Itsetehty villapaita

Oon aina ollut innokas neuloja. Koulussa valitsin rättikäsityön puukäsitöiden sijaan ja yläasteella valitsin valinnaiseksi käsityöt. Olen ennemminkin luova neuloja kuin ohjeen mukaan neuloja tai taitava neuloja. Ikinä en ole saanut käsitöistä kymppiä tai edes sitä ysiä ja luulen, että yläasteen käsityöopettajalla oli jotain mua vastaan :D Viime aikoina innostuin taas neulomisesta, koska se vaan on niin rentouttavaa puuhaa ja niin koukuttavaakin! Seuraan yhtä blogia aika innokkaasti ja siellä bloggaaja on neulonut jo varmaan neljä tai viisi villapaitaa ja sieltä minäkin sain inspiraationi. Yläasteen kässätunneilla neuloin kyllä joskus villapaidan ja se on vissiin jäänyt melkeinpä käyttämättäkin. Siksipä epäröin hetken ennen kuin aloin neuloa. Googlettelin myös aika paljon sopivan simppeleitä ohjeita ja selasin vimmatusti vanhoja Novitoja. Koska mitään sopivaa ohjetta ei löytynyt, päätinpä sitten neuloa ihan ilman ohjetta. No ihan ilman ohjetta en nyt neulonut, googlettelu auttoi asiaa ja omat villapaidat, josta otin mittoja. Kävin myös Kalastajan vaimon blogissa ja siellä kirjoittaja oli neulonut villapaidan. Eli voisin siis sanoa, että ohjeita tuli sieltä ja täältä ja tuolta ja sieltä. :D En ole koskaan oppinut pyöröpuikkojen kanssa neulomaan niin neuloin tämän ihan perinteisesti ensin takakappaleen, sitten etukappaleen ja lopuksi hihat. Helpommalla pääsee jos neuloo pyörönä etu- ja takakappaletta tai niin ainakin kuvittelen. 

Tykkään vähän tämmöisesti raffimmasta, reikäisemmästä ja huolettomasta lookista enkä halunnut että neule on tiptop juhliin. Tällainen siitä sitten tuli:

Olisi pitänyt varmaan pistää silmukoita, langan menekkiä yms ylös sillä enhän mä niitä enää muista. Neule näyttää kuvassa aika reilulta ja sitä se onkin. Tykkään siitä että sen voi laittaa tiukkojen housujen kaveriksi ja se on löysähkö päällä. Sanoisin, että neule on mulle just sopiva näin ja juuri täydellisen pituinen. Kovin pitkä se ei ole, mutta osuu hieman vyön alle tms. Lankana käytin Adlibriksen omaa alpaca-lankaa ja värinä on dusty pink. Tykkään niin tosta väristä. Väri on ihan mun lemppari! Se on vähän sellainen harmaa, jossa hitusen pinkkiä. Lankaa sinänsä en ehkä suosittele, sillä se ei välttämättä ole mitenkään pehmeätä. En sanoisi, että tämä on kova neule, mutta vähän sellainen ei-liian-pehmeä. Melkeinpä voisi jo odottaa syksyä, että voisi kääriytyä neuleisiin. Ja mitä parempaa, omatekemään neuleeseen! Neuloin neuleen kaksinkertaisella langalla jotta siitä tuli sellainen paksumman näköinen. Tosin tähän meni sitten tuplasti enemmän lankaa, olisikohan mennyt jotain 500-600 grammaa. Resorit tein kaksi oikein kaksi nurin periaatteella ja päädyin samanlaiseen kaula-aukkoon. Mulla meni aikaan tähän ehkä joku parisen viikkoa. Tähän täytyy nyt laskea sitten se aika, jolloin oikeasti pääsin neulomaan: yleensä päivässä joku puolisen tuntia tai joskus jopa tunti. En pitänyt mitään kirjaa, niin siksi vaikeampi sanoa. Mutta yllättävän nopeasti tämä syntyi. Jos haluaa nopeaa ja helppoa, niin suosittelen isoja puikkoja ja paksua lankaa tai sitten kahdella langalla.

Ihan hirveen iso neulomiskuume on taas: mietin jo että alanko tekemään toista neuletta :D Tähän jää oikeasti koukkuun. Perjantaina hain adlibrikseltä paketin (hups!) nekin langat odottelee tuolla nurkassa. Hirveesti mielessä ideoita, mitä haluaisi tehdä seuraavaksi. Purin jo yhden toisen neuleen, koska en jaksa sitä neuloa ja haluaisinkin siitä langasta tehdä jotain nopeampaa ja helpompaa :D 

Joten, todellakin kuullaan ehkä taas pian kun puikot ovat päästetty heilumaan!

Pipoja pipoja

Olen enemmän kutoja/neuloja/virkkaaja -ihminen kuin ompeluihminen. Tosin kerran tai kaksi kertaa vuodessa tulee ompelufiilis kun saan päähäni jotain kivaa ideaa. Tällä kertaa se fiilis tuli viime viikolla ja sitä piti sitten lähteä Eurokankaaseen ostamaan kankaita. Sain nimittäin päähäni, että haluan tehdä vauvalle taaperolle kevätpipon. Koska en ole mikään superhyvä ompelija, niin piti googlettaa yksi ilta vähän ohjeita ja vinkkejä. Netti kyllä vilisi trikoopipon ohjeita, mutta mulle ne eivät kyllä ihan auenneet. Siitä huolimatta päätin kuitenkin marssia sinne Eurokankaaseen. Muutama kymmenen euroa köyhempänä aloin suunnitella pipoa. En voi julkaista tässä ohjetta, koska yksinkertaisesti en löytänyt sellaista helppoa. Mutta vinkkinä voin kyllä antaa youtuben ja googlen. Jos minä pärjäsin niiden avulla, niin varmasti muutkin pärjäävät. Sen sanon vielä, että tein kyllä ensin harjoituskappaleen, koska no, a) en ole se superompelija b) tein kaksi kertaa saman virheen :D 

Mutta kuten muissakin asioissa, tässäkin, harjoitus tekee mestarin. Äsken tein vielä yhden pipon :D Nyt niitä pipoja on tehty neljä kappaletta ja haaveilen tumpuistakin :D

Nämä pipot eivät ole mitään mestariteoksia, mutta ajaa asiansa kyllä. Onneksi taaperot eivät ole kovin ronkeleita :D Yhtä pipoa on jo viime viikon ihanilla kevätkeleillä käytettykin ja uskon että muitakin tulee käytettyä. Suomen kesä on yleensä aika viileäkin, niin luulenpa että näitä tulee käytettyä kesälläkin.

Yritin tehdä kyllä hieman isompiakin, jotta syksyllekin olisi muutama tai edes yksi. Vielä en siinä kovin onnistunut :D Yhdestä tuli vähän isompi ja se saattaa mennä vielä syksylläkin. Ompelu on kyllä ihanan terapeuttista puuhaa, tuli tunne että voisi tehdä kaikkea muutakin kivaa :D Harmi vaan että en ole mikään superompelija niin ei kovin moninmutkaiset onnistu. Jos saisin jonkin taidon valita, niin se olisi varmastikin ompeleminen. Olisi niin ihanaa ommella taaperollekin vaatteita ja itsellekin joku kiva hame tai mekko. Oon aina ihan fiilikissä kangaskaupoillakin, kankaat ovat niin ihania hypisteltäviä.

Yhteen pipoon meni aikaa ehkä noin 15 minuuttia joten tää oli kyllä ihan nopea ja helppo työ. Ja ennen kaikkea uniikkia ja tulee varmasti käyttöön. Näitä olisi kiva tehdä myös vauvalahjaksi. Itsetehty on aina niin kiva lahja. Tosiaan haaveilen niistä tumpuistakin, mutta mutta saas nähä :D

Huivi

Vihdoinkin sain taas yhden työn valmiiksi ja pitäähän se tulla tänne tallentamaan. Tämä tulee kyllä lahjaksi, mutta luotan siihen ettei lahjansaaja löydä tätä netistä. Olen tykännyt jo tosi kauan eräästä Novitan huiviohjeesta ja näitä huiveja on tullut kyllä neulottua aika monta kappaletta. Pieni tauko tässä oli, mutta yllättävän nopeaan kuvio palautui mieleen. Tämä oli sen verran tuttu ohje, että tuli neulottua ihan ilman ohjetta alun jälkeen.

Näyttää vaikealta, mutta yllättävän helppo loppujen lopuksi. Sanoinko jo, että tykkään todella paljon tästä kuviosta :D

Yleensä en ole tehnyt tähän hapsuja, mutta nyt ajattelin tehdä, koska se voisi tuoda huiville juhlavamman efektin. Tämä huivi siis menee esimerkiksi hartiahuivina syksyllä. Kyllähän tästä varmaan saisi myös kaulahuivinkin käyttöön. 

Mulla oli lankana Novitan Niitty. Joskus aikoinaan jostain alennuksista ostettu ja nyt vasta löysin tälle käyttötarkoituksen. No sinne meni vissiin kaikki neljä - viisi kerää. Oma tekemä lahja on aina oma tekemä ja varsinkin, jos lahjansaajalla on jo kaikkea. Yritin löytää tätä ohjetta Novitan sivuilta, mutta en ainakaan äkkiseltään löytänyt. Mulla on siis tämä kopiona jostain lehdestä enkä ole sitä lehden numeroa ylös kirjoittanut. Suosittelen kyllä tätä ohjetta kaikille. Jotenkin niin juhlava, ja langan valinnalla saa juhlavuutta tai arkea. Olen nimittäin tämän tehnyt pienesti kimaltelevasta langastakin ja se toi juhlavuutta huiviin. 

Kyllä neulonta on ihanaa :D Mieleni taas kuhisee ideoita ja sormet syyhyää ohjeita. Eräs kokeilu on menossa, mutta se on aika hidasta niin rinnalle tarvitsee jonkin nopeankin työn :D Mieleni tekisi tehdä vauvan villapusero. Joo, ajankohdallisesti aika hyödytön kesää varten mutta nyt jos alottaisi niin olisi varmaan syksllä valmis :D Tai no ei ehkä vauvan, mutta taaperon. Täytyypä selata ohjeita enemmän josko saisi aloitettua jonkin.