään vauvan peiton.

Kuvassa näkyvä peitto on siis tehty Novitan Niitty -langasta, mikä on mun mielestä aivan ihanaa vauvan neulontatöihin. Lanka taitaa olla suurimmaksi osaksi akryyliä, mutta se on ihanan pehmeää, mikä on tietenkin vauvalle vaan hyvä asia. Meillä ei ole ainakaan nämä akryyliset peitot menneet juuri miksikään vaikka niitä on kuitenkin käytetty enemmän tai vähemmän. On ihana heittää vaunujen päälle pieni peitto suojaamaan vauvaa.

Tämän peiton suunnittelin niin, että silmukoita oli muistaakseni 110 ja puikot olivat 3,5. Tein reunoihin viiden silmukan helmineulereunat, mikä tarkoittaa siis sitä että oikealla puolen 1o 1n ja nurjalla puolella toisin päin eli 1n 1o. Neliöt puolestaan suunnittelin niin että neliössä on 10 silmukkaa ja neliön korkeus on 12 kerrosta tai kun neliö miellyttää silmääsi. Tällä tyylillä on varmaan joku hieno neulenimikin, mutta olen itse tykännyt tästä mallista todella paljon. Joka toinen neliö neulotaan siis oikein ja joka toinen nurin ja kun neliö on haluamasi korkuinen niin aloita uusi neliö nurin jos olet neulonut edellisen oikein. Ihanan simppeliä! Silmukoiden lukumäärä on siis hyvä jaollinen kymmenellä niin saadaan kivankokoiset neliöt sekä tietenkin haluamasi määrä reunukseen jos sellaisen siis haluat tehdä.

Ohje tähän menisi siis kutakuinkin näin: Luo 110 silmukkaa. Neuloin itse alareunaan muutaman rivin aina oikein neulosta kun halusin ala- ja yläreunoihin pienet reunukset. Kun olet neulonut alareunukset, neulo ensin 5 s helmineuletta, sen jälkeen 10 oikein, 10 n, 10 o, 10 n, 10 o, 10 n, 10 o, 10 n, 10 o, 10 n. Neulo lopuksi taas helmineuletta 5 s. Jatka nurjalla puolen sileää neuletta ja neulo sopiva korkeus neliöille. Neulo sitten uudet neliöt päinvastoin. Eli jos olet neulonut neliön oikeilla silmukoilla, aloita sen päälle neliö nurin silmukoilla. Jatka näin aina niin pitkään asti kunnes peitto on sopivan kokoinen.

Tässä helppo ja ihana ohje vauvanpeittoihin! Toivottavasti joku saa inspiksen ja alkaa neuloa vauvan peittoja! Vauvan peitot ovat myös kiva lahja tulevalle äidille! Toivottavasti pääsen taas piakkoin kirjoittelemaan tänne valmiista töistä tai vaikka muustakin. Perjantaina on kuitenkin luvassa perinteinen toukokuun luetut kirjat postaus, vaikka se jäi kyllä hyvin lyhyeksi näin toukokuun osalta. Ehkä sitä taas kesällä ehtii lukemaan enemmän kirjoja!

Taaperon villasukat Baby Merinosta

Hei blogini lukija, neuleohjeitani löydät minun omasta verkkokaupastani .

Uusin neuleohjeeni: Päivänsäde setti lapselle sopii myös taaperon villasukiksi. 

Tuossa taannoin oli jokin välivaihe kaikissa käsitöissä ja halusin jotain pientä puikoille. Siis neulojahan ei voi olla ilman puikkoja edes mainostaukoa. Suutarin lapsella ei ole kenkiä taitaa pitää myös paikkansa eli neulojan lapsella ei ole villasukkia :D sillä taannoin myös lapseni pyysi villasukkia yöksi ja siinä sitten hetkessä yritin löytää sellaisia laatikosta. Totesin että herranjumala tällä lapsella ei ole villasukkia :D ja päätin että tilanteeseen täytyy tulla muutos. Dropsin Baby Merinoa oli jäljellä vielä edellisestä työstä eli aiemmin postaamasta gugguu -piposta niin langaksi valikoitui se. Tuo Baby Merino on kyllä todella ihanaa! <3 En ole vissiin aiemmin kovin paljon neulonut siitä, mutta nyt sen viimeistään kyllä huomasin. Lanka on ihanan pehmeää ja juuri soveltuvaa vauvojen ja lasten neuleisiin. Oon niin onnellinen kun bongasin nämä Baby Merinot tosi hyvässä alessa taannoin Adlibriksellä. Tais olla alle 2 € per kerä, kun normihinta on vissiin päälle 3 € per kerä, joka ei myöskään ole kyllä paha hinta. Näihin sukkiin meni siis todella vähän lankaa, alle kerä eli soveltuun myös hyvin jämälankoihin.

Tässä tulee siis ohjekin näihin:

Tarvitset: Dropsin Baby Merinoa alle kerä sekä kolmosen puikot. En ihan tarkasti muista oliko mulla kolmen vai kolmen ja puolen puikot.

Luo 40 s ja jaa silmukat neljälle puikolle siten että jokaiselle tulee 10 s. Neulo 10 krs 2 o, 2 n -joustinneuletta. Aloita sen jälkeen sileä neule ja neulo sileää noin 7 cm. Kun olet neulonut 7 cm sileää, neulo ykköspuikon silmukat nelospuikolle ja aloita kantapää. Itse tein kantapään vahvistettuna eli vahvistetun kantapään ohjeesta saat tarkennuksia vaikkapa Novitan sivuilta. Neuloin 20 kerrosta vahvistettua kantapäätä, ja sen jälkeen aloitin kantapääkavennukset. Neulo puikon oikeasta reunasta 13 s ja tee ylivetokavennus. Käännä työ ja jatka siis edelleen vahvistettua kantapäätä. Neulo nurin ja tee seuraava kavennus 2 o yhteen kun olet neulonut nurin 7 s. Reunoilla on siis 6 s, jotka vähenevät aina kavennuksilla ja keskellä siis 8 s. Kun reunasilmukoita ei enää ole, niin poimi sivuilta 10 s. Jaa puikon, jolla on 8 s siten että 4 s ykköspuikolle ja 4 s nelospuikoille. Kummastakin reunasta siis poimitaan 10 s ja yhteensä ykkös- ja nelospuikoilla tulee olla siis 14 s. Tee kiilakavennukset aina ykköspuikon lopussa ylivetäen oikein yhteen ja nelospuikon lopussa 2 s o yhteen aina niin kauan että näillä puikoilla on 10 s. Sitten kaikilla puikoilla on 10 s ja voit jatkaa sileän neuleen neulomista. Itse neuloin jalkaosaa niin kauan että jalkapohjan pituudeksi tuli n.15 cm. Aloita kärkikavennukset. Tein kärkikavennukset siten, että kavensin joka kerroksella jokaisen puikon lopussa 2 o yhteen, kunnes joka puikolla on jäljellä 2 s. Katkaise lanka ja päättele silmukat. Päättele lopuksi kaikki langat.

Aika simppelit ja ihanat! Nämä tuli itselle neulottua kahdessa illassa eli väittäisin, että muutamassa tunnissa nämä ehtii neulomaan valmiiksi.

Tajusin, että nämä olisivat myös aika hyvä vauvalahja yhdistettynä esim. tuohon pipoon ja voisi neuloa lisäksi pienet lapaset. Sitten olisi setti valmiina! Omat sukat tein noin reilu 2-vuotiaalle mutta kokoahan voi säädellä neulomalla jalkapohjaa enemmän tai vähemmän riippuen oman lapsesi / lahjansaajan koosta.

Tässäpä pieni neuleohje näin toukokuulle! Enpä muuten usko, että villasukat ovat kesällä liian kuumat,sillä tuo Baby Merino on kuitenkin aika ohutta ja Suomen kesä (ainakin juhannus) kylmä ;) Ja lapset tarvitsevat kumisaappaissakin aina villasukkia että sikäli keskellä kesää villasukkien neulominenkin on ihan ookoo :D

Verkkokaupastani löytyy paljon sukkaohjeita lapselle. 

Itsetehty Gugguu-pipo

En ole koskaan ollut sen suurempi Gugguu -tuotteiden fani ja enkä siis näin ollen edes omista yhtään Gugguu -vaatetta. Noh, jostain syystä sain kuitenkin päähäni että lapselle olisi kiva tehdä sellainen Gugguu -pipo. En muista, mistä tämä idea tuli mieleen, mutta ei kun tuumasta toimeen siis. Onhan nämä Gugguun pipot ihan hirmusöpöjä lapselle ja nyt on todellakin aika trendikästä panostaa lapsien vaatteisiin. Varmaan nuo tupsut tekevät pipoista todella söpöt. Hetken aikaa googlettelin ja meni siinä varmaan pari kk, että sain tämän puikoille.

Mallia tähän pipoon on otettu täältä: www.novitaknits.com ja Lempipäiväni tänään -blogista.

Kieltämättä olisi tullut kivemmat kuvat jos olisin saanut kuvattua pipon ihan oikean mallin päässä, mutta täytyy todeta, että on aika haastavaa kuvata reilu 2-vuotiaan kanssa jo muutenkin niin sitten vielä niin että pipokin pysyisi päässä. Lisäksi tässähän oli äskettäin aika lämmintä niin olisi ollut aika haastavaa pistää myös tämä pipo päähän lapselle yli 15 asteen lämmössä :D Joten nyt täytyy tyytyä vain kuvaan ilman mallia! Kahvikuppi sentään matchaa pipoon ;) Pipon sain siis valmiiksi tässä viikko - pari viikkoa sitten. Se olikin pitkästä aikaa ei-sukkatyö. Taisin instagramissa todeta, että sukkien neulominen ahdistaa tai tylsistyttää. Eikä ihme, tulihan niitä neulottua aika paljon viime aikoina niin piti välityönä sitten neuloa tämä pipo. Kiva tästä tuli ja tykkään kyllä! Suhteellisen iso tästä tuli minun neulomana, johtuikohan sitten siitä kun neuloin kahdella langalla tai muuten vaan käsialasta. Mutta meneepä sitten ehkä ensi talvena ja onhan se hyvä että on reilu kun pipon alle voi sitten laittaa esim. kypärämyssyn jos on kovat pakkaset.

Narut jätin ihan suosiolla pois, kun ei kuitenkaan reilu 2-vuotias tarvitse niitä. Lisäksi ajattelin samoin kuin tuo toinen blogin kirjoittaja, että otsan suoralla reunalla pipo on kivempi. Saattaahan tää olla ehkä lapsellinenkin reilu kolmivuotiaalle ensi vuonna mutta ei voi mitään, kiva tätä oli silti neuloa :D

Tässä oiva vinkki siis helposta piposta jos jokin muu neuletyö tökkii. Lankana käytin Baby Merinoa, joka on aivan ihana lanka. Niin ihanan pehmeä! Lankaa taisi mennä kolme tai neljä kerää, en muista enää kun tosiaan sain valmiiksi tämän pari viikkoa sitten jo. Nämä kerät tilasin Adlibrikseltä ja silloin oli jokin tarjous kun kerän hinta oli 1,90 eli hintaa tälle tuli tosiaan alle kymppi jos ei omia palkkakustannuksia oteta huomioon. Eipä tuo normihinta 3,40 mikään suuri hinta ole ja silloinkin hintaa tulisi kympin verran.  

Toukokuun toiveet

Kuva lainattu: @hidasta / Hidasta Elämää Instagramista.

Olipa kerran oikein mukava tyttö. Hän oli etsinyt koko elämänsä milloin mitäkin; ala-asteella ensimmäistä poikaystäväänsä, lukion jälkeen opiskelupaikkaa, opiskeluelämässä kesätyöpaikkoja, aikuisiällä sitä oikeaa ihmistä ja vakituista työpaikkaa. Voidaan siis sanoa, että tyttö etsi ja oli etsinyt koko ajan jotain. Kohde vain vaihtui. Sitten tapahtui jotain, jonka vuoksi hän ei enää jaksanut etsiä. Yhtään mitään. Olo oli yhtäkkiä seesteinen ja rento. Välillä mielen valtasi ahdistus, epätoivo, itku, nauru, ilo ja onni. Mutta silti seesteinen ja rento. Eräänä päivänä hän näki instagramissa yllä olevan tekstilauseen ja samaistui siihen täysin kysyen itseltään onko se todella näin.

Ihmisen elämä on lyhyt vaikka hetkittäin se saattaa tuntua pitkältä. Varsinkin niinä negatiivisina hetkinä ja päivinä, jolloin vain toivoisimme että negatiivisuus olisi ohi ja olisi jo ne kirkkaammat päivät. Mutta mitä, jos lopettaisimme etsimisen ja eläisimme hetkessä? Kauppaan mennessä emme etsisi sitä omaa suosikkimaitoa, tai leipää vaan ottaisimme sieltä hyllystä sen maidon tai leivän joka sinä hetkenä tuntuisi hyvältä. Emme etsisi sitä täydellistä työpaikkaa vaan loisimme vaikka itse sen. Emme etsisi täydellistä kumppania vaan tekisimme itsestämme täydellisen version itsellemme.

Voiko seesteisyys ja rentous olla merkki vapaudesta ja siitä, että tiedämme, mitä haluamme? Mitä ylipäätään on vapaus? Onko vapaus merkki siitä, että olemme löytäneet etsimämme? Paljon kysymyksiä ja vielä vähemmän vastauksia. Vastauksia emme löydä tässä ja nyt vaan ne muotoutuvat aikamme saatossa; yleensä jälkikäteen oivallamme vastaukset.


Näihin tunnelmiin, elä hetkessä ja pysähdy! <3

Huhtikuun luetut kirjat

Mulle äänikirjat ovat kyllä se hengittävä stoppi arjessa. Vaikka ennen olin vähän äänikirjoja vastaan, mutta nyt on kyllä takinkääntö tehty ja en haluaisi luopua niistä millään! Välillä kyllä mietin että maksan aika paljon Bookbeatista, sillä aika korkea kk-maksu niillä on. Mutta edelleen uskon, että se on kaiken tämän arvoista. Bookbeatissa on muuten aika laaja valikoimakin erilaisia kirjoja ja lisäksi englannin- ja ruotsinkielisiä. Pitäisi varmaan ottaa myös ruotsinkieliset kuuntelulistalle niin saisi vähän kertausta ruotsin kieleenkin.

Aki Hintsa: Voittamisen anatomia

Jostain syystä sain tämän vasta aloitettua viime kuussa, mutta sitten olinkin siitä niin innoissani, että kuuntelin sen aika nopeasti loppuun. Kirjahan on mielestäni aika pitkä, yli 12h, ja ehkä se oli se syy, miksi vieroksuin tämän aloittamista. Mutta aivan turhaan, kirja osoittautui kyllä ihan superhyväksi! Lisäksi myös olin mieltänyt kirjan jotenkin formuloihin, mutta sekin osoittautui turhaksi. Kyllähän siis formuloita ja kuljettajia kirjassa käsiteltiin, mutta ehkä enemmänkin kuljettajien ja heidän hyvinvoinnin näkökulmasta. Mielestäni kirja ehkä alkoi vähän tylsästi kertomalla jostain Afrikan matkoista, mutta kun jaksoi vaan kuunnella ne alut ja varasi siihen aikaan keskittyen niin vaikutti mielenkiintoiselta sen jälkeen. Tai siis mulle kirjan alut ovat aina jotenkin hankalia ja siksi varmaan nytkin pidin jotenkin tylsänä alkua. Itselle kannatti varata aikaa alkuun niin pääsin sitten enemmän jyvälle koko kirjasta ja kuuntelin alkua useamman tunnin putkeen. Näistä kirjoista pitäisi varmaan tehdä listoja itselle niin osaisi sitten toteuttaa vinkkejä myöhemmin. Tai muistaisi kaikki superhyvät vinkit! Kirja herätti joka tapauksessa hyviä ajatuksia ja pohdintaa. Huomasin, että olin jotenkin enemmän fiiliksissä ja todella positiivisissa tunnelmissa aina kun olin kuunnellut kirjaa. Tämä onkin kait kirjojen tarkoitus, mutta kirja antaa siis positiivista mieltä, rohkeutta ja oman elämän pohdintaa. Kirjaa ei kannata kiireessä lukea, eli varaa sille hyvin aikaa tai vaikkapa vain 15 min keskittynyttä aikaa jolloin luet/kuuntelet vain kirjaa etkä tee mitään muuta! Loppu oli minusta mielenkiintoinen ja sen kuuntelin aivan superinnokkaasti. Nimittäin ennen loppua oli itselleni hieman tylsempi kohta. Kirja siis kaiken kaikkiaan aaltoili hieman tylsästä todella mielenkiintoiseen vaikka ei se minusta missään vaiheessa mikään supertylsä ollut missään vaiheessa.
Arvosanaksi antaisin 4/5.






JHT: Musta lammas


Olen tykännyt aina näistä elämäkerroista, mutta jostain syystä sain aloitettua tämän Cheekistä kertovan kirjan vasta hiljattain. Taisi olla helmikuussa kun aloitin tämän. Kirja on kuunteluun suhteellisen pitkä, reilut 12 h ja haastavaltahan se minulle taas alussa tuntuikin. Cheek-fanithan tämän olisivat kuunnelleet varmaan yhdessä yössä, mutta koska en lukeudu niihin niin minulla tähän taisi mennä reilut pari kuukautta. Mielenkiintoista oli kuunnella ja bongata tuttuja nimiä tai paikkoja, sillä ollaan Cheekin kanssa samoilta kulmilta. Kirjassa tuli siis kunnon throwback-moment aina välillä :D Parhaiten kirjasta sai irti kun kuunteli sitä pidempiä pätkiä kerrallaan, muuten sitä unohti aina mihin oli jäänyt eikä oikein olisi päässyt juoneen lyhyemmillä pätkillä. Se, mitä näissä kaikissa elämäkertakirjoissa on parasta, niin rohkeus yrittää. Ei se Cheekkään ollut hetkessä miljardiyleisön edessä vaan on aloittanut ihan omakustannelevyillä ja  Miamissa yöpynyt halpahotelleissa. Elämän viisaus siis voisi olla: ole rohkea ja yritä! Usko itseesi ja tee sitä mitä rakastat! Jotenkin näissä elämäkerroissa aina tajuaa, että kuinka tavallisia ihmisiä myös ns. julkkiksetkin ovat. He ovat siinä missä muutkin; he vain tekevät kaikkensa sen eteen mihin uskovat eivätkä luovuta, vaikka olisikin joskus vaikeaa.


Kun pääsin kirjassa puolivälin tienoille, niin olin jo niin koukussa että mieleni olisikin tehnyt vaan kuunnella koko ajan kirjaa. Ja kröhöm, kyllähän sitä välillä tulikin kuunneltua töissäkin jos ei ollut sen suurempaa ajatustyötä menossa. Musta tuntuu että tuntisin Cheekin, en ole yhtään tiennyt tätä kaikkea infoa hänestä, mitä kirjassa tuli. No en tietenkään tunne Cheekkiä, mutta kirja oli kyllä hyvin kirjoitettu kun tällainen tunne tuli. Vaikka kirja ei ollut lopussa lähellekään, niin aloin jo miettiä, että minkä elämäkerran kuuntelen seuraavaksi. Välillä täytyy kyllä pitää pientä taukoa elämäkerroista tai ainakin olla jokin toinen kirja rinnalla, sillä en jaksa kuitenkaan kuunnella pelkästään elämäkertoja. Kirja antoi aivan loistavan kuvan Cheekin tai Jaren pään sisälle; tiettyihin asioihin pystyin melkeinpä samaistumaan ja oli jotenkin uteliaan mielenkiintoista kuunnella tarinoita rahasta, menestyksestä, levyn teosta ja vaikka mistä. Elämäkerrat antavat kyllä niin paljon kuuntelijalle ja aion kyllä jatkossakin kuunnella elämäkertoja mutta toisten kirjojen rinnalla. Ihan pelkäksi elämäkertojen kuuntelijaksi minusta ei olisi sillä kaipaan muutakin kuunneltavaa. Hetken mietin kirjalle jopa 5/5 sillä se on mielestäni täydellinen mutta päädyin kuitenkin pitäytymään 4/5.


Arvosanaksi annan: 4/5.


Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika
Musta tuntuu, että joka kuukausi mun on luettava jokin hyvinvointi/self help/itsetutkiskelu -kirja ja tässä kuussa se oli Satu Pihlajan aikaansaamisen taika. Kirja oli sopivan lyhyt, reilut 7 h, mikä on itselle se ihannekirjan aika, sillä sen ehtii kuunnella kuukaudessakin ja alku ei ole mitenkään hankala aloittaa. Vaikka olenkin lukenut aika paljon tämän kategorian kirjoja, ja ajattelin, että löytyyköhän näistä enää minulle mitään uutta ja inspiroivaa, niin yllätyin positiivisesti. Kirja oli oikeasti helppolukuinen, sisälsi hyviä vinkkejä ajanhallintaan, sekä harjoituksia. Itse jätin harjoitukset vähän vähemmälle sillä kuuntelin kirjaa aina liikkeessä, jolloin harjoitusten suorittaminen olisi ollut hankalampaa.  Mutta olisin silti voinut kuvitella suorittavani harjoituksia ja tavallaan niitä suoritin siinä liikkeessäkin; en ehkä ihan samalla tapaa kuin jos olisi pysähtynyt mutta mielikuvissa. Kirjassa oli myös paljon erilaisia vinkkejä esim. luovuuden ylläpitämiseen. Tuntuu että hektisessä arjessa tämänkaltaiset kirjat tuovat mielenrauhaa, syvyyttä ja vinkkejä siihen kiireiseen arkeen. Esimerkiksi tehtävät työt voi jakaa niin että tekee intensiivisesti 25 minuuttia ja sitten pitää 5 min tauon jolloin kirjaa ylös mitä on saanut aikaan. Aki Hintsan kirjassa sitä oli jaettu niin että 20 minuuttia yhteen palaveriin ja sitten 10 min tauko. Vain taivas on sitten rajana, miten näitä soveltaa omaan arkeen ja itselle sopivalla tavalla. Kyllä, voimaannuin tästä kirjasta aika paljon ja meinaan kyllä luoda omat keinoni ajanhallintaan. Nykypäivän työelämässä sitä vaan tarvitsee omat rentoutumiskeinot ja jos se on sitä että kuuntelet voimalauseita niin sitten se on :D Kaikesta mistä tulee hyvä olo, niin sitä pitää tehdä :D Nyt jo mietin että apua, minkä kirjan otan toukokuulle, mutta ehtiihän tässä vielä miettiä sitä. Arvosanaksi mietin peräti ihan täyttä 5/5, mutta päädyin kuitenkin 4/5, koska tuntui siltä. Mutta ei se kauaksi täydellisyydestä jäänyt. Suosittelen tätä kirjaa kyllä kaikille, jotka kaipaavat etteivät saa mitään aikaiseksi tai muuten vaan hektisessä elämässä eläville.


Arvosana: 4/5






Tässä kuussa sainkin kun sainkin kolme kirjaa valmiiksi. Mikään näistä tällä kertaa ei ollut romaani vaan kaikki olivat enemmän tai vähemmän tällaisia itsetutkiskelukirjoja ja ihan hyvä näin! Tuntuukin jotenkin aika itsetietoiselta ja varmalta tällä hetkellä. Jonain kuukautena sitä vaan kaipaa enemmän tällaista ja jonain sitten enemmän jotain muuta. Kaikki kirjat olivat tällä kertaa suomenkielisiä mutta ensi kuulle täytyy ottaa taas tavoitteeksi jokin muunkielinen kirja. Englanninkielinen ainakin mutta josko sitä yrittäisi jo vaikkapa sitä ruotsinkielistä? Bookbeat on kyllä ihan huippu (ja tämä ei muuten ole mikään maksettu mainos!) ja vaikka se on aika tyyris niin minusta kuitenkin ihan hintansa arvoinen.

Perjantain pienet vauvan sukat

Nyt ymmärrän, kun monet bloggaajat aikoinaan valittivat aina vaikeudesta keksiä otsikko. Been there done that. Se on oikeasti vaikea keksiä jokin hyvä otsikko! Tämäkin otsikko syntyi nyt kuvasta ja tästä päivästä, sillä en nyt sen parempaan kyennyt. Toisena vaihtoehtona voisi olla blogeissa pyörinyt rehelliset kuulumiset -postaus. Eli mitä mulle kuuluu nyt neulomisrintamalla tai vaikka muutenkin?

** Jollain tasolla neulomusten osalta pyörin nyt paikallaan. Neuloin niin paljon koko alkuvuonna villasukkia, että nyt tuli stoppi. Jossain vaiheessa sitä nähtävästi kyllästyy tai kaipaa jotakin muuta ja uutta neulottavaa. Mielessä olisi tuhat ja yksi ideaa, mutta jollain tasolla ei saa mitään konkreettista aikaiseksi. Tykkään suunnittelusta, mutta se vaatii aina omanlaisensa mielentilan ja sitä ei ilmeisesti tällä hetkellä ole niin siitä suunnittelusta on vaikeampaa saada kiinni.

** Mikä siinä muuten onkin, että kuitenkin jokin työ pitää olla tehtävänä? Iloitset kun saat työn valmiiksi, mutta et osaa olla neulomatta. Aloitin sitten tällaisissa fiiliksissä vauvanpeiton. Sain vihdoin myös otettua nuo langat käyttöön. En kyllä edelleenkään ole ko. lankojen ylin ystävä, mutta mielestäni se on ehkä aika hyvä lanka vauvanpeittoihin. Niin ihanan pehmeää!

** Kuvien sukkien lanka on siis Novitan Niitty. Tulihan näistä sukista kuitenkin loppujen lopuksi ihan kivat ja varmasti lämmittävät pieniä jalkoja. Ohje on muuten jokin oma sovellus, sillä en muista edes mistä otin näihin ohjeen. Jokatapauksessa sukat ovat kyllä ihan perussukat, sillä mitään ihmeellistä näissä ei ollut. Sukat nimesin yhden illan sukiksi, koska sukat valmistuivat kutakuinkin yhdessä illassa. Olin jotenkin ihme välitilassa edellisen työn päättymisestä ja uuden aloittamisessa ja ajattelin että jos mietin seuraavaa työtä näiden sukkien lomassa :D Siis neulojahan ei voi olla neulomatta esim. jos katselee TV:tä!

** Julkaisin tällä viikolla myös InstaStoriesissa pienen kyselyn, että onko liian myöhäistä neuloa talvipipoa. Tulosten mukaan ei ole :D Tuli jotenkin sellainen talvipiponeulomisfiiliskin, kun on vihdoin ne punaiset langatkin. En vielä sitä aloittanut, sillä mielessä mallailen sopivaa ohjetta ja mallia. Olisi ainakin sitten valmiina ensi talvea varten ja mulla on tämä punainen palmikkopipo pakkomielle kestänyt jo aika kauan että sellainen on kyllä neulottava ennemmin tai myöhemmin!

Tällaisten kuulumisten myötä toivotan kaikille mukavaa viikonloppua! Itse ainakin olen viikonlopun tarpeessa vaikka olikin lyhyt viikko :D