Virkattu rahi

Tässähän pääsee hyvin vauhtiin näiden keskeneräisten tai uusien töiden kanssa. Sain myös valmiiksi tällaisen jämälankatyön, joka oikeastaan piti olla eri kuin mitä lopputulos on :D

Olen aina ihaillut niitä kauniita virkattuja koreja, mitä näkyy Instassa,blogeissa ja missä nyt milloinkin. Lisäksi ohje on ollut helppo, mutten koskaan ole saanut aikaiseksi tehtyä sellaista. No, juhannuksena sitten otin jämälangat mukaan ja ajattelin että virkkaan korin. Pieniä epäilyksiä tietenkin oli, että esim. miten villalanka tms pysyy korin seinänä yms. Kuitenkin yltiöoptimistina päätin että kori tulee. Kunnes sitten luovutin ettei tästä koria tule ja että teen jotain muuta. Tässä sitten lopputulos:

Olin nähnyt jossain virkatun rahin ja koska malli on aika samanlainen korin kanssa, niin päätin sitten tehdäkin rahin jämälangoista. Kaikkiaan ideana oli siis vain päästä jämistä langoista eroon ja siksi en kiinnittänyt sen koommin huomiota lankavalintoihin. Virkkasin tämän paksulla koukulla (olikohan joku 8 tai 9?) ja lankoja oli yhteensä neljä kerralla. Langat tosin vaihtuivat, sillä no, jämälangat :D Tämä on mielestäni oiva tapa päästä jämälangoista eroon, sillä aika paljon tuohon meni lankaa ja vähän väliä sai olla etsimässä jämälankavarastoja. Ideana oli kyllä, että vähintään yksi tai kaksi olisi aina puuvillalankaa mutta koska lankoja meni todella paljon, niin se ei toteutunut kyllä ihan täysin. Tätä oli kyllä helppo ja kiva virkata, sillä ohje on todellakin helppo.

Korin ohjeen löydät täältä: lankava.fi . Korkeutta vähän mallailin ja päädyin suhteellisen matalaan, sillä a) langat uhkasi loppua b) yksivuotiaan taaperon mielestä toi on kiva peuhurahi :D Yksivuotiaasta puheenollen, ajattelin ensisijaisesti tämän tehdä lastenhuoneeseen, sillä mikä parempi tuollainen pehmeä tyyny olla siellä jossa voi oleskella. Värit nyt eivät ihan ole poikamaisia värejä, mutta väliäkös tuolla. Kun korkeus oli sopiva, niin päättelin pylvään siihen ja aloin virkata "kantta" tai "hattua" tai päällisosaa, ihan miksi sitä haluaa kutsua. Nyt kun katsoo niin päällisosa on ehkä hieman epäsopiva ja hitusen pienempi olisi ollut parempi. Mutta menee se noinkin.

Rahin täyte olikin sitten hieman ongelmallinen. Tai ainakin se vaati vähän enemmän pohtimista. Vanusta ajattelin, että se on liian pehmeää. Pienet pallot (vai mitä ne rahin täytteet oikein on? :D ) oli liian suuri riski taaperoperheeseen. Jäljelle jäi oikeastaan vaahtomuovi yms. Menimme sitten Jyskiin, josta oikeastaan puolivahingossa lähti mukaan vaahtomuovisäkki jossa jämäpaloja. Hintaa muistaakseni sillä oli joku 10 euroa. Oikeaoppisestihan olisi varmaan kannattanut mitata laittaa vaahtomuovista rengas sivuille ja sisus jotain muuta. Mutta koska tässä nyt mennään fiilispohjalla kaiken suhteen, niin sisältö on pieniä vaahtomuovipalasia ja se on kyllä minusta ihan hyvä. Joustaa tarvittaessa ja muokkaantuukin matkan varrella. Vielä rahi kaipaisi pientä muokkausta, mutta eiköhän se mittoihinsa muokkaannu kun se taapero sen kanssa vähän möyhii :D

Kaiken kaikkiaan olen kyllä suhteellisen tyytyväinen rahiin. Parasta on että se on omatekemä eikä missään tule vastaan samanlaista. Toiseksi paras on se, että ne jämälangat kului tuohon todella hyvin. Mitään sisustussilmää en omista, mutta näen kyllä tuon rahin jossain mökkinurkassa <3.

Nyt on varmaan pakko kyllä siivota kaappeja edelleen ja tehdä kori tai kaksi. Tiesittekö muuten, että matonkudetta saa myös vanhoista t-paidoista? Tästä kierrätys kunniaan, t-paidat kudeiksi ja koriin! Josko tällä kertaa siitä sitten tulisi se kori enkä päätä muuttaa suunnitelmaa matkalla



Helppo ohje chunky villapaita

Ei kun tuumasta toimeen, ajattelin perjantaina ja sain vihdoin valmiiksi paksun violetin villapaidan. Nyt on kieltämättä fiilis että villapaitojen teko saa mennä (hetkeksi? :D) tauolle. Mutta olen iloinen, että aloitin työn ja sain sen valmiiksi ja siitä tuli vielä ihan kelpo villapaita. Kylläpä sitä kelpaa käyttää vaikka sitten mökillä jos ei muualla. Ohje on helppo, vaikken siitä mitään ylös kirjoittanut neuloessa. Sitä vähän niin kuin tuli tehtyä sitä mukaan ja googleteltua siinä samalla.



Neule on ihan tarkoituksella ylisuuri ja vähän chunky. Halusin vaihteeksi neuloa paksummalla langalla, jotta siitä nimenomaan tulisi vähän chunky. Lanka on siis Adlibriksen Knit at home. Hieman joutui myös odottelemaan lankaa, kun tilasin alun perin pari kerää liian vähän. Aina yhtä vaikeata tilata oikea määrä lankaa ja sekös sitten ärsyttää kun lanka loppuu ja joutuu odottamaan :D Lanka on minusta oikein kivaa isolle neuleelle, vaikkakin se voi hieman kutittaa, mutta laittaa alle topin tai t-paidan (joka nyt muutenkin tulisi alle) niin ei se haittaa. Mulla taisi mennä tähän 7-8 kerää jos nyt oikein muistan. Eli neuleen hinnaksi tulisi noin 25 € ja kyllähän tuolla hinnalla ostaa toki neuleen kaupastakin, mutta ainakin itse tekemällä saa uniikin. Ja täytyy toki muistaa se tekemisen into, joka tyydyttyy kun saa neuloa :D Mielestäni kuitenkin aika halpa hinta neuleeksi. Itse pyrin suosimaan edullisia lankoja, niin niitä voi sitten ostaa enemmän :D En ole lankakriitikko tai kovin kranttu, niin tykkään mennä vähän silmät edellä lankakaupoilla :D Se mikä miellyttää silmää niin ostan. Tässä langassa eniten miellytti väri, koska violetti on ihan mun lemppari eikä mulla ollut violettia neuletta ennestään.

Kuvat eivät kyllä taaskaan anna oikeutta neuleelle. En vaan saa kuvattua sitä silleen että se näyttäisi hyvältä. Pitäisi vissiin kuvata itsensä päällä niin näkisi paremmin :D

Tykkään tehdä kauluksen aina vähän samalla tapaa eli kaksi oikein kaksi nurin -tyylillä. Voisihan tätä muuttaa silleen, että tekisi esim. poolokauluksen tai aina oikein. Kyllähän näitä ei-ohjeita -neuleita täytyy vähän suunnitella eikä ne vaiheet aina käy niin helposti. Mutta yhden neuleen kun tekee niin aika helposti sitä sitten tekee toisen vaikkakin langan paksuus täytyy ottaa huomioon suunniteltaessa. Sen koommin mulla ei ole kyllä ohjetta antaa, muuta kuin googletus. Googlella ja Novitan sivuilla pääsee jo pitkälle. Itse taisin neuloa etu- ja takakappaleeseen 60 silmukkaa, mutta se oli itselleni hyvä, varsinkin kun lanka on paksua. Hihojen pituuden mittasin ihan olemassa olevistani neuleista ja mallailemalla itseni päällä. Kavennukset googlasin ja resorit on noin 6 cm hihoissa, etu- ja takakappaleissa sekä kauluksessa.

Nyt seuraavan työn kimppuun sitten. Meneillään onkin eräs aivan ihana ja kiva työ, ja jos saan sen valmiiksi, niin lupaan esitellä sen piakkoin. Välillä virkkausta niin mieli pysyy virkeänä. Lisäksi mekko odottelee viimeistelyjä ja hihoja eli ehkä senkin näemme piakkoin. Kuullaan taas pian!  



Kirjavinkki: Veitola

En ole ennen kovin paljon tykännyt Veitolasta. En ole sen koommin katsonut Maria Mariaa tai Yökylässä -ohjelmia. Paitsi silloin kun siellä on ollut jotain mulle mielenkiintoisia vieraita eli ehkä kerran kuussa tms. Toisin sanoen, mulla on ollut aika neutraali suhtautuminen Veitolaan. En ole vihannut mutten ole ollut mikään suuri fanikaan. (Onpas outoa kirjoittaa vihata - tulee mieleen jotkut teinivuodet kun vihattiin ja rakastettiin kilpaa :D )

Usealta eri tahoilta olin lukenut tai kuullut, että suosittelivat Veitolan kirjaa. Kun niitä suosituksia tuli kaikkialta, niin vilkaisin Bookbeatissa, että mikä ihmeen Veitolan kirja. Takakannessa oli mainittu Sex and the city - tällöin kirjan on oltava hyvä :D Päätin ottaa kirjan lukulistalle. Tai oikeastaan kuuntelulistalle. Välillä ei jaksa kuunnella romaaneja vaan on kiva kuunnella jotain asiapitoista tms kirjaa. En yleensä ole kovin suuri elämäkertakirjojen fani, mutta tälle ajattelin antaa mahdollisuuden.

Ja voi jestas kuinka hyvä ja samaistuttava kirja tämä on ollut! Ei tätä turhaan ole kehuttu. Kaiken kyllä kruunaa se, että Veitola itse lukee sen kirjan. Jos äänenä olisi jokin muu, en usko, että olisi ollut näin hyvä. Se ääni tekee vaan niin paljon näihin äänikirjoihin. Kirjassa on Marian kirjoittamia kolumneja sekä muuta tekstiä. Koska mulle nämä kaikki kolumnit ja muutenkin Marian elämäkerta on ihan uutta, niin tätä kyllä kuuntelee niin innolla joka kerta.

Erityisen samaistuttava kohta oli äitiys -luku. Pystyin samaistumaan moneen Marian kertomaan kohtaan mm. ajatuksia yhdestä lapsesta ja vauva-aikaan. Siis ne olivat kuin suoraan mun suusta. Vielä en ole läheskään kirjan lopussa (oli vaan nyt pakko jo kirjoittaa näitä ajatuksia ylös!) mutta todellakin kuuntelen kirjan loppuun. Kirja ei myöskään ole minusta liian pitkä. Nämä kuuden - seitsemän tunnin kuuntelukirjat ovat (itselleni) juuri sopivia.


Mulle Veitolan kolumnit olivat kaikki uusia; en ole lukenut niitä missään lehdissä. Varmaan siksi jokainen aihe oli itselleni uusi ja kuuntelin kaikki ihan mielelläni. Joillekin, jotka ovat ne lukeneet, voi kirja olla näinollen aika tuttuakin. En voi olla edelleenkään hehkumatta äänikirjoja; mä tuskin olisin lukenut tätä kirjaa, mutta kun kuunteleminen on kerran näin helppoa, niin tämä(kin) kirja tuli hetkessä kuunneltua. Välillä on kiva kuunnella musiikkia, mutta välillä on myös kiva ajautua kirjojen maailmaan. Tämä kirja on myös saanut itseni yhä useammin ajattelemaan ns. elämäkertakirjoihin tutustumista. Mietin jo melkeinpä seuraavaa, että minkäs sitä kuuntelisi :D


Suosittelen ja annan arvosanaksi 8½ / 9.

Helppo resepti: Juustomuffinssit

Mulla on nyt ihan selkeästi meneillään joku kirjoitusbuumi, kun tuli tässä mieleen, että voisin jakaa myös todella helpon reseptin. Viikonloppuna tuli meinaan kokeiltua yhtä ihan uutta ja superhelppoa reseptiä: valio.fi: juustomuffinssit. Valitettavasti en tajunnut ottaa kuvia, täytyisi kyllä muistaa että kuvat ovat kuitenkin aika tärkeä juttu tässä bloggaamisessa.

Nykyään todella harvoin enää kokeilen uusia reseptejä. Sitä jotenkin tukeutuu niihin vanhoihin turvallisiin ja oikeastaan suurin syy on ajanpuute. Sen takia myös kaikki helpot ja nopeat reseptit kiinnittää mun huomion. Tälle reseptille kyllä suuri plussa. Oli ihan hirmu nopeeta tehdä nämä ja pientä vaihtelua saa kun vaihtaa tuorejuuston tähän. Itse taisin käyttää Valion uutta Viola-Basilikaa. Meillä ei myöskään ollut juustoraastetta kotona, joten se jäi pois tuosta. Ehkä sillä saa aikaan enemmän juuston makua ja mehevyyttä. Luulen, että me tehdään näitä kotona vielä monenlaisia eri versioita. Ja voisihan tuohon taikinan joukkoon lisätä jotain muutakin esim. kinkkusuikaleita tms. Tämähän kävisi myös moniin erilaisiin tilaisuuksiin esim. hätävaraksi jos tulee yllättäviä vieraita tai vaikkapa nyt juhannukseksikin herkuksi esim. nuotiolle tms.

Kuva lainattu Valion sivuilta.

Tällä hetkellä luen...

Tai siis kuuntelen. Olen jäänyt totaalisen koukkuun äänikirjoihin. Vaikka joskus ennenmuinoin olin ennemminkin oikeiden kirjojen ystävä, niin mielipiteeni on muuttunut. Aivan parasta laittaa vain luurit korville ja aloittaa kuuntelu. Jäin myös koukkuun maksuttoman kuuntelujakson jälkeen ja tapahan tästä tuli. Kuuntelen siis näitä äänikirjoja Bookbeatin kautta. Tästä myös inspiroituneena ajattelin julkaista tällaisen postauksen, jossa vähän kerron näitä omia suosikkeja Bookbeatista. Kuvituksena toimii tietenkin meneillään oleva neuletyö.

Veera Vaahtera: Kevyesti kipsissä

Tykkään lukea ja kuunnella chick lit -kirjoja. Tämä lukeutuu kyllä ehdottomasti tähän kategoriaan. Tykkään sen takia, koska chick litit ovat niin helppoja lukea tai kuunnella. Ei tarvitse muuta kuin rentoutua eikä ajatella sen syvimpiä. Tässä kirjassa on myös kappaleet tosi lyhyitä, mikä helpottaa myös kuuntelua.

Thomas Eriksson: Idiootit ympärilläni

Luin aika moneltakin eri taholta suosituksia tästä kirjasta. En tietenkään nyt ensimmäiseen suositukseen langennut, vaan aika monesti sain lukea että kannattaa lukea. Tämä on siis ehdottomasti vastapainoa chick litille ja siksi mulla on muutama kirja kesken tällä hetkellä. Vähän niinkuin eri kirjat eri tilanteisiin. Tästä ei oo vielä sen koommin sen suurempaa sanottavaa, koska oon aika alkutekijöissä, mutta katsotaan sitten lopuksi, mitä mieltä olin. Vaikuttaa ainakin lupaavalta. Ja mikä parasta niin, katsotaan muuttuuko oma tapa toimia kirjan myötä :D

Maria Veitola: Veitola

Tätä oli verrattu jossakin (hyvät lähteet :D ) Suomen Sinkkuelämää -oppaaseen. Tätä en ole siis vielä aloittanut, mutta pakkohan tämäkin on ladata, sillä niin monelta eri taholta tuli suosituksia. Ja tämä viimeinen vertaus oli paras :D En voi ikinä jättää kirjoja kesken vaan ne ovat luettava/kuunnelta aina loppuun ja siksi myös pyrin etten aloita liian montaa kirjaa kerralla. Tämäkin menee chick litin ja elämäkertojen väliin ja todennäköisesti kuuntelen tätä kun haluan rentoutua ajattelematta sen syvempiä.

Lisäksi loppuun omia vinkkejä kuunteluun. Itse valitsen (suositusten lisäksi) lyhyitä kirjoja, eli mitä lyhyempi sen parempi. Näin sen myös saa loppuun nopeammin. 6-12 h kuunteluajalla on varmasti olleet kaikki kirjat joita olen kuunnellut. Ja kuusi tuntia on kyllä ihan lyhyt kirja, tulee kuunneltua todella nopsaan. Ja Bookbeatissa on vielä hyvänä se, että nopeutta saa muutettua. Yleensä kuuntelen 1,25 -kertaisella nopeudella tai joskus jopa 1,5. Riippuu aina vähän kuka on kirjan lukija. Lisäksi ehdoton suositus englanninkielisille kirjoille. Itse olen kuunnellut vasta yhden englanninkielisen ja ihan mahtavaa! Samalla tulee parannettua omaa kielitaitoa ja yleensä englanninkieliset kirjat ovat lyhyempiä kuin suomenkieliset eli esim. joku kuusi tuntia kestävä. Kun saan yhden näistä kuunneltua loppuun, niin pakko aloittaa taas jokin englanninkielinen. 3-4 on yleensä maksimi, joka mulla on kesken. Äänikirjat ovat kyllä parasta herkkua esim. vaunulenkeille, työmatkoille, iltapuuhiin sängyssä kun ei vielä nukuta.

Käsityörintamalla on kivaa tällä hetkellä. Odotan aina iltaa, että pääsen neulomaan. Menossa on tällä hetkellä kuvassa näkyvä kesämekko ja paksu villapaita. Varmaan ensi viikolla tulee myös langatäydennystä, niin pääsen jatkamaan paksua villapaitaa. Mielessä toki myös paaaaaljon ideoita what's next -tyyppisesti. Niistä lisää myöhemmin. Palataan taasen.

Itsetehty villapaita

Oon aina ollut innokas neuloja. Koulussa valitsin rättikäsityön puukäsitöiden sijaan ja yläasteella valitsin valinnaiseksi käsityöt. Olen ennemminkin luova neuloja kuin ohjeen mukaan neuloja tai taitava neuloja. Ikinä en ole saanut käsitöistä kymppiä tai edes sitä ysiä ja luulen, että yläasteen käsityöopettajalla oli jotain mua vastaan :D Viime aikoina innostuin taas neulomisesta, koska se vaan on niin rentouttavaa puuhaa ja niin koukuttavaakin! Seuraan yhtä blogia aika innokkaasti ja siellä bloggaaja on neulonut jo varmaan neljä tai viisi villapaitaa ja sieltä minäkin sain inspiraationi. Yläasteen kässätunneilla neuloin kyllä joskus villapaidan ja se on vissiin jäänyt melkeinpä käyttämättäkin. Siksipä epäröin hetken ennen kuin aloin neuloa. Googlettelin myös aika paljon sopivan simppeleitä ohjeita ja selasin vimmatusti vanhoja Novitoja. Koska mitään sopivaa ohjetta ei löytynyt, päätinpä sitten neuloa ihan ilman ohjetta. No ihan ilman ohjetta en nyt neulonut, googlettelu auttoi asiaa ja omat villapaidat, josta otin mittoja. Kävin myös Kalastajan vaimon blogissa ja siellä kirjoittaja oli neulonut villapaidan. Eli voisin siis sanoa, että ohjeita tuli sieltä ja täältä ja tuolta ja sieltä. :D En ole koskaan oppinut pyöröpuikkojen kanssa neulomaan niin neuloin tämän ihan perinteisesti ensin takakappaleen, sitten etukappaleen ja lopuksi hihat. Helpommalla pääsee jos neuloo pyörönä etu- ja takakappaletta tai niin ainakin kuvittelen. 

Tykkään vähän tämmöisesti raffimmasta, reikäisemmästä ja huolettomasta lookista enkä halunnut että neule on tiptop juhliin. Tällainen siitä sitten tuli:

Olisi pitänyt varmaan pistää silmukoita, langan menekkiä yms ylös sillä enhän mä niitä enää muista. Neule näyttää kuvassa aika reilulta ja sitä se onkin. Tykkään siitä että sen voi laittaa tiukkojen housujen kaveriksi ja se on löysähkö päällä. Sanoisin, että neule on mulle just sopiva näin ja juuri täydellisen pituinen. Kovin pitkä se ei ole, mutta osuu hieman vyön alle tms. Lankana käytin Adlibriksen omaa alpaca-lankaa ja värinä on dusty pink. Tykkään niin tosta väristä. Väri on ihan mun lemppari! Se on vähän sellainen harmaa, jossa hitusen pinkkiä. Lankaa sinänsä en ehkä suosittele, sillä se ei välttämättä ole mitenkään pehmeätä. En sanoisi, että tämä on kova neule, mutta vähän sellainen ei-liian-pehmeä. Melkeinpä voisi jo odottaa syksyä, että voisi kääriytyä neuleisiin. Ja mitä parempaa, omatekemään neuleeseen! Neuloin neuleen kaksinkertaisella langalla jotta siitä tuli sellainen paksumman näköinen. Tosin tähän meni sitten tuplasti enemmän lankaa, olisikohan mennyt jotain 500-600 grammaa. Resorit tein kaksi oikein kaksi nurin periaatteella ja päädyin samanlaiseen kaula-aukkoon. Mulla meni aikaan tähän ehkä joku parisen viikkoa. Tähän täytyy nyt laskea sitten se aika, jolloin oikeasti pääsin neulomaan: yleensä päivässä joku puolisen tuntia tai joskus jopa tunti. En pitänyt mitään kirjaa, niin siksi vaikeampi sanoa. Mutta yllättävän nopeasti tämä syntyi. Jos haluaa nopeaa ja helppoa, niin suosittelen isoja puikkoja ja paksua lankaa tai sitten kahdella langalla.

Ihan hirveen iso neulomiskuume on taas: mietin jo että alanko tekemään toista neuletta :D Tähän jää oikeasti koukkuun. Perjantaina hain adlibrikseltä paketin (hups!) nekin langat odottelee tuolla nurkassa. Hirveesti mielessä ideoita, mitä haluaisi tehdä seuraavaksi. Purin jo yhden toisen neuleen, koska en jaksa sitä neuloa ja haluaisinkin siitä langasta tehdä jotain nopeampaa ja helpompaa :D 

Joten, todellakin kuullaan ehkä taas pian kun puikot ovat päästetty heilumaan!

Pipoja pipoja

Olen enemmän kutoja/neuloja/virkkaaja -ihminen kuin ompeluihminen. Tosin kerran tai kaksi kertaa vuodessa tulee ompelufiilis kun saan päähäni jotain kivaa ideaa. Tällä kertaa se fiilis tuli viime viikolla ja sitä piti sitten lähteä Eurokankaaseen ostamaan kankaita. Sain nimittäin päähäni, että haluan tehdä vauvalle taaperolle kevätpipon. Koska en ole mikään superhyvä ompelija, niin piti googlettaa yksi ilta vähän ohjeita ja vinkkejä. Netti kyllä vilisi trikoopipon ohjeita, mutta mulle ne eivät kyllä ihan auenneet. Siitä huolimatta päätin kuitenkin marssia sinne Eurokankaaseen. Muutama kymmenen euroa köyhempänä aloin suunnitella pipoa. En voi julkaista tässä ohjetta, koska yksinkertaisesti en löytänyt sellaista helppoa. Mutta vinkkinä voin kyllä antaa youtuben ja googlen. Jos minä pärjäsin niiden avulla, niin varmasti muutkin pärjäävät. Sen sanon vielä, että tein kyllä ensin harjoituskappaleen, koska no, a) en ole se superompelija b) tein kaksi kertaa saman virheen :D 

Mutta kuten muissakin asioissa, tässäkin, harjoitus tekee mestarin. Äsken tein vielä yhden pipon :D Nyt niitä pipoja on tehty neljä kappaletta ja haaveilen tumpuistakin :D

Nämä pipot eivät ole mitään mestariteoksia, mutta ajaa asiansa kyllä. Onneksi taaperot eivät ole kovin ronkeleita :D Yhtä pipoa on jo viime viikon ihanilla kevätkeleillä käytettykin ja uskon että muitakin tulee käytettyä. Suomen kesä on yleensä aika viileäkin, niin luulenpa että näitä tulee käytettyä kesälläkin.

Yritin tehdä kyllä hieman isompiakin, jotta syksyllekin olisi muutama tai edes yksi. Vielä en siinä kovin onnistunut :D Yhdestä tuli vähän isompi ja se saattaa mennä vielä syksylläkin. Ompelu on kyllä ihanan terapeuttista puuhaa, tuli tunne että voisi tehdä kaikkea muutakin kivaa :D Harmi vaan että en ole mikään superompelija niin ei kovin moninmutkaiset onnistu. Jos saisin jonkin taidon valita, niin se olisi varmastikin ompeleminen. Olisi niin ihanaa ommella taaperollekin vaatteita ja itsellekin joku kiva hame tai mekko. Oon aina ihan fiilikissä kangaskaupoillakin, kankaat ovat niin ihania hypisteltäviä.

Yhteen pipoon meni aikaa ehkä noin 15 minuuttia joten tää oli kyllä ihan nopea ja helppo työ. Ja ennen kaikkea uniikkia ja tulee varmasti käyttöön. Näitä olisi kiva tehdä myös vauvalahjaksi. Itsetehty on aina niin kiva lahja. Tosiaan haaveilen niistä tumpuistakin, mutta mutta saas nähä :D