Maaliskuun luetut kirjat

Sophie Kinsella: Finding Audrey

Aloitin tämän kirjan, sillä halusin taas pitkästä aikaa kuunnella englanniksi ja parantaa näin ollen kielitaitoani tai oikeastaan ylläpitää sitä. Olen ennenkin sanonut, että tykkään Kinsellan kirjoista ja siksi tämäkin päätyi lukulistalleni. Kinsellat ovat helppoa, kevyttä, ja kaikin puolin viihdyttävää lukemista. Mutta nyt on pakko heti alkuun todeta, että en tiedä, olinko se minä, oliko se tämä kirja vai mikä, mutta tässä meni kyllä juoni hieman ohi enkä oikeastaan pitänyt tästä. Moneen kertaan piti tarkistaa, että hei, onhan tää Kinsella. Voi olla, että suurin syy on minussa, sillä tässä kuussa kuuntelin montaa kirjaa yhtä aikaa ja se jotenkin sekoittaa pienesti pakkaa. Voi olla että myös muilla tämän kuun tapahtuneilla asioilla on vaikutusta tähänkin. Mutta kyllä tämä siis asiansa ajoi eli sen kielitaidon ylläpitämisen, mutta ei tuonut juurikaan muuta. Mulla meni monesti juonestakin hieman ohi ja piti oikein miettiä, että mitä tässä tapahtui. Voi olla, että tässä oli juoni hieman erilainen kuin esim. shopaholic -kirjoissa ja sitä kautta en oikein päässyt kirjaan sisälle. Mutta en tätäkään kadu että aloin kuunnella tätä, sillä kyllä tämä varmaan ylläpiti kielitaitoani jonkin verran eikä mikään kirja koskaan mene hukkaan. Ehkä tästä opin, että kirjan kuunteleminen vaatii oikeasti keskittymistä. On turha aloittaa kirjaa, jos ajatukset ovat muualla. On turha myös kuunnella, jos haluatkin kuunnella musiikkia, niin kuuntele silloin musiikkia. Annan kuitenkin kirjalle arvosanan 2/5.


Anni Erkko: Uraäidin selviytysmisopas


Jos edellinen kirja ei oikein iskenyt tällä hetkellä itselleni, niin tämä kirja iski sitten sitäkin enemmän. Jo kirjan ensisanoista lähtien tiesin, että haluan kuunnella tämän kirjan heti loppuun! Mikä kirjoista tekee sitten itselleni hyvän tai parhaan? Äänikirjoissa toki se ääni vaikuttaa myös kuunteluelämykseen, ja heti alkuun sanon että tämän kirjan lukijan ääni sopi kuin nenä päähän. Mutta ei se tietenkään tehnyt tästä täydellistä. Se on suurimmaksi osaksi varmaan se samanhenkisyys, se, mihin voi samaistua. Tässä se kohtasi heti kirjan alussa ja en melkeinpä malttanut odottaa, että pääsisin kuulemaan kirjaa lisää. Ja välillä sitä kirjaa oli kuunnelta työtehtävien lomassakin ;) Kirja oli myös sopivan lyhyt itselleni; reilut 6 h. Tykkään tällä hetkellä sopivan lyhyistä ja ytimekkäistä kirjoista. Koska aika on rajattua, niin lyhyistä kirjoista saan enemmän  ja pystyn kuuntelemaan enemmän kirjoja ja samaistua useimpiin tarinoihin. Kirjassa on haastateltu todellisia arjen supersankareita, nimittäin useampilapsisen perheiden äitejä ja kirjasta saa kyllä todellisia kultakimpalevinkkejä lähes kaikkeen. Myös muita alan asiantuntijoita on haastateltu kirjaa varten. Vaikka ei tietenkään itse voi samaistua ihan jokaisen perheen arkeen, mutta niistä saa todella hyviä vinkkejä ja niitä voi sitten miettiä, kuinka soveltaa omaan arkeen. Kaikki perheet ovat erilaisia ja kaikille ei käy samat vinkit mutta itselle ainakin kirjassa tuli todella hyviä arjen vinkkejä. Kirjalla on ehkä hieman hassu nimi, mutta voin sanoa, vaikket nyt ole mikään ura-äiti / toimitusjohtaja tms niin saa sieltä hyviä vinkkejä ihan muutkin. Isätkin jopa! Eli ei tarvitse olla mikään megaison konsernin toimitusjohtaja, vaan riittää että olet juuri sinä, teetpä sitten ihan mitä tahansa työksesi, niin vinkkejä voit soveltaa omaan arkeen! Itselle ainakin tuli heti tunne, että jos nelilapsisen perheen äiti selviää niin miksen minäkin?! :D Kirjassa oli vielä lopussa annettu lisää lukuvinkkejä ja itsellä ainakin Aki Hintsan voittamisen anatomia on ollut jo pitkään lukulistalla! Annan siis kirjalle arvosanan 5/5.


Jostain syystä sain myös maaliskuussa luetuksi vain nämä kaksi kirjaa. Aloitin kyllä useampia, mutta ehkä se johtuu siitä, että monet kirjat, jotka aloitin, niin olikin aika pitkiä. En vain saa luetuksi kovin nopeasti yli kahdeksan tunnin kirjaa ja siksi varmaan tykkäänkin tällaisista lyhyistä kuuden tunnin kestoisista kirjoista. Palataan taas luettuihin kirjoihin huhtikuun lopussa, jännä nähä mitä on siihen mennessä saanut aikaiseksi!



Jämälankavinkki + 1 muu vinkki

Neulomisessa ainut huono puoli on se, kun jää aina jämälankoja. Tuntuu että se vaan on aika mahdotonta päästä ideaalitilanteeseen, ja siihen ettei lankoja jää yhtään. Mikään ei ole muuten inhottavampaa kuin langan loppu kesken ison työn ja siksi varmaan itse tilaan aina reilusti lankaa kuin liian vähän. Siinä sitten ollaankin tuloksena pieniä lankakeriä joka puolella :D

Olen tehnyt jämälangoista yleensä aina vilttejä ja peittoja; yleensä isoäidinneliömallilla. Sitten kun niitäkin on tehty tarpeeksi niin alkaa kaipailla vähän jotain muuta :D Sinänsä vauvan ja lasten sukat eivät muutenkaan vaadi paljon lankaa mutta nyt puhunkin sellaisista todella pienistä keristä. Aloin nimittäin tuossa menneenä viikonloppuna kehittelemään ohjetta ihan pienille vastasyntyneille ja tuloksena oli sukat. Mulla oli kaksi pientä langanjämää ja sitä jäi edelleenkin eli lankaa meni varmaan ihan muutama kymmenen grammaa.

Lanka ja puikot: Novita Baby Wool, 3½.

Ohje: Luo 24 s ja jaa silmukat neljälle puikolle; 6 s per puikko.Neuloin 1o1n joustinta varteen noin 5 cm. Yhdistä ykkös- ja nelospuikon silmukat ja aloita kantapää. Kantapää: Neulo kahdeksan kerrosta oikein. Kavennukset taisin tehdä 3s - 6 s - 3s -tyylillä. Kun kavennukset ovat tehty ja puikolla on jäljellä 6 s niin poimin reunoista 5 s. Ykkös- ja nelospuikoilla tulee olla 8 s ja muilla 6 s. Kiilakavennukset: Kiilakavennukset tein ykköspuikon lopussa 2 s oikein yhteen ja nelospuikon alussa ylitvetäen oikein yhteen 3 kertaa. Sen jälkeen neuloin 13 kerrosta ennen kärkikavennuksia. Kärkikavennukset tuli taas tuttuun tapaan tyylillä joka puikon lopussa 2 s oikein yhteen niin kauan kunnes joka puikoilla on jäljellä 2 s. Voipi muuten olla, että ohjeesta puuttuu jotain oleellista, sillä kirjoitin tämän aika paljon sukkien valmistumisen jälkeen ja osittain valmiista sukista.




Aikaa näihin todella pieniin sukkiin meni varmaan alle tunti. Eli todella nopeasti sukat valmistuvat ja näihin saa uppoamaan hyvin näitä pieniä jämälankoja. Mietin jo hetken että mahtuvatkohan nämä kenellekään vastasyntyneelle mutta kyllä ne mahtuu, sillä vastasyntyneen jalka on niin pieni.

Toinen vinkki liittyy noihin Bonapurkkien kansiin. Jokainen vauvaperhe tietää, että niitä kertyy vaikka kuinka paljon, vaikka tekisikin osan soseista itse. Luin tämän vinkin aikoja sitten jostain, olisikohan ollut Bonan sivuilta. Kansista voi tehdä helpon muistipelin. Liimaa aina kaksi samanlaista kuvaa/tarraa/tms kahden kannen alle ja tadaa muistipeli on valmis. Meillähän tämä muistipeli odottaa vielä sitä hetkeä, jolloin saan aikaa tehdä valmiiksi tämän :D No ei se lapsi ole vielä muistipeli-ikäinen niin en ole pitänyt kiirettä :D Ajattelin kuitenkin toteuttaa tämän idean tämän vuoden aikana. Aikaa on vielä ;)

Nopeat ja helpot raitasukat

Tiedättekö sen tunteen, kun muut neulovat ihania pitsisukkia ja itse ihastelet vierestä että millä ajalla? Joo, niin minäkin! Olisi niin ihanaa neuloa kaikkia ihania pitsisukkia ja opetella uusia kuvioita, mutta en vain tiedä että millä ajalla siihen kykenisin. Siksipä päätin, että minäpä neulon helppoja ja nopeita raitasukkia! :D Raidat ovat oiva keino piristää ihan sellaista perussukkaa. Nämä sukat tein Novitan pusupussilangoista, jotka tilasin ystävänpäivänä. Ajattelin myös kirjoitella ohjeen tänne muistiin itseäni sekä muita varten, mikäli haluaa tyydyttää neuloosia mutta aikaa ei vain ole. No okei, neuloin nämä myös siksi, kun kaikki muut keskeneräiset alkoivat  hieman jo tympiä jostain syystä ;) Sanokaa mitä sanotte mutta mun mielestä on kivempaa kun on monia keskeneräisiä töitä. Silloin saa aina valita mitä milloinkin tahtoo neuloa :D Ja naisen mielihän on ailahtelevainen ;)

Lanka ja puikot: Novita Seitsemän veljestä vaaleanpunainen ja harmaa  ja puikot 3,5. Lankaa kului arviolta ehkä noin alle 50 g.

Koko: n.2-3 vuotiaalle. Tämä on aina niin mielenkiintoista arvioida, että kuinka isolle/pienelle lapselle sukat ovat, sillä lapsethan ovat niin erikokoisia. Mutta luulisin että noin 2-3 -vuotiaalle sukat olisivat sopivat.

Ohje: Luo 44 silmukkaa puikolle ja jaa ne neljälle puikolle siten, että 11 s tulee jokaiselle. Neulo seuraavaksi 2 o 2 n -joustinneuletta sopivaksi katsoma pituus. Itse neuloin noin 5 cm. Ensimmäisellä sileällä kerroksella kavensin puikon alussa 2 o yhteen menetelmällä jokaisella puikolla kerran, jolloin silmukkamääräksi tuli 10 s per puikko. Tämän jälkeen neuloin 8 kerrosta oikeaa harmaalla langalla. Sen jälkeen neuloin 3 kerrosta vaaleanpunaisella ja 3 kerrosta harmaalla aina niin pitkään asti että vaaleanpunaisia raitoja tuli kolme kappaletta.

Kantapää: Neulo ykkös- ja nelospuikot silmukat yhdelle puikolla harmaalla langalla  ja aloita vahvennettu kantapää. Tämä tarkoittaa sitä, että neulot oikealla puolella 1 s neulomatta ja 1 s oikein ja nurjalla nurin. Kerroksia tulee yhteensä siis 22 krs. Kantapohjan kavennukset aloitetaan siten, että olet viimeksi neulonut nurjan puolen kerroksen ja vasemmalle puikolle jää silmukoita 8s. Tee ylivetokavennus ja käännä työ. Neulo 6 s nurin ja sitten 2 s nurin yhteen. Jatka näin että ns. sivusilmukat loppuvat ja jäljellä on 8 s. Molemmista reunoista poimitaan 11 s ja nyt kun tämän kirjoitin niin musta tuntuu että itse poimin vain 10 s. Yleensä poimin reunoista "silleen sopivasti" ettei jää reikiä enkä liian montaakaan silmukkaa ettei tule liikaa. Edellä mainitus 8 s jaetaan poimittujen silmukoiden kanssa puikoille 4 s per puikko. Kiilakavennukset: Neuloin sileää harmaalla langalla kolme kerrosta ja aina kaventaen ensimmäisen puikon lopussa 2 s oikein yhteen ja nelospuikolla kaksi ensimmäistä oikein yhteen (ylivetäen kavennuksella). Kavensin niin monta kertaa että silmukkaluvuksi tuli 10 eli 3-4 kertaa. Muista myös vaihtaa lankaa ja tehdä raidat. Kun viimeinen vaaleanpunainen raita on tehty niin neuloin 10 kerrosta harmaalla langalla ennen kuin aloitin kärkikavennukset. Kärkikavennukset tein itselle tuttuun tyyliin aina jokaisen puikon lopussa 2 s oikein yhteen niin kauan kunnes jokaiselle puikolla on jäljellä 2 s. Katkaisin langan ja vedin silmukat langan läpi. Kiristä myös hyvin! Päättele lopuksi langat.

Novitan sivuilta löytyy myös todella paljon perusvillasukkien ohjeita, joita voi muokata itselle sopivaksi. Huomasin tämän myötä, että olen aina muuten inhonnut 2o 2 n vartta josta sitten päätin lähteä kehittelemään tämän ohjeen. Linkitin tähän myös yhden ohjeen, jonka avulla näkee tarkemmin kavennuksia yms koska itse en osaa selittää niitä kovin hyvin :D Nämä sukat päätyvät sukkalaatikko2019 -projektiini, ja tarkempi lahjoituskohde on sitten vuoden lopussa selvillä. Vaikka seitsemän veljestä -lanka on ehkä hieman kovaa, mutta minusta se on silti hyvä sukkalanka. Näiden sukkien tarkoitus on olla toisten sukkien päällä, niin kovuus ei sinänsä haittaa. Ja lapsi kuitenkin aina tarvitsee villasukkia saappaisiin tms.

Ajattelin muuten tällä viikolla julkaista myös jämälankavinkin sekä toisen vinkin liittyen sosepurkkien kansiin! Toivotaan että suunnitelmat toteutuvat ja pääsen julkaisemaan ne. Neulomisintoa <3

Hello March ja tehdään siitä ihana ja rauhallinen + palmikkosukkia

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet kieltämättä hieman kiireistä, enkä ole ehtinyt tänne blogin puolelle niin paljon kuin olisin halunnut. Vaikka en erityisemmin pidäkään siitä, kun päivitellään kiirettä, niin täytyy ottaa maaliskuulle tavoitteeksi viettää ihana, lempeä, rauhallinen maaliskuu <3 Helmikuu on aina vuoden lyhin kuukausi ja sehän tarkoittaa sitä, että se menee hujauksessa ohitse.

Kerroin aiemmin, että osallistun sukkalaatikko2019 -haasteeseen, ja itselle tarkoitus on parantaa omaa neulomisjälkeäni sukissa. Olen aiemmin kertonut, etten pidä kovin paljon sukkien neulomisesta, enkä ole niitä ehkä juuri siksi neulonut niin paljon. Mutta totuushan on se, että harjoitus tekee mestarin eli mitä enemmän neulot sukkia, sitä parempaa jälkeä saat aikaiseksi. Tai ainakin näin olen sen itse kokenut. Pakko myös todeta, että olen alkanut tykätä hurjasti sukkien neulomisesta. Seuraavaksi otan tavoitteeksi kirjoneuleen, sillä nyt sanon, että inhoan kirjoneuleen neulomista. Se muumipipo ei sitten millään edisty! :D Eli siis sitten ensi vuonna ;)

Yhtenä helmikuisena päivänä aloitin neulomaan taas tätä Novitan ihanaa palmikkoneuletta. Yritin muuten löytää ohjetta tähän Novitan sivuilta, mutten sitä tähän hätään löytänyt. Tämä on siis jostain vuosien 2004-2006 lehtien ohjeista, tarkistan kotona tarkemmin, koska en muista sitä juuri nyt. Mutta olen todella ihastunut tähän ohjeeseen ja no, palmikoihin yleensäkin <3 :D Palmikot ovat minusta kiva ja helppo tapa piristää perussukkia ja mikä parasta, yksi väri riittää, sillä itse palmikko on niin näyttävä ettei tarvitse väreillä tehdä mitään esim. raitoja tms.

Lankana käytin Novita Duoa, jonka tilasin taannoin itseasiassa ihan eri projektia varten. Kuvissa nimittäin näytti väri ehkä enemmän punaiselta ja ajattelin että neulon vihdoinkin sen punaisen palmikkopipon mutta väri olikin aika ruskeaan vivahtava niin eihän siitä sitten pipoa voinut neuloa :D  Pientä jännitysmomenttia oli ilmassa, kun jännitin että riittääkö lanka. Riitti hyvin ja taas jäi juuri sellainen pieni ärsyttävä jämälankakerä jolle pitää keksiä käyttöä :D Lankaa kului näihin muistaakseni vähän vajaa kaksi kerää. Väri muistuttaa kyllä enemmänkin syksyä kuin tulevaa kevättä mutta minkäs teet, neulon aina ihan eri väriä kuin mitä vuodenaika muistuttaisi :D Nämä ovat siis sukkalaatikko2019 -projektin toiset tai kolmannet sukat. En oikein osaa sanoa, että kummat, sillä edellinen pari meni hieman vikaan niin en tiedä otanko niitä tähän vai en. No eipä väliä, ei sitä nyt tarvitse päättää. Pääasia että puikot kilisee ja langat kuluu!

Jotenkin ajattelin, että olisin aina hieman edellä tässä projektissa siis että esim. maaliskuussa neuloisin jo neljättä paria jne mutta eipä se ihan taida aina toteutua. Eikä sillä väliäkään mutta itse tykkään neuloa vähän etupainotteisesti tavoitteissa. Välillä tosiaan pitäisi muistaa että ei se määränpää vaan nauti matkastakin! Siinäpä hyvä ohje tälle kuulle!

Nyt tuli höpöteltyä tänne vähän tällaista sekakuulumisia ja paljon varmaan jäi sanomattakin. Ei muuta kuin nyt hommiin ja ihanaa viikkoa kaikille! <3 Toivottavasti pääsen taas piakkoin kirjoittelemaan!

Helmikuun luetut kirjat

Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu

Myönnän, että tämän kirjan luin/kuuntelin vain sen vuoksi, kun se keikkui aina jollain listoilla. Muistaakseni kirja oli myös Hesarin suosituimmat kirjat -listallakin. Enkä sinänsä kadu valintaa, kaikista kirjoista aina oppii jotain, tai niin ainakin uskon. Mutta ehkä olin hieman väärää kohderyhmää, sillä en nyt kovin suurta arvosanaa antaisi tälle. Ehkä luin sen liian ei-ajatuksella tai ehkä olin liikenteessä väärällä motiivilla. Yleensä en katsele noita kirjojen suosikkilistoja vaan valitsen kirjat fiilispohjaisesti. Siinäpä saattaa olla syy sille, etten ihan hirveästi ihastunut tähän kirjaan. Ei tämä huono kirja ollut, kyllä sitä ihan mielellään luki. Kirja oli minusta sellaista kepeää, kevyttä luettavaa. Sellaista aivot narikkaan -tyyppistä luettavaa. Minusta kirjasta puuttui juonikuvio, ja voi olla että se teki kirjasta hieman tylsähkön. Vaikka esim. Kinsellan kirjatkin ovat kevyttä luettavaa, mutta minusta niissä on kuitenkin aina se juonikuvio, joskin sekin saattaa olla ennalta-arvattu. Tämä kirja oli kuitenkin sellaista arjen selviytymistarinaa nuoren aikuisen elämässä. Tykkään lukea sellaisia kirjoja, joissa voin ajautua haavemaailmaan tms, mutta tässä sellaista hetkeä ei tainnut tulla. Toisaalta, jossain taisikin lukea, että tämä kirja on kannanotto nuorista aikuisista, joille työnhaku, pätkätyöt yms ovat arkipäivää eli sen kummempaa juonta tälle ei oltu edes suunniteltu.  Jos olisin hitusen nuorempi ja erilaisessa elämäntilanteessa, niin olisin hyvinkin saattanut tykätä kirjasta. Suosittelisin kirjaa siis 20-30 -vuotiaille sinkuille, niin samaistuttavuutta ja samankaltaisuutta saattaisi löytyä. Tai miksei siis muillekin, mutta silloin täytyy olla hieman erilaisella lukumoodilla liikenteessä.

Arvosanaksi siis 3/5.


Helmikuun luetut kirjat jäikin sitten hieman yllättäen vain tähän yhteen. Yleensä ehdin kuuntelemaan 1-3 kirjaa kuukaudessa, riippuen aina mm. kirjan pituudesta. En tykkää yleensä lukea/kuunnella montaa eri kirjaa limittäin, sillä jotenkin se menee liian sekavaksi enkä sitten muista mitä missäkin kohtaa tapahtuu. Tällä hetkellä on kyllä menossa Bookbeatin puolella pari eri kirjaa, mutta ne tulevat sitten arvosteluun maaliskuun koosteessa. Mielessäkin on kivoja kirjavinkkejä, ja toivottavasti pääsen niihin käsiksi mahdollisimman pian.

Lapsen pitkävartiset villasukat

Olen joskus aikaisemminkin täällä esitellyt pitkävartisia villasukkia ja päätynyt linkkaamaan Novitan sivuilta yhden kivan ohjeen. Teen sen taas, sillä huomaan, että olen neulonut tällä ohjeella jo hyvin paljon villasukkia. Ohje on nimittäin tämä ja kuvissakin esiintyvät sukat ovat tämän ohjeen perustaa. Vinkkivitonen muuten kaikille; eri langalla ja pienillä muilla muutoksilla saa muutettua ohjetta itselle mieluisaksi. Nämä sukat tuli tehtyä Novitan alpakka -langasta ja kantapohjat ovat villapaidan jämälangasta. En ole täysin tyytyväinen tähän lankavalintaan, mutta kyllähän tämä menettelee.

Itse olen muuttanut ohjetta siten, että vaihtelen tuon varren pituutta. En tiedä kuinka käteviä pitkät varret ovat lapsella, niin olen tehnyt sitä lyhyemmäksi. Näissä taisi olla suhteellisen sama mitta kuin ohjeessa. Miten mä aina unohdan neulomistouhuissani sit kuitenkin lyhentää sitä vartta? :D Mulla on meneillään jämälankaprojekti ja yritän siis käyttää pieniä keriä pieniin sukkiin. Molemminpuolinen win win -tilanne, sillä pienet kerät kuluu ja saa tehtyä pieniä sukkia. Tuntuu, että tällä hetkellä ei oikein muuhun aika riitä kuin näihin pieniin lapsen sukkiin. No onneksi sentään niihin, niin saa neuloosia tyydytettyä ja lankoja kulumaan :D

Olen nimittäin saattanut tilata lankoja tässä viime aikoina hieman liikaa. Viimeksi tuli Novitalta pusupussi ja sitä ennen tuli Novitalta toinen tilaus. Mulla kummittelee mielessä se punainen palmikkopipo, mutta en vain ole saanut siihen sopivia lankoja. Talvihan on kohta ohi, mutta tuleehan se talvi taas ensi vuonnakin :D Luulin jo, että sain sopivat langat tuosta Novitan edellisestä tilauksesta, mutta ehei, väärin meni. Miksi joulun jälkeen punaiset langat ovat loppu kaikkialta? :D

Toinen pieni muutos, jota olen tehnyt nyt lähes poikkeuksetta jokaiseen sukkapariin, on kärkikavennus. Enää en varmaan harkitse edes muuta kavennusta, sillä tämä on niin yksinkertainen ettei tosikaan. Nimittäin kavennus tehdään niin, että kavennetaan jokaisen puikon lopulla kaksi oikein yhteen niin kauan että jäljellä on 2 s puikoilla. Loput vedetään langasta läpi. Ah, miten ihanan simppeliä! Nämä sukat menevät lapsen sukkalaatikko -projektiin, vaikken vielä tiedä edes kohdetta jonne lahjoitan ne. No onhan tässä vielä aikaa. Tällä hetkellä näitä sukkia on siis valmiina 9/12, eli kolmet uupuvat vielä. Mieleni tekisi neuloa nyt jotain vähän erilaista, mutta en ole oikein sopivaa ohjetta löytänyt. No ehkä aika näyttää taas mikä on seuraava ohjeeni :D Voisin taas tehdä piakkoin, ehkä seuraavan kuun lopussa, mitä kuuluu sukkalaatikkoprojektilleni sekä to knit -listalleni, jota esittelin täällä .


Summa summarum pienet vinkit ovat:


* Tee kärkikavennus kaksi puikon lopussa oikein yhteen -menetelmällä.


* Jämälangoista saa erilaisuutta sukkiin kun neuloo niillä kantapään ja kärjen.


* Lankavalinnoilla saa erilaisuutta samaankin ohjeeseen.


* Muokkaamalla varren pituutta tai jalkapohjan pituutta saa kätevästi muokattua ohjeen joko vauvalle tai isommalle lapselle.




 ~ Creativity is the way I share my soul with the world ~

Erilaisia laskiaisherkkuja

Taannoin kirjoittelin erilaisista Runebergin herkuista ja koska helmikuussa on toinenkin  perinneherkkupäivä, niin ajattelin kirjoitella myös erilaisia laskiaispullaherkuista. Suurin osa meistä tykkää kuitenkin pullista, mutta aina sen leipominen on hieman hankalampaa ja sitä ei vaan tule tehtyä niin usein. No ehkä hyväkin niin emme paisu kuin pullataikina. Helmikuussa on kuitenkin lupa nauttia laskiaispullistakin, sillä onhan meillä laskiaissunnuntai ja -tiistai. Tänä vuonna tosin laskiaissunnuntai osuu maaliskuun puolella, mutta laskiaistiistai on helmikuussa. Trendinä on tällä hetkellä näiden herkkujen tuunaus eri tavalla ja mikäs siinä, näin jokainen löytää sieltä oman lempparivaihtoehtonsa. Ensimmäinen tärkeä kysymys on kuitenkin hillolla vai mantelimassalla? :D

Itse vastaan tähän että ehdottomasti hillolla. Olen makean ystävä ja siksi minusta hillo kuuluu pullaan jos sinne siis pitää jotain laittaa. Kaikista eniten taidan tykätä kuitenkin kanelipullista. Mutta sitähän ei tässä kysytty!

Arlan sivuilla on kerrottu laskiaispullakakusta. Mikä ihanan iso ja herkullinen idea! Mieleeni tulee vain, että miten tuota leikataan ja siis miten saada pienempi pala nätisti? No ehkä onnistuu terävällä veitsellä. Tässä muuten on helpompaa se, ettei tarvitse pyöritellä monia pullia vaan tehdään vain yksi kakku taikinasta. Luulisin, että tämäkin nopeuttaa ja helpottaa pullien tekovaihetta. Ja meneehän tuo aika hyvin vaikka täytekakusta ja lisää voi ottaa vaikka kuinka paljon kunnes on loppu ;)

Valion sivuilta puolestaan bongasin tällaisen kiireiselle ihmiselle tarkoitetun reseptin. Jos aika siis riitä tekemään perinteisiä laskiaispullia, niin tämän herkun tekemiseen ei mene kuin max 15 minuuttia. Tarvitset vain kaupas valmispitkon, kermavaahtoa ja hilloa/mantelimassaa. Avaa pussi, levitä hillo/massa ja kermavaahto. Ja nauti <3 En ole muuten ikinä oikein tykännyt kaupan valmiista pullapitkoista, mutta tämän reseptin avulla nekin kyllä maistuisivat. Ja tämä on sitä arjen luksusta; pieni herkkuhetki arjen keskelle piristää aina ja saat sen todella vähällä vaivalla.

Yhteishyvän sivulla puolestaan taas on näppärästi yhdistetty Runebergin leivonnaiset ja pullat. Eli jos olet nerokas asioiden yhdistelijä, niin kokeileppa reseptiä ja kerro miltä vaikutti! Itselle resepti vaikuttaa aika mielenkiintoiselta ja kekseliäältä ja mikäpä ettei sitä voisi kokeilla. Tässä sitä yhdistyy molemmat herkut ja leipomiskertoja on vain yksi. Näissä nykyajan resepteissä on kyllä se hyvä puoli että tulee uusia kekseliäitä ja nerokkaita ideoita.

Jos taas olet perinteisten pullien ystävä, eivätkä yllämainitusta ohjeista oikein mikään kolahtanut, niin tee sitten perinteisiä laskiaispullia! Hyviä ohjeita on mm. Valion ja Arlan sivuilla ja kieltämättä perus laskiaispulla on aina hyvä ja herkullinen valinta! Kuohukerma on kuulemma paras valinta, jos haluaa vältellä lisäaineita, sillä vispikermassa on lisäaineita, mutta sen vaahto on kuohkeampaa, kiinteämpää ja kestävämpää. Ja jos olet rahkan ystävä, niin sekoita hieman rahkaa kermavaahtoon niin tuhdimpaa vaahtoa.

Maanantai on paras päivä leipoa sillä leipominen tai ainakin leivonnaisten syöminen saa hymyn huulille eikä maanantaikaan tunnu maanantailta kun viikon aloittaa pullilla! Eli makeaa maanantaita siis! <3