Mun ensimmäinen villapaita

Nyt kaikki varmaan odottavat, että olen neulonut jo tänä vuonna villapaidan. En sentään. Tämä on nostalgiapostaus, kun nyt tämä villapaita päätyi meille kotiin.

Mutta tämä villapaita on mun koskaan ensimmäinen neulottu villapaita ja onpa muuten ensimmäinen itse suunniteltukin. Tämä on neulottu ja suunniteltu joskus todella kauan aikaa sitten yläasteen käsityötunneilla. Paidan tarkkaa ikää en muista, mutta minulla oli valinnaisena käsityöt yläasteella ja siellä neuloimme villapaidan ja myös ompelimme collegepaidan. Monilla on huonojakin muistoja koulun käsityötunneista (niin minullakin, mutta en ole koskaan välittänyt niistä). Joskus olen miettinyt, että olivatko koulun käsityöopettajat fanaattisia käsitöiden suhteen ja kaikki piti tehdä, kuten he halusi, eikä saanut soveltaa yhtään vai mistä niin monen ihmisen huonot muistot kumpuavat. Monesti huonot muistot saattavat johtaa myös johonkin sellaiseen, ettei koskaan ikinä sitten tee niitä. Onneksi en ole itse välittänyt näistä muistoista ja olen neulonut kouluajan jälkeenkin. Välillä mietin, että mitäköhän käsityönopettajani ajattelisi, jos tietäisi, että teen käsitöitä myös työkseni :D 

Muistan, että opettaja järkyttyi, kun vein tämän villapaidan valmiina keväällä tunneille ja taisi muuten kysyä että oletko neulonut itse. Niin ja villapaitaa piti neuloa muiden projektien ohessa ja sitä oli sallittu ja jopa suotavaakin neuloa kotona, mutta silti tämä kysely. Ehkä en sitten kysellyt tarpeeksi neuvoja opettajalta ja neuloin itse soveltaen ja siksi tämä ihmettely. Itselle ei tullut vain mitään sellaisia kysymyksiä, joita olisi pitänyt kysyä opettajalta. Ainut, jossa kysyin ylipäätään keneltäkään, niin oli tuo kaulus. Muistaakseni äiti näytti jonkin verran, miten se tehdään. Paita on neulottu alhaalta ylös ja kaikki kappaleet erikseen. Kaulus pitäisi neuloa uudelleen, sillä se on tiukka ja menee juuri ja juuri päästä. Villapaita mahtuu edelleen itselle ja on sellainen over-size. Lankana tässä on 7 veljestä. En raaski purkaa tätä, sillä tämä on jotenkin ihana muisto. Tykkään, kun olen keksinyt palmikot laittaa ja vieläpä erivärisinä. Itselle tämä kertoo, että olen aina tykännyt palmikoista ja palmikot on mun juttu. Jotenkin ihana muistopaita ja viehän se tilaa, mutta en raaski purkaa, vaikka ei käyttöäkään ole pahemmin. En ehkä raaski myös käyttääkään. Kuvaan taitoin hihoja vähän eli ne eivät ole lyhyet. Jos purkaisin kauluksen, enkä tekisi siitä pooloa vaan lyhyen, villapaidalle voisi tulla käyttöä esim. mökillä.

Se on jännä, että miten tietyt muistot jäävät mieleen ja muistan erinäisiä asioita käsityötunneilta. Mulla ei ole koskaan ollut käsityöt ollut arvosanana mitenkään hyvä, olikohan se 7 tai 8. Koin kyllä, että olin parempi ( :D ), mutta kiitos tuon opettajan, niin hän laski vissiin sen arvosanan 7. Loppujen lopuksi se on muuten aivan sama, mikä se käsityöt oli todistuksessa. Eivät ne numerot pidemmän päälle kerro mitään, kun itse voi oppia lisää. Täytyy varmaan kiittää omaa päättäväisyyttä ja vahvuutta sen suhteen, että olen aina neulonut huolimatta noista käsityötunneista. On ne opettajan kommentit varmaan "satuttanut" jollain tavalla, mutta onneksi oma luonne on ollut sitten vahvempi. Jos olisin antanut kommenttien vaikuttaa itseeni, niin suunnittelisinko nyt neuleita, en tiedä, ehkä, ehkä en :D Mutta tosi pienet asiat voivat vaikuttaa lapsen mieleen ja ne voi vaikuttaa jopa koko loppuelämään. Onneksi neulomiseen on tullut useita tapoja tehdä asioita, ja toivottavasti koulussa opetetaan asiat eri tavalla kuin ennen. Muistan muuten tuolta samaiselta opettajalta sen, että pidin virkkuukoukkuakin aina väärin (hänen mielestään). Itse näkisin sen paremminkin niin, että onko oikeaa tai väärää tapaa, on vaan useita eri tapoja, ehkä pääasia että saa virkattua jollain tavalla. Ai niin ja muistan myös, kun isoveljeni ihmetteli, että valitsen käsityöt valinnaisena ja kun hänen tyttöpuoliset luokkakaverit pitivät opettajaa outona ja eihän kukaan käsitöitä voi valita sen vuoksi. Käsityöt eivät olleet mitenkään suosiossa nähtävästi meidän koulussa. Onneksi olin kuitenkin päättäväinen ja valitsin enkä antanut muiden mielipiteiden vaikuttaa asiaan :D

Mutta näihin tunnelmiin nyt tämän villapaidan myötä. Onko sinulla hyviä vai huonoja muistoja koulun käsityötunneilta tai muuten nuoruudesta?

Lapsen kettukuvioinen villapaita

Maaliskuussa se tapahtui. Nimittäin lapsen villapaidan valmistuminen. En rehellisesti edes muista, milloin tämän aloitin. Joskus viime syksynä? Jossain vaiheessa vain kiinnostus lopahti tai muut projektit kiilasivat ohitse. Olen aika aloittelija villapaitojen neulomisessa ja syy on puhtaasti langoista johtuva tai niiden puuttumisesta. Lapsen villapaidassa on se hyvä puoli, että langat siihen saattaa jopa löytyä kotoa ja ne ovat kuitenkin helpompia projekteja. Jos aloittaminen on välillä vaikeata, niin villapaidan aloittaminen on vielä vaikeampaa. Tällä hetkellä se ainakin tuntuu siltä. Mutta ehkä jonain päivänä neulon enemmän paitoja myös itsellenikin. Kieltämättä tämän valmistumisen jälkeen tuli pieni villapaitojen neulomislow ja haluaisin aloittaa myös toisen.

Malli on omasta päästä ja paita on ylhäältä alas neulottu. Otin kuitenkin hieman vinkkiä ja silmukkamääriä Neulekekkerit -kirjasta, joka on kyllä parhaimpia kirjoja lasten vaatteiden neulomiseen. Tykkään, kun kirjassa on kerrottu vaihtoehtolankoja iso kasa. Ei tarvitse itse miettiä, että kävisikö tämä tai tämä. Tässä lankana on Novitan artesaani, jota olin joskus hamstrannut jotain muuta projektia varten. Kettukuvion piirsin paperille ja neuloin sen helmaan. Raitoja oli kiva neuloa paitaan, no koska raidat <3 Koko on kutakuinkin 116/122, ja sopii tällä hetkellä lapselle aika nyvin. 

Paita ei ole täydellinen, ja olenkin aiemminkin todennut, että itsellä neulomisjälki paranee neulomalla. Niin varmasti myös paitojenkin kanssa. Seuraavaksi neulon lapselle isomman koon, niin on seuraavakin paita sitten odottamassa. Onneksi lapsen vaatetuksesta pitää huolen myös mummot, niin villapaidat eivät ole vain minun varassani :D 

Oletko sinä hurahtanut villapaitojen neulomiseen? 

Neulemaraton: Neulespurtti tai oikeastaan sen puute

Tällä hetkellä neulomisessa vaivaa osittainen neulejumi. Mitään neulespurtteja ei todellakaan tullut tälle viikolle, enkä toisaalta sitä kaivannutkaan tai luonut sellaisia tavoitteita. Pääasia oli mennä rennolla fiiliksellä eteenpäin. En edes tiedä, kuinka paljon (metreissä) olen neulonut tällä viikolla, sillä en ole laskenut. Tykkään muutenkin pitää neulekirjanpitoa grammoissa, niin jotenkin nuo metrit jää aina laskematta. Mutta voisin kyllä tsempata asian kanssa ja ilmoittaa metrit.

Osittainen neulejumi johtuu varmaan villasukkaähkystä. Muutama päivä sitten oli vielä useampi yksittäinen villasukka ilman paria ja jotenkin niille parien neulominen on ollut ylivoimaista. Näitä tulee ja menee ja joskus ne neulejumitkin päättyvät. Keksin vielä viime viikonloppuna neuloa sellaiset tiimisukat perheelle ja tottahan toki niitä oli aloitettava samantien. Oli ollut jo pidempään mielessä, että neuloisin kaikille sellaiset samanlaiset, ehkä pienellä muutoksella, villasukat. Onneksi ei ole mitään deadlinea tässä(kään) projektissa ja neulon näitä silloin, kun on fiilistä hommaan. Kuvan sukka sai alkunsa, kun päätin ottaa puikoille kauan aikaa ostamani Jalovillan vyyhdin ja kehittelin tutun lehtikuvion sukkaan. Nämä sukat ovat oikeastaan ainoat, joita on huvittanut neuloa tällä viikolla. Se on varmaan johtunut tuosta langasta, kun se on niin uutta itselleni ja ihanaa!

Yhä enemmän ja enemmän mielessä ovat pyörineet villapaidat. Sain lisäksi idean, että voisin neuloa lapsellekin villapaidan jämälangoista. Lapsi valitsi jo väritkin :D Jämälankasukat ovat nimittäin jo alkaneet pienesti kyllästyttämään. Villapaidasta pitäisi tosin neuloa sen verran reilu, että olisi sopiva ensi talvena. Itsellekin olisi edelleen ihana aloittaa villapaita tai edes paita tai toppi. Jotenkin näissä suuremmissa projekteissa itsellä aloittaminen on aina hankalaa. Neuloako jostain ohjeesta vai ilman ohjetta - molemmat vaihtoehdot vaativat aina tietynlaisen suunnittelun. En ole ihan vielä siinä pisteessä, että aloittaisin villapaidatkin ihan ex tempore :D

No tässäpä tuli samalla viime aikaisia neulekuulumisia. Hei, kerro sinä, mitä sinulle kuuluu neulerintamalla? Mitä neulomistyötä olet neulonut innolla viime aikoina?

3 asiaa syksyssä, joita odotan

Nyt kun virallisesti syksy on täällä, niin ajattelin hieman kirjoitella asioita, joita odotan syksyssä. Tykkään kaikista vuodenajoista, mutta syksy on ollut ehkä vähiten suosikki yleensä. Se todennäköisesti on johtunut siitä, että syksystä tulee aina mieleen sateet. Mutta viime vuosina myös syksy on näyttänyt parasta. Muistan, kun viime vuonna vielä pyöräilimme lapsen kanssa marraskuussa, enkä muista ollenkaan sateisia päiviä. Liekö sitten kuuluisat mummy brains vai oliko sadepäiviä vain harvakseltaan. :D En  tykkää sateista, ellei niitä saa viettää parvekkeella kahvin ja neuletyön parissa kuunnellen sateen ropinaa. Mutta näitä asioita odotan syksyssä ja ei, tämä lista ei sisällä kynttilöitä ;) vaikka nekin ovat kyllä ihan kivoja!

(Kuvassa ihan parhaat puolukka-valkosuklaakeksit, joiden reseptin löysin Viimeistä murua myöden -blogista)

** Pipot. Ensimmäinen pipokin on jo valmistunut tälle syksylle, mutta mielessä on ainakin tuhat muuta pipoideaa, jotka haluaisi laittaa puikoille ihan heti. Pipot ja syksy kuuluvat kyllä yhteen. Pipojen neulomisessa on sekin hyvä puoli, että ei tarvitse neuloa toista samanlaista (kuten sukissa). Viime vuonna tein palmikkopipon Novitan Isoveli -langasta, ja se on ollut aika suosittu postaus. Vireillä onkin sen ohjeen muokkaus.

** Villapaidat. En ikinä saanut valmiiksi kesäpaitaa, mutta toivottavasti saisin alulle jonkin kivan villapaidan. En pysty käyttämään villapaitoja vielä nyt syyskuussa (koska liian kuuma :D )joten vielä ehtisin tekemään myöhemmälle syksylle tai talvelle uuden villapaidan. Olenkin kaivannut pidempikestoisia käsitöitä jo pidempään.

** Villasukat mökillä. Mökillä villasukat ovat ihan ehdottomat syksyisin. Siis myös jalassa eikä vain puikoilla. :D Täytyisi alkaa opetella villasukkien käyttöä myös kotona, esimerkiksi parvekkeella ne ovat aika ehdottomat nyt viileinä päivinä. Toisaalta, olen neulonut nyt ohuemmalla langalla villasukkia ja ne ovat aika mukavat jalassa, joten ehkä niitä osaisin käyttää myös kotosalla.

Näitä asioita odotan syksyssä, mutta piakkoin luvassa myös asioita, joita en odota syksyssä. Mitä sinä odotat syksyssä?

DIY: Itse tehty oversized villapaita

Se taisi olla joulukuussa, kun sain ensimmäisen kerran päähäni, että haluan tehdä villapaidan. Vuodenvaihteessa taisi olla langatkin jo valmiina ja ei kun neulomaan. Siihen meni 3-4 kk, että villapaita sitten valmistui, mutta en voisi olla yhtään onnellisempi! <3 Tein kyllä ehkä elämäni ensimmäisen villapaidan vuonna 2018, mutta tämä on huomattavasti kivempi, suunnitellumpi ja yksinkertaisesti parempi. Tämän myötä villapaitakuume sen kun kasvaa koko ajan! Olen puhunut täällä blogissakin niin paljon tästä villapaidasta, että tämä pitää esitellä täällä. Ja kuinka monta kertaa keskeneräisissä töissä mainitsin villapaidan :D

Here it is! Vihdoinkin siis valmiina. En vain vielä ole päässyt käyttämään sitä, sillä nyt on kuitenkin ollut niin lämpimiä päiviä. Ensimmäinen käyttökerta menee varmasti syksylle, vaikka eihän siitä Suomen kesästä ja varsinkaan juhannuksesta tiedä.

Tällä kertaa halusin neuloa ylhäältä alaspäin villapaidan, jossa saumojen ompelua mahdollisimman vähän. Elengiinan blogista löysin kivannäköisen helpon ohjeen ja siitä se sitten lähti. Lankana minulla oli Dropsin Flora kaksinkertaisena. Drops Flora on ohutta lankaa, niin vauhtia neulomiseen sai, kun otti kaksinkertaisen langan. Ai miten niin malttamaton :D Muistaakseni tein L-koon tuolta Elengiinan ohjeesta. Villapaidan tekeminen on aina vähän jännittävää ja yllättävää puuhaa varsinkin ensimmäisiä kertoja, sillä langan valinta vaikuttaa niin paljon. Sovitin kyllä matkan varrella muutamia kertoja, vaikka villapaidan sovittaminen on minusta vähän hankalaakin. Suosittelen ohjetta kyllä kaikille, sillä se on ihanan helppo. Lankaa minulla meni reilut 500 g. Halusin tehdä hihat 3/4 -malliseksi eli ei liian pitkiksi.

Haaveilen kyllä edelleen villapaidoista, mutta nyt kaipailen niihin vähän jotain erilaista. Taannoin huhtikuussa aloin haaveilla tästä Kalastajanvaimon blogista nähdystä maailman helpoimmasta aprillineuleesta. Ja tiedättekö mitä, mulla olisi vielä tuota Novitan Baby Merinoa, ei tarvitsisi kuin tilata ehkä toinen lanka siihen. Tuo blogi on kyllä maailman parhain ohjeblogi villapaitojen tekemiseen. <3 

Millainen on sinun lempivillapaitasi? Ja hei, kivoja villapaitaohjeita otan ilolla vastaan!

Huhtikuun kulutus: kuinka paljon valmistui käsitöitä

Nyt on taas vuorossa huhtikuun kulutus. Huhtikuu tuntui samalla kertaa pitkältä ja lyhyeltä ja joukkoon mahtui sekä pääsiäinen että tietenkin vappuaatto. Vuoden lopussa on muuten kiva tarkastella, että vaikuttiko tämä korona-aika käsitöiden valmistumiseen enemmän kuin muuten. Onko käsitöitä siis tehty enemmän keväällä vai tulevana syksynä, no sen näemme vasta sitten vuoden lopussa.

(Ja näitä ihania keksejä olen tehnyt nyt korona-aikana ihan liikaa...)

Ostetut langat:

Kaupunkilankakerät: 300 g (tähän en ole laskenut arvontapalkintoa, sillä sehän ei tule omaan käyttööni)

Novita puolen kilon lankapussi: 500 g

Yhteensä: 800 g

Valmiit työt: 

Villapaita: 512 g

Keltaiset nilkkasukat: 40 g

Lapsen pipo Isovelilangasta: 81 g

Puuvillalangasta tehty pussukka: 51 g

April socks: 111 g

Lehtisateessa tuubihuivi: 64 g

Keltaraitasukat: 95 g

Lapsen multiraitasukat: 72 g
Vesimelonisukat: 116 g
Nilkkasukat: 65 g

 Yhteensä: 1207 g

Tulihan sitä kuitenkin näinkin paljon valmiiksi käsitöitä huhtikuussa ja vieläpä muitakin kuin villasukkia. Villapaidan valmiiksi tekeminen oli kyllä isoin projekti huhtikuussa ja se toi kulutukseen huomattavan suuren piikin. Liekö sen ansiosta sitten pääsin kulutuksessa yli kilon ja reilusti yli ostettujen lankojen. Villasukkia tuli tietenkin tehty, mutta olen yllättynyt, että  sain tehtyä myös muitakin kuten lapsen pipon, tuubihuivin ja pussukan. Enää ei voine puhua mistään villasukka-ahdistuksesta, sillä villasukkia valmistui kuitenkin 6 kpl. Kokonaisuudessaan huhtikuu oli kyllä mielenkiintoinen, eikä niinkään tunteiden vaihtelevuuden takia, vaan myös käsitöissä kokeiltujen asioiden vuoksi. Huhtikuussa tein mm. ensimmäiset villasukat itse suunnitteleman ohjeen mukaan, pussukan ilman ohjetta / oman ohjeen mukaan sekä lapsen villasukat uudella resorilla. En muuten malta, että pääsisin näitä esittelemään myös bloginkin puolella. Huhtikuu oli siis kaikin puolin uusien asioiden kuukausi!

Nyt tuntuu, että toukokuu tulee olemaan lyhyt ja menemään nopeasti, mutta eniten odotan toukokuulta kuitenkin kesäisiä käsitöitä ja kesäisiä villasukkia. Odotan myös, että saan sukkalaatikon kesä- ja heinäkuun villasukat ainakin alkuun, jollei tehtyäkin. 

Toukokuu, I am ready for you! Mitä sinä odotat toukokuulta?

Puikkoperjantai: maaliskuun vikat kuulumiset

Päivät toistavat jo hieman toisiaan ja viikotkin alkavat kohta niin tehdä. Tämä maaliskuu jää varmasti mieleen eikä välttämättä niin positiivisena, mutta hei, kaikesta selvitään! Ja yksi hyvä asia, joka on ollut maaliskuussa niin sää! Aurinko on hellinyt viimeiset viikot todella ihanasti, ainakin täällä pääkaupunkiseudulla ja toivottavasti niin on vielä pitkään. Huhtikuu on ihan nurkan takana ja toivottavasti huhtikuussakin on paljon positiivisia ajatuksia ja aurinkoa!

Mutta nyt niihin käsitöihin. Alkuviikosta ostin Novitan uusimman numeron pitkästä aikaa ja se tuli kyllä tarpeeseen. Tiedän, että tulen selailemaan sitä seuraavat viikot! Nyt on siihen aikaa. Tällä hetkellä keskeneräisiä käsitöitä on kuitenkin noin 4 kpl. Nyt on muuten tultu myös siihen pisteeseen, että järjestelin keskeneräisiä käsitöitä pieneen laatikkoon. Olohuonekin näyttää siistimmältä, kun puikot ja langat eivät ole ihan missä tahansa. Myönnetään kuitenkin, että siinä pienessä laatikossa on vain keskeneräiset sukat. Villapaita ei nimittäin mahdu siihen. Villapaita on kyllä edistynyt tällä viikolla, ja mietin, että kuinka pitkän siitä teen. Pituus alkaa olla nyt ehkä hyvänpituinen, mutta mietinnässä vielä resori vai ilman resoria. Mallissa ei nimittäin ole resoria ja se rullautuu kivasti alhaalta, olen ehkä tullut siihen samaan mietteeseen, että jos ei tekisikään resoria.

Villasukkia on tällä hetkellä kesken kolme paria. Ikuisuuskirjoneule, joka ei näytä edistyvän. Niina Laitisen eräs malli, joka on ihana, mutta ei näytä siltikään edistyvän. Olen kaivannut edelleenkin vain sellaista aivot narikkaan -käsityötä, jossa ei ohjeita katsella. Sen takia varmaan villapaitakin on edistynyt, sillä siinä ei ole tarvinnut miettiä kovin paljon. 

Nyt on pidettävä mieli korkealla ja puikot vauhdissa! Menneisyyttä emme voi muuttaa, tulevaisuudesta ei voi tietää, on vain tämä päivä, jonka voimme tehdä maailman parhaimmaksi päiväksi! <3

Mukavaa perjantaita! Ja viikonloppuna on luvassa mahdollisesti raitoja ja pantoja ;)

DIY: Villapaita taaperolle

Olen aiemmin kertonut täällä villapaitahimoistani ja -haaveistani, vaikken ole vielä niitä toteuttanut. Yksi syy siihen on ollut, että mulla on ollut varmaan lähes koko syksyn kesken villapaita. Joskin lapselle, mutta silti en ole halunnut aloittaa uutta isompaa projektia. Joku minussa välillä estää uusien projektien aloittamisen, vaikka mieli tekisi. Ehkä ihan hyväkin, näin ei ole sitten liian monta isoa projektia kesken. Luotan intuitioon tässä(kin) asiassa, ja jos joskus tulee tunne, että jokin projekti on aloitettava, aloitan sen ja joskus tunne, että nyt tämä projekti loppuun niin sitten viimeistelen sen. 

No mutta asiaan. Aloitin villapaidan joskus alkusyksystä, kun näin Kässäpuodin instagramissa villapaitahaasteen. Taisin jopa siitä kirjoitellakin täällä. Silloin vielä ajattelin, että ehkäpä tässä ehtii tehdä vaikka toisenkin villapaidan. No eipä ehtinyt, ja hyvä kun sai tämänkin valmiiksi. Mutta nyt olen kuitenkin iloinen, että sain tehtyä valmiiksi villapaidan ja vieläpä ihan hyvin ennen talven kovia pakkasia.

Tällä kertaa ohje on suoraan Novitan sivuilta ja on tämä lapsen muumivillapusero. Olinpa yllättänyt, että tuossa on maininta keskivaikeaksi. Ehkä en siis aina teekkään helppoja käsitöitä :D Itse jätin vain nuo muumikirjailut ja taskut pois, mutta muuten sama malli. Niin ja valkoisen vaihdoin turkoosiin ja minusta siitä tuli kiva näinkin. Muuten varmaan etenin kyllä aika pitkälti ohjeen mukaan ja tällä kertaa ei muuten tainnut tulla sovellettua yhtään. Muuta kuin tietenkin jättämällä kirjailut ja taskut pois :D Itse tein koossa 98 ja tulipa siitä aika sopiva 2-3 -vuotiaalle. Itseasiassa turkoosinväristä lankaa (Novitan kuvissa valkoinen) meni tasan yksi kerä ja tummansinistä kaksi kerää, mutta sitä jäi jonkin verran. Ajattelin ehkäpä siitä tehdä samaan settiin sukat. Olen tyytyväinen kuitenkin tuotokseen, onhan se kuitenkin ensimmäisiä ellei jopa ihkaensimmäinen lapsen villapaita, jonka tein pitkästä aikaa. Tähän projektiin tuli kokeiltua ensimmäistä kertaa muumilankaa ja minusta on ihan kiva lanka. Tuon villapaidan alle tulee kuitenkin laitettua lapselle aina toinen paita, niin langan kutittavuuskaan ei ole ongelma. Vaikuttaa ihan lämpimältä langalta, ja uskon, että villapaita lämmittää talven pakkasilla hyvin.

Suurin haaste projektissa taisi olla kappaleiden yhdistäminen ja tähän voisi ehkäpä todeta, ettei enää ikinä. Seuraava villapaita täytyy olla ylhäältä alaspäin toteutettava, jotta välttyy ainakin osalta kappaleiden yhteen ompelemiselta. En vaan voi sietää sitä hommaa. :D Nyt kun on oppinut pyöröpuikoilla neulomisen, niin uskon, että villapaita on muutenkin kivempi tehdä pyöröpuikoilla. Villapaitakuume edelleen jyllää, ja ei tämä viimeiseksi villapaidaksi suinkaan jää. Seuraavaksi täytyy kuitenkin tehdä itselle villapaita, sillä olen haaveillut siitä jo niin pitkään.

Oletko sinä tehnyt Novitan muumimalleja? Haaveiletko villapaidoista tällä hetkellä?

Kässäpuodin: #villapaitahaaste

Juuri viime viikolla paljastin, etten ole ikinä osallistunut mihinkään kal -tyyppisiin yhteisneulomisiin ja sitten tuli eteeni Kässäpuodin villapaitahaaste. Lyhyesti sanottuna siis siinä neulotaan villapaita vähän tätä nykyajan kulutusta vastaan. Tarkempia lisätietoja siitä saa esimerkiksi instagramista @kassapuoti tai Facebookista Kässäkerho -ryhmästä. Mulla oli viime vuonna tarkoituksena neuloa lapselle villapaita. Sain jostain sen päähäni, että haluan neuloa villapaidan. Mutta se jostain syystä jäi, en siis ehtinyt neuloa villapaitaa, mutta nyt sen ajattelin korjata. Viime kuun muumilangat menevät siis tähän villapaitaan ja hyvällä mallilla kieltämättä mennään. Takakappale tehty ja etukappale melkein valmis. Toki sitten vielä hihat. Yleensä en jostain syystä neulo omalle lapselle mitään, mutta tämän teen siis nimenomaan omalle lapselle. 

Päätin tehdä siis tämän neuleen Novitan sivuilta. Koska en pidä kirjoneuleesta niin tulen jättämään nuo muumikuviot pois. Teen siis ihan perus raidallisen neuleen. Katsotaan, miltä se sitten lopulta näyttää :D Tavoitteena on, että neule olisi tulevaksi talveksi eli toivoa sopii, että se tulisi piakkoin valmiiksi. Vaikka ei nyt tietenkään vielä ole neulekelit, ainakaan eteläisessä Suomessa, mutta kiva olisi jos esimerkiksi marraskuussa sitä lapsi ehtisi jo pitämään. Koiden kanssa on aina tietenkin vähän säätöä, mutta uskon, että olen valinnut myös oikean koonkin. Tulen ehdottomasti täälläkin neuleen sitten esittelemään, kunhan saan sen vain valmiiksi. 

Toinen juttu, mistä piti kertoa niin Novitalta ilmestyi kolmas Muumi-lehti. Sitä en ole vielä hankkinut, mutta luulen, että se tulee myös hankittua. Itse asiassa äsken juuri mietin, että pitäisiköhän huomenna lähteä se ostamaan. Olen jotenkin koukussa näihin Muumi-lehtiin, vaikka en kyllä ole neulonut sieltä kovinkaan paljon. Sille Muumipipollekin kävi niinkuin kävi :D Täältä   
voi siis lukea lisää siitä :D

Tästä tuli nyt kuvaton postaus, kun tuli tarve vaan kirjoittaa asioita ylös ilman mitään suunnitelmia. Eli mukavaa keskiviikkoa ja palataan taas pian! <3

Helppo ohje chunky villapaita

Ei kun tuumasta toimeen, ajattelin perjantaina ja sain vihdoin valmiiksi paksun violetin villapaidan. Nyt on kieltämättä fiilis että villapaitojen teko saa mennä (hetkeksi? :D) tauolle. Mutta olen iloinen, että aloitin työn ja sain sen valmiiksi ja siitä tuli vielä ihan kelpo villapaita. Kylläpä sitä kelpaa käyttää vaikka sitten mökillä jos ei muualla. Ohje on helppo, vaikken siitä mitään ylös kirjoittanut neuloessa. Sitä vähän niin kuin tuli tehtyä sitä mukaan ja googleteltua siinä samalla.



Neule on ihan tarkoituksella ylisuuri ja vähän chunky. Halusin vaihteeksi neuloa paksummalla langalla, jotta siitä nimenomaan tulisi vähän chunky. Lanka on siis Adlibriksen Knit at home. Hieman joutui myös odottelemaan lankaa, kun tilasin alun perin pari kerää liian vähän. Aina yhtä vaikeata tilata oikea määrä lankaa ja sekös sitten ärsyttää kun lanka loppuu ja joutuu odottamaan :D Lanka on minusta oikein kivaa isolle neuleelle, vaikkakin se voi hieman kutittaa, mutta laittaa alle topin tai t-paidan (joka nyt muutenkin tulisi alle) niin ei se haittaa. Mulla taisi mennä tähän 7-8 kerää jos nyt oikein muistan. Eli neuleen hinnaksi tulisi noin 25 € ja kyllähän tuolla hinnalla ostaa toki neuleen kaupastakin, mutta ainakin itse tekemällä saa uniikin. Ja täytyy toki muistaa se tekemisen into, joka tyydyttyy kun saa neuloa :D Mielestäni kuitenkin aika halpa hinta neuleeksi. Itse pyrin suosimaan edullisia lankoja, niin niitä voi sitten ostaa enemmän :D En ole lankakriitikko tai kovin kranttu, niin tykkään mennä vähän silmät edellä lankakaupoilla :D Se mikä miellyttää silmää niin ostan. Tässä langassa eniten miellytti väri, koska violetti on ihan mun lemppari eikä mulla ollut violettia neuletta ennestään.

Kuvat eivät kyllä taaskaan anna oikeutta neuleelle. En vaan saa kuvattua sitä silleen että se näyttäisi hyvältä. Pitäisi vissiin kuvata itsensä päällä niin näkisi paremmin :D

Tykkään tehdä kauluksen aina vähän samalla tapaa eli kaksi oikein kaksi nurin -tyylillä. Voisihan tätä muuttaa silleen, että tekisi esim. poolokauluksen tai aina oikein. Kyllähän näitä ei-ohjeita -neuleita täytyy vähän suunnitella eikä ne vaiheet aina käy niin helposti. Mutta yhden neuleen kun tekee niin aika helposti sitä sitten tekee toisen vaikkakin langan paksuus täytyy ottaa huomioon suunniteltaessa. Sen koommin mulla ei ole kyllä ohjetta antaa, muuta kuin googletus. Googlella ja Novitan sivuilla pääsee jo pitkälle. Itse taisin neuloa etu- ja takakappaleeseen 60 silmukkaa, mutta se oli itselleni hyvä, varsinkin kun lanka on paksua. Hihojen pituuden mittasin ihan olemassa olevistani neuleista ja mallailemalla itseni päällä. Kavennukset googlasin ja resorit on noin 6 cm hihoissa, etu- ja takakappaleissa sekä kauluksessa.

Nyt seuraavan työn kimppuun sitten. Meneillään onkin eräs aivan ihana ja kiva työ, ja jos saan sen valmiiksi, niin lupaan esitellä sen piakkoin. Välillä virkkausta niin mieli pysyy virkeänä. Lisäksi mekko odottelee viimeistelyjä ja hihoja eli ehkä senkin näemme piakkoin. Kuullaan taas pian!  



Itsetehty villapaita

Oon aina ollut innokas neuloja. Koulussa valitsin rättikäsityön puukäsitöiden sijaan ja yläasteella valitsin valinnaiseksi käsityöt. Olen ennemminkin luova neuloja kuin ohjeen mukaan neuloja tai taitava neuloja. Ikinä en ole saanut käsitöistä kymppiä tai edes sitä ysiä ja luulen, että yläasteen käsityöopettajalla oli jotain mua vastaan :D Viime aikoina innostuin taas neulomisesta, koska se vaan on niin rentouttavaa puuhaa ja niin koukuttavaakin! Seuraan yhtä blogia aika innokkaasti ja siellä bloggaaja on neulonut jo varmaan neljä tai viisi villapaitaa ja sieltä minäkin sain inspiraationi. Yläasteen kässätunneilla neuloin kyllä joskus villapaidan ja se on vissiin jäänyt melkeinpä käyttämättäkin. Siksipä epäröin hetken ennen kuin aloin neuloa. Googlettelin myös aika paljon sopivan simppeleitä ohjeita ja selasin vimmatusti vanhoja Novitoja. Koska mitään sopivaa ohjetta ei löytynyt, päätinpä sitten neuloa ihan ilman ohjetta. No ihan ilman ohjetta en nyt neulonut, googlettelu auttoi asiaa ja omat villapaidat, josta otin mittoja. Kävin myös Kalastajan vaimon blogissa ja siellä kirjoittaja oli neulonut villapaidan. Eli voisin siis sanoa, että ohjeita tuli sieltä ja täältä ja tuolta ja sieltä. :D En ole koskaan oppinut pyöröpuikkojen kanssa neulomaan niin neuloin tämän ihan perinteisesti ensin takakappaleen, sitten etukappaleen ja lopuksi hihat. Helpommalla pääsee jos neuloo pyörönä etu- ja takakappaletta tai niin ainakin kuvittelen. 

Tykkään vähän tämmöisesti raffimmasta, reikäisemmästä ja huolettomasta lookista enkä halunnut että neule on tiptop juhliin. Tällainen siitä sitten tuli:

Olisi pitänyt varmaan pistää silmukoita, langan menekkiä yms ylös sillä enhän mä niitä enää muista. Neule näyttää kuvassa aika reilulta ja sitä se onkin. Tykkään siitä että sen voi laittaa tiukkojen housujen kaveriksi ja se on löysähkö päällä. Sanoisin, että neule on mulle just sopiva näin ja juuri täydellisen pituinen. Kovin pitkä se ei ole, mutta osuu hieman vyön alle tms. Lankana käytin Adlibriksen omaa alpaca-lankaa ja värinä on dusty pink. Tykkään niin tosta väristä. Väri on ihan mun lemppari! Se on vähän sellainen harmaa, jossa hitusen pinkkiä. Lankaa sinänsä en ehkä suosittele, sillä se ei välttämättä ole mitenkään pehmeätä. En sanoisi, että tämä on kova neule, mutta vähän sellainen ei-liian-pehmeä. Melkeinpä voisi jo odottaa syksyä, että voisi kääriytyä neuleisiin. Ja mitä parempaa, omatekemään neuleeseen! Neuloin neuleen kaksinkertaisella langalla jotta siitä tuli sellainen paksumman näköinen. Tosin tähän meni sitten tuplasti enemmän lankaa, olisikohan mennyt jotain 500-600 grammaa. Resorit tein kaksi oikein kaksi nurin periaatteella ja päädyin samanlaiseen kaula-aukkoon. Mulla meni aikaan tähän ehkä joku parisen viikkoa. Tähän täytyy nyt laskea sitten se aika, jolloin oikeasti pääsin neulomaan: yleensä päivässä joku puolisen tuntia tai joskus jopa tunti. En pitänyt mitään kirjaa, niin siksi vaikeampi sanoa. Mutta yllättävän nopeasti tämä syntyi. Jos haluaa nopeaa ja helppoa, niin suosittelen isoja puikkoja ja paksua lankaa tai sitten kahdella langalla.

Ihan hirveen iso neulomiskuume on taas: mietin jo että alanko tekemään toista neuletta :D Tähän jää oikeasti koukkuun. Perjantaina hain adlibrikseltä paketin (hups!) nekin langat odottelee tuolla nurkassa. Hirveesti mielessä ideoita, mitä haluaisi tehdä seuraavaksi. Purin jo yhden toisen neuleen, koska en jaksa sitä neuloa ja haluaisinkin siitä langasta tehdä jotain nopeampaa ja helpompaa :D 

Joten, todellakin kuullaan ehkä taas pian kun puikot ovat päästetty heilumaan!