Maaliskuun kirjavinkit: Ihania, positiivisia kirjoja + nappaa tästä kirjavinkit pääsiäiseksi!

Nyt on luvassa paljon kirjavinkkejä, sillä olen ollut aika innostunut monista kirjoista tässä kuussa. Tänä vuonna maaliskuu on ollut jokseenkin raskas, mikä on tarkoittanut, että olen hakeutunut positiivisten kirjojen äärelle. Luin/kuuntelin todella monia hyviä kirjoja, ja mietin jo, että pitäisikö tämä postaus jakaa vaikka kahteen. Mutta luvassa on siis kilometripostaus täynnä kirjavinkkejä! 6 kirjaa tuli luettua/kuunneltua ja nämä kaikki olivat todella hyviä!

Miika Nousiainen: Pintaremontti

Tämäkin kirja oli jo pidempään lukulistalla, kunnes vain eräänä helmikuisena päivänä aloitin sen. Kyllästyin lähes kaikkiin muihin kirjoihin, mitä olin aloittanut ja päätin aloittaa tämän kirjan. Odotin paljon kirjalta, sillä jostain olin saanut mielikuvan, että se olisi hyvä ja paras kirja ikinä. Voipi olla, että odotusten takia kirja jäi vähän ailahtelemaan mieleen. En oikein osaa sanoa, että onko kirja paras vai ei. Kirjassa on huumoria, suoraa puhetta, surua, ja varmasti joku löytää kirjasta myös samankaltaisuutta. Minulle jäi vähän epäselväksi kirjan henkilöt tai lähinnä niistä kertominen. Puolivälissä tai sen jälkeen pääsin vasta jyvälle, että kuka kukin on. Voi tosin olla, että se johtui siitä, että kirjan alussa kuuntelin muitakin kirjoja samanaikaisesti. En voi sinänsä samaistua kirjaan, jossa päähenkilömies haluaa perheen, eikä ole löytänyt sopivaa naista, mutta voin samaistua tiettyihin juttuihin kirjassa. Huomasin, kuinka nauroin tietyille huumorikohdille. Kirjasta ei puutu huumoria, mutta kirjassa on myös tiettyä melankolisuutta ja se hieman laski pisteitä. Kirja alkoi hautajaisilla ja se ei jotenkin tuntunut kivalta alulta. Varsinkaan tällaisena aikana, mutta onneksi alun melankolisuus jäi taakse nopeasti ja huumori löysi myös paikkansa. Kirjan alkua ja loppua yhdisti aasinsilta ja lopussa vasta oikeastaan ymmärsi tuon hautajaisaloituksen. Kirjaa luki/kuunteli ihan mielellään ja puolivälin jälkeen kuuntelin kirjan lähes parissa päivässä loppuun asti. Kirja on tietynlainen kuvaus nykyhetken Suomesta (miinus koronakriisi), deittailusta, sen oikean löytymisestä, perheistä ja ihmissuhteista. Kirjalle kannattaa toki antaa mahdollisuus, sillä se paranee loppua kohden.

Arvosana: 3/5

Sara Parikka: Itse tehty

Tämä on varmasti se vuoden odotetuin kirja ja eikä suotta. Viime aikoina on kyllä todella paljon tullut työelämään liittyviä kirjoja, ja itse olen lukenut / kuunnellut niitä aika paljonkin. Tämän halusin myös ehdottomasti lukea/kuunnella. Minusta on aina kiva lukea ihmisten elämäkertoja ja työhistorioita. Kirjassa oli paljon tuttua juttua itselleni ja ehkäpä tästä kirjasta saa enemmän irti, jos on nuorempi. Tykkäsin kirjasta paljon, ja kirjassa on ihan konkreettisia vinkkejä mm. tehokkaaseen työmoodiin, kuinka saavuttaa omannäköinen työ ja moniin muihin asioihin. Kuuntelin kirjan ja ai, että, kun tykkään, kun kirjailija itse lukee kirjan. <3 Siitä todella iso plussa Saralle! Fyysisessa kirjaversiossa on ilmeisesti jotain erilaista, mitä äänikirjaversiossa ei ole. Itse kuuntelin kirjan parissa päivässä, mutta voisin ihan yhtä hyvin lukeakin kirjan! Suosittelen kirjaa kaikille, joilla se unelma-ammatti puuttuu tai haluaisi jotain muutosta omaan työelämään. 

Arvosana: 3/5

Petter A. Stordalen: Vihdoinkin maanantai! 10 ohjetta uljaaseen arkeen ja tavoitteiden saavuttamiseen

Tämän kirjan bongasin äänikirjapalvelun valikoimista maanantaina, jolloin toivoin, että olisi jo tiistai. Nimestä huolimatta kirja ei keskity, miten selätät maanantain vaan antaa vinkkejä tavoitteiden saavuttamiseen. Kirja ei ole myöskään mikään pinnallinen vaan todella syvällinen. Ai, että, miten pidänkään näistä syvällisistä kirjoista, kun niistä saa niin paljon ajateltavaa <3 Tämä kirja antoi pohdittavaa enemmän kuin mikään kirja sinä hetkenä juuri näiden syvällisten juttujen ansiosta. Sanat eivät oikein anna oikeutta tälle kirjalle ja en oikein osaa ylistää tätä kirjaa. Sanon vain sen, että lue tai kuuntele tämä kirja! Saat paljon ajateltavaa. Kirja on enemmän kuin pelkkä perinteinen näin saavutat tavoitteesi kirja ja annankin vihjeen, että keskity kirjaan kunnolla. Näin saat siitä enemmän irti! 

Arvosana: 4/5

Lotta Backlund: Sano kyllä!

Maaliskuu on ollut kyllä aikamoisten self help -kirjojen kuukausi, sillä sain vielä siihen liittyvän yhden kirjan luetuksi. Ehkä parhaiten tästä kuukaudesta ja ajasta selviää, kun lukee / kuuntelee positiivisia kirjoja. Ja tämä on kyllä yksi positiivisista kirjoista kautta aikojen! Itse kaipasin just tällaista "tee jotain, älä mieti" -kirjaa tähän hetkeen. Kirjassa oli myös hyvät "mitä tästä luvusta piti oppia" -kertauskohdat lopussa. Käytännössä lopussa toistettiin lyhyesti ja ytimekkäästi osion tärkeät sanomat. Lotan ääni on myös erittäin sopiva kirjaan ja jo äänenkin perusteella tuli oikein reipas vaikutelma kirjasta :D Sanon tämä joka ikinen kerta, mutta se vain on niiiiiiin parasta, kun kirjailija lukee itse kirjan.  Eihän se tietenkään ole aina mahdollista, mutta arvostan kyllä! Vaikka ulkopuolinen maailma on tällä hetkellä hyvinkin epävarma ja synkähkö, mutta positiivisilla kirjoilla on ihan valtavan suuri vaikutus mieleen ja hyvinvointiin! Siinä samalla saa myös ajatukset pois niistä ikävistä asioista, mitä ikinä ne sitten ovatkaan! Suosittelen kirjaa oikeastaan aivan kaikille, mutta erityisesti ihmisille, jotka ovat joskus ajatelleet jotain, mutta eivät ole saanut aikaiseksi tehdä sitä. Oli se sitten tupakoinnin lopetus, painon pudotus, alan vaihto, tai mitä ikinä!

Arvosana: 5/5

Sanna Kiiski: Tinderpäiväkirja 2 - miesten puolella

Kuuntelin viime vuoden puolella tämän kirjan ensimmäisen version ja se oli aivan hulvaton! Odotin tältäkin kirjalta paljon varmaankin juuri tuon ykkösosion takia. Jollain tasolla tähän kirjaan kesti hieman enemmän päästä mukaan, mutta kun kun kelkkaan oli päässyt, niin kirja oli ihan lähes hyvä kuin ensimmäinenkin versio. Tässäkään kirjassa ei voi kuin välillä pyöritellä silmiä tämän päivän Tinderkulttuurille. Ja välillä jotkut asiat ovat kyllä aika yök, mutta onneksi niitä ei ole paljon. Monessa kohtaa olin nimittäin, että mitä hittoa :D Jos tästä tehtäisiin leffa, niin se voisi olla hulvaton komedia :D Kirja sopi tähän hetkeen juuri täydellisesti eli jos haluat saada jotain muuta ajateltavaa kuin ikuiset negatiiviset uutiset, niin tartu tähän kirjaan!

Arvosana: 3/5

Saku Tuominen: Hyvä elämä - lyhyt oppimäärä

Tämä kirja menee kevyenä ja nopeana lukemisena, kun kaipaat jotain positiivista muistutusta elämään. Nappasin vinkin tästä kirjasta jostain podcastista, missä se mainittiin ohimennen. Kirja on todellakin lyhyt oppimäärä, sillä sen kuuntelee alle tunnissa, jos kirjan nopeus on enemmän kuin 1. Kirja muistuttaa meitä elämän tärkeimmistä asioista, ja onkin aika osuva kirja tähän tilanteeseen. Kirjassa on Sakun tuttua pohdintaa perusasioista. Olen lukenut muutaman muunkin Sakun kirjan, mutta tämä ei jostain syystä iskenyt niin hyvin kuin muut. Voi olla, että kirjan asia on jo tuttua muista kirjoista tai voi olla jokin muukin syy. Kirja on kuitenkin hyvä sellainen pieni muistuttajakirja ja eipä siinä mitään menetä, vaikka lukee kirjan muiden samantapaisten kirjojen ohella. Tämän kirjan voi kuunnella, vaikka päivän juoksulenkin ohella!

Arvosana: 3/5

Huhtikuulta odotan lisää positiivisia kirjoja ja sitä, että saan konkreettisesti luettua pari kirjaa. Vielä on pari päivää jäljellä maaliskuuta, mutta ajattelin jo nyt laittaa nämä kirjavinkit tulemaan. Nappaa tästä pääsiäiseksi kirjavinkit!

Mitä sinä luit maaliskuussa? Kerro oma kirjavinkkisi!

Tajunnanvirtaa -sukat yhteisneulonta ja muuta höpinää yhteisneulonnoista

En ollut aikaisemmin se ihminen, joka osallistui yhteisneulontoihin. Toki nyt joskus olen osallistunut, mutta hyvin harvoin ja viime ja jo tänä vuonna osallistumiset ovat miltei tuplaantuneet ja vähintäänkin mielessä pyörii kymmenen muuta yhteisneulontaa, mihin haluaisi osallistua. Aika ei tietty riitä kaikkeen, ja on vähän harmi, ettei ihan kaikkeen pysty osallistua.

Nämä sukat neuloin tajunnanvirtaa -yhteisneulonnassa, johon päätin osallistua aivan hetken mielijohteesta ja sattumalta. Ei ollut tarkoitus osallistua, mutta kun instagramin puolella niin moni osallistui, niin jotenkin sitä itsekin sitten alkoi miettiä toisin :D Taidan olla helposti yllytettävä :D En muistaakseni ole osallistunut tähän aikaisempina vuosina ja siksi se olikin niin uutta ja houkuttelevaa. Kyseessä on siis yhteisneulonta, jossa neulotaan kirjoneulevillasukat annettujen vihjeiden perusteella. Vihjeissä saa käyttää omaa luovuutta todella paljon ja saakin siis suunnitella ihan omannäköiset villasukat. En varmaankaan ole aikaisemmin osallistunut tähän, koska kyseessä on kuitenkin kirjoneule :D 

Alku näissä sukissa oli hankalaa itselle ja purinkin 2-3 kertaa. Ajatus siitä, ettei tiedä, mitä seuraavaksi tulee oli jotenkin vaikea sisäistää, mutta kun pääsi yli siitä ja päätti, ettei miettinyt liikaa, niin neulominen lähti sujumaan. Mietin liikaa alussa, että kuinka kuviot sopivat yhteen yms ja vielä kun tämän toteutti jämälangoilla, niin "pelkäsi", että tulee ihan liian sekavaa. Vaikka mitäpä silläkään väliä, jos olisi tullut sekavaa ja värikästä :D Ei neulomisen pidä olla liian vakavaa! Vihjeet olivat tätä luokkaa: neulo lumihiutaleita, sydämiä, koukeroita, palloja yms. Eli tässä saa kyllä hyvin paljon itse suunnitella ja kehitellä oman mielen mukaisia kuvioita. Minun piti ottaa sitten raidat turvaksi ja neuloin pari raitariviä vihjeiden väliin. Tätä ei ollut vihjeissä, mutta sain sillä oman mielen tyytyväiseksi ja aina vissiin pitää neuloa vähän raitaakin mukaan :D Olen kyllä tyytyväinen näihin sukkiin ja näihin sai hyvin kulutettua myös jämälankoja.

Tällä hetkellä osallistun myös Kevätaurinkohuivin yhteisneulontaan, jossa neulotaan siis Niina Laitisen suunnittelema huivi. Tämä huivimalli taitaa olla Niinan ensimmäinen huiviohje. En ole itsekään kovin kokenut huivineuloja, mutta ehkäpä juuri suunnittelijan takia lähdinkin tähän. Olen kyllä oppinut paljonkin tämän myötä. Yhteisneulonnat tuovat kyllä myös yhteenkuuluvuutta neulomiseen ja jotenkin niillä saa neulomisen vietyä myös ihan uudelle ulottuvuudelle. Vaikka tällä hetkellä moni neulookin yksin, niin tietyllä tapaa neuloo kuitenkin "ryhmässä" kun osallistuu yhteisneulontaan :D Parasta on myös, että sosiaalisen median ryhmistä saa uusia vinkkejä, voi kysyä neuvoa ja näkee muiden neulomuksia!

Osallistutko sinä johonkin yhteisneulontaan tällä hetkellä?

Puikoilla perjantaina: Maaliskuun käsityökuulumisia

Hupsheijaa, ja kohta on maaliskuu jo ohi. Aika uskomatonta, että yksi neljännes tästä vuodesta on kohta jo ohi! Toivotaan, että loput kolme neljännestä on parempia kuin tämä ensimmäinen. Tässä postauksessa ajattelin hieman käydä läpi keskeneräisiä käsitöitä ja muita kuulumisia käsityörintamalta. 

Maaliskuussa...

** olen neulonut innolla lyhytvartisia villasukkia. Valmiiksi taisi tulla peräti kolmet parit, joista yhdet on jo esitelty tällä viikolla. Instagtamissa olen tainnut julkaista toisestakin parista kuvan.

** olen intoillut pienistä lapsen kettusukista niin paljon, että parit kappaleet laitoin myyntiinkin. Löydät ne täältä Me ja Te -verkkokaupasta. 

** olen myös aloittanut kaksi huivia, joista toinen on yhteisneulonta ja taitaa päättyä tänään. Omani ei kyllä vielä ole valmis, mutta olen asettanut pääsiäisen deadlineksi. Voi olla, että ei tule toteutumaan.  :D

** olen myös kohdannut pientä neulomispläähiä, sillä omien mallien suunnittelu vie aikaa ja siihen rinnalle sitä kaipaa lisäksi aivot narikkaan neulomista. Lisäksi näiden rinnalle sitä on kaivannut myös ihan neulotonta aikaakin, jonka olen pyrkinyt täyttämään kirjoilla. Maaliskuu on lisäksi vaatinut paljon positiivisia ajatuksia ja näistä positiivista kirjoista kuulette pian! Olen myös aloittanut kahden fyysisen kirjan lukemista, joista olen ollut enemmän kuin innossaan :D

** Valmiiden töiden päättelyjono on kasvanut ja kasvanut, enkä oikein ole saanut otetta sukkien päättelystä. Mutta ehkäpä ne pikkuhiljaa tulevat päätellyiksi :D

** Olen aloittanut kevätneulepaidan ja sillä ajattelin osallistua Kevätneulekaliin. Paidan neulominen ilman ohjetta on aina jännittävää puuhaa, mutta hyvin on mennyt tähän asti. Olen huomannut, että nyt pitäisi varmaan panostaa jo neulomisvälineisiin, ja hankkia pitkät kaapelit, sillä paidan sovittaminen on jokseenkin hidasta ilman niitä. Tai no sovittaminen käy kyllä nopeasti, mutta se silmukoiden siirtäminen on hidasta :D

Mutta tässäpä ne tärkeimmät maaliskuun käsityökuulumiset. Mitäpä sinun maaliskuuhun on kuulunut? Viikonloppuna blogin puolella on esittelyssä aika kiva jämälankamalli, jolla osallistuin yhteen yhteisneulontaan, josta tuli muuten bingoruksikin.

Miesten lyhytvartiset villasukat jämälangoista

Maaliskuussa on ollut jämälankojen kuluttaminen mielessä ja olenkin neulonut raidallisia sukkia sekä myös yhden kivan mallin. Sen mallin keksin ihan siinä hetkessä, kun oli tylsää ja aloin vain neuloa jotain. Olin niin fiiliksissä, kun sain kehiteltyä kivan jämälankamallin, joka on muuten vielä jonkinlaista kirjoneuletta. No siitä lisää myöhemmin, mutta nyt ajattelin esitellä miesten lyhytvartiset villasukat. 

 

Nämä tulivat oikeastaan aika lailla tarpeeseen, sillä edelliset miehen villasukat olivat todella puhki ja rikki. Olin paikannutkin niitä jo kerran, mutta ehkä se on tämä etätöiden lisääntyminen, kun villasukatkin kuluvat puhki :D Joten ei muuta jämälangoilla leikittelemään ja valitsemaan sopivia värejä! Tällaiset lyhytvartiset villasukat neuloo kyllä nopeasti, vaikka ensin on neulottava vähän inhokkihommia kuten resori ja kantapää. Eivät ne sinänsä ole inhokkihommia, mutta tavallaan lyhytvartisissa sukissa pääsee vasta niiden jälkeen neulomaan kunnolla. Näitä voisi kait kutsua palkkiraitasukiksikin, sillä neuloin vähän paksummat raidat. Sain hyvin kulumaan noita monivärisiä keriä, jotka eivät sinänsä ole ihan omia suosikkeja. Nyt niitä ei taidakaan enää löytyäkään, jess! :)

Samoissa tunnelmissa neuloin parit muutkin lyhytvartiset villasukat, sillä niihin saa niin kivasti kulutettua jämälankoja ja valmistuvat nopeasti. Vaikka kaipaankin pidempikestoisia neuleprojekteja, mutta tykkään, että samalla on nopeita valmistuviakin töitä. Päättelykasa on taas ollut viime aikoina suhteellisen suuri ja pakko tsempata sen kanssa tai muuten se kasvaa kasvamistaan. :D

Päätteletkö sinä heti työn valmistuttua vai useita töitä samalla?

Lapsen kirjoneulepipo Neulekekkerit -kirjasta

Uskon, että kaikella on tarkoituksensa lähes asiassa kuin asiassa. Aina sitä ei tietenkään näe juuri siinä hetkessä, mutta myöhemmin kyllä. Helmikuussa koetulla villasukkajumilla ja neuleähkylläkin oli siis tarkoituksensa, ja niinä hetkinä aloitin kirjoneulepipon. Mulla oli jo viime vuoden lopussa tarkoitus osallistua Veerakaliin, mutta en sitten ehtinyt. Mutta nyt vihdoin sain aloitettua Neulekekkerit -kirjasta neuletyön. 

Tämä aloitus tapahtui vähän kuin vahingossa, sillä haaveilin sinä hetkenä villapaidoista ja tajusin, että voisin neuloa sen ko. kirjasta eikä tarvitsisi neuloa ilman ohjetta. Erehdyin sitten katselemaan kirjaa vähän enemmänkin ja pistin puikoille pipon. Tämä pipo oli ollut mielessä kyllä jo aiemmin, ja olin valinnut langatkin siihen. Tykkään, kun kirjassa annetaan vaihtoehtolankoja, sillä aina ei ole juuri niitä ohjeen lankoja kotona eikä aika riitä välttämättä tutkimaan, mikä lanka olisi hyvä. Minulla oli Dropsin Merino Extrafinea ja ne valikoituivat tähän pipoon. Väriksi valikoituivat valkoinen, turkoosi ja vihreä. Ohjeessa on käytetty neljää eri väriä, mutta otin tuon valkoisin ikäänkuin kaksi kertaa, niin sain matchaamaan värit hyvin yhteen ja tämä onnistui siis ihan hyvin kolmellakin värillä.

Pipo on helppo tehdä myös kirjoneulealoittelijankin, sillä langanjuoksut eivät ole pitkät. Ohjeessa sai olla kyllä tarkkana, sillä onnistuin pariin kertaan tekemään jotain väärin, ja ei olisi tullut ohjeen mukaiset kuviot, ellen olisi huomannut ajoissa. Tai oikeastaan en edes huomannut ajoissa, sillä jouduin purkamaan, mutta onneksi ohje on sen verran helppo, että siitä huomaa kyllä, jos on neulonut vääränvärisellä langalla. Tein 5-8 -vuotiaan koon ja näyttäisi olevan aika sopiva omalle lapselle, todennäköisesti menee myös vielä syksyllä.

Oletko sinä neulonut jotain Neulekekkerit -kirjasta?

Lapsen kettukarkkivillasukkia myynnissä

Oli lankaa, puikot ja idea! Ja siitä se sitten lähti. En tiedä, mikä siinä on, mutta itseäni on pidempään miellyttänyt karkkiaiheiset villasukat. Tästä nyt ei varmaankaan blogin lukijat ole voinut välttyä, milloin täällä on suffelivärisiä sukkia ja ties mitä :D Suunnittelin siis kettuaiheiset villasukat lapselle, koko on noin 2-4-vuotiaalle sopiva. Neuloin todella pienen minierän mejate -verkkokauppaan myyntiin!

Siellä ne nyt ovat ja neulon tilauksesta lisää! Mikäli sinulla on kokotoiveita, niin kerro minulle, niin otan ne huomioon! Neulon myös muutenkin tilauksesta, joten pistä viestiä, niin suunnitellaan yhdessä sinulle villasukat!

 

Linkki verkkokauppaani: https://mejate.fi/kauppa/sweets-socks/

PS: Minulla on lisenssisopimus Fazerin kanssa :)

Resepti: Sokerittomat ja vehnäjauhottomat mokkapalat

Viime kevät oli aikamoista leipomisen kevättä. Ajattelin joku aika sitten, että ei, tästä keväästä ei voi eikä saa tulla enää samanlaista. Leipomisen suhteen siis :D Käsite koronakilot on varmaan monille tuttu :D Vaikka juoksulenkkien suhteen olenkin aktivoitunut alkuvuodesta ihan urakalla, enkä vaa'allakaan käy juuri ollenkaan eli en tiedä, onko niitä koronakiloja oikeasti, niin päätin silti aloittaa sokerittoman ja vehnäjauhottoman leivonnan. Jonkin aikaa jo loppuvuodesta vietin sokeritonta elämää ja Leeni Viion kirja tuli niin sopivaan saumaan, että tätä elämäntapaa täytyy jatkaa kyllä edelleenkin. Lapsikin on oikeastaan juuri siinä iässä, että ei voi enää syödä itse herkkuja ja lapselta kieltää ne ja en halua altistaa lasta sokerille, mutta leipoa haluan silti. :D Varsinkaan kun tämä alkuvuosikin on mennyt edelleen samoissa merkeissä kuin viime vuosi erään k-viruksen myötä, niin leipomisesta saa kivaa mindfulnessia ja ajatusten purkamista sekä se on tietenkin kivaa yhteistä tekemistä perheen kanssa!

Mokkapalat ovat kyllä lähes kaikkien suosikki ja eipä ihme, onhan ne todella herkullisia. Etsin todella kauan sokerittomia ja vehnäjauhottomien mokkapalojen ohjeita netistä, ja eipä niitä kovin paljon löytynyt. Täytyi siis alkaa kehittää itse sellaista ja nyt voisinkin jakaa sen tänne. Sanotaan nyt alkuun pieni disclaimer, että "tavallisten" ja näiden mokkapalojen välillä maussa on tietenkin eroa, koska ainesosatkin ovat suurimmaksi osaksi erit. Joten, jos makeanhammasta kolottaa ja haluat perinteisiä mokkapaloja, niin tämä resepti ei ole ehkä sinulle. Mutta jos olet kyllästynyt ikuiseen sokerikoukkuun ja haluat jotain helppoa, hyvää ja asteen verran terveellisempää mokkapalareseptiä, niin kokeile ihmeessä! Olen tainnut nyt leipoa tällä reseptillä noin 5 kertaa ja aina vähän vaihdellen tiettyjä ainesosia mitä kaapista on löytynyt ja aina on tullut todella hyviä. Ainoastaan yhden kerran tuli ihan järkyttäviä, mutta luulen, että syy löytyi tällöin kookosjauhoista ja pilalle menneestä kuorrutuksesta. Ja sokerittomalla tarkoitan nyt ilman lisättyä valkoista sokeria.

 

SOKERITTOMAT JA VEHNÄJAUHOTTOMAT MOKKAPALAT 

1 hedelmäsosepussi (lastenruokaosastolta, maulla ei ole väliä, itse olen käyttänyt yleensä jotain persikkaista, mangoista tms)

0.5 dl keitettyä kahvia

n.4-5 rkl Herkutella -levitettä  (En muista, kuinka paljon tarkasti olen laittanut tätä, mutta suunnilleen muutaman ruokalusikallisen)

Sekoita yllä olevat ainesosat keskenään.

2,5 dl mantelijauhoa

1 dl riisijauhoa

1 dl kaurajauhoa

1 tl leivinjauhetta

2 rkl sokeritonta kaakaojauhetta (Kaakaojauheen määrää voi itse lisätä tai vähentää, riippuen kuinka kaakaomaisesta pitää. Itse olen yleensä laittanut 2-4 rkl)

Sekoita toisessa astiassa nämä jauhot keskenään.  Itse olen vähän vaihdellut näiden jauhojen seossuhdetta, sillä joskus on jokin jauho ollut loppunut, mutta olen korvannut sen toisella. Kun kokeilin kookosjauhoilla, niin silloin koko mokkapalapiirakka meni pilalle, mutta en tiedä, johtuiko se kookosjauhoista vai mistä :D Suurimmaksi osaksi olen tainnut käyttää mantelijauhoja ja kaurajauhoja.

Lisäksi 1 kananmuna, n.50 g sulaa voita. 

Sekoita jauhoseos ja toinen seos yhteen ja lisää lopuksi kananmuna ja sulatettu voi. Levitä seos piirakkavuokaan (halkaisija noin 18 cm) ja laita uuniin 180 astetta, noin 25 min. Tarkkaile välillä, uunista johtuen voi olla vähemmän aikaa tai kauemmin. 

Kun mokkapalapiirakka on jäähtynyt, tee kuorrutus.

Sulata n.50 g voita kattilassa. Kun voi on sulanut, ota pois kattila levyltä ja lisää useampi ruokalusikallinen Herkutella -levitettä, 2 rkl kaakaojauhetta, 2 rkl maizenaa ja keitettyä, vahvaa kahvia. Näiden aineksien määrät ovat suunnilleen määriä, sillä itse tein kuorrutusta aika silmämääräisesti ja välillä varmaan meni jotain tiettyä enemmän ja välillä vähemmän. Sekoita nämä keskenään ja levitä jäähtyneen mokkapalapiirakan päälle. Laita halutessasi strösselit tai esim. kookoshiutaleet päälle. Keitä kahvit ja nauti! Ja jos haluat paljon kuorrutusta, niin tuplaa määrät!

Tämä on kyllä meillä ollut sellainen luottoresepti, kun herkkuhampaita on kolottanut ja luulen, että tätä leivotaan vielä monesti tänäkin keväänä. 

Kerro ihmeessä, jos sinulla on jokin sokeriton mokkapalaresepti tiedossa. Ihan mielellään kokeilen muitakin!

PS: Ai niin, täytyy muuten sanoa, että kun on hetken ollut lähes ilman sokeria, niin ei enää tee edes mieli niin paljon perinteisiä herkkuja. Tämä resepti on paras siihen hetkeen, kun sokeritonta elämää on vietetty hetki jos toinenkin, sillä ainakin oma maku muuttui tuon viikon - kahden aikana.

DIY: Helpot kirjoneulevillasukat

Tammi- ja helmikuu olivat kyllä sukkaloton täyteiset kuukaudet, sillä pääsin sukkalotossa jo noin 8.arpaan. En nyt ole ihan varma, että montako olen jo tehnyt, mutta niitä on 5-10 välillä. Tämä arpa oli neulo vihreällä värillä ja kirjoitin sen sukkalottooni sen vuoksi, että minulla on vihreitä keriä jotenkin ylitsepääsemättömän paljon. Ja vihreä ei ole kovin suosikkivärini. Tässä arvassa päätin kuitenkin luottaa tuttuun ja turvalliseen malliin, enkä lähtenyt soveltamaan omia vihreällä värillä. Lisäksi olin juuri neulonut toiset vaaleanvihreät sukat ja ihan heti en halunnut lähteä suunnittelemaan värejä.

Tällä mallilla opettelin muuten kirjoneuletta viime vuonna. Ihastuin tähän Novitan sivuillakin olevaan malliin, jolla sitten tein sukkia, tuubihuiveja, ja pipon. Välillä neuloin kolmella värillä, välillä kahdella värillä. Ja näiden kaikkien neulomisten jälkeen voin ehkä todeta, että olen opetellut kirjoneuleen. Toki en vieläkään neulo mitään vaikeita kirjoneuletöitä tai ainakaan sellaisia, joissa langanjuoksut olisivat pitkiä. Mutta helpot kirjoneuletyöt sujuu kivasti ja niitä aina välillä kaipaankin. Olen nimittäin huomannut, että kaikkien palmikoiden ja pitsineuleiden jälkeen välillä tekee mieli neuloa jotain kirjoneuletta.

Vaikka en vihreästä väristä kovin paljon pidäkään, mutta täytyy kuitenkin todeta, että näistä sukista tuli aika kivat ja tekisi mieli jättää nämäkin itselleni. Mutta koska lahjalaatikonkin täytyy täyttyä, niin taidan laittaa nämä sinne. Enkä kuitenkaan tarvitse monia villasukkia, niin nämä voin ihan hyvin antaa lahjaksi jollekin jossain vaiheessa. Lankoina näissä on käytetty Novitan 7 veljestä ja vaaleampi vihreä on Adlibriksen Sockia. Edelleen suosittelen tätä mallia kaikille kirjoneulealoittelijoille. 

Mikä on sinun vinkkisi helppoon kirjoneulemalliin?

Viime keväästä opittua

Tämä postaus oli pitkään luonnoksissa ja nyt selatessani luonnoksia, niin päätin julkaista sen. Olin aiemmin kirjoittanut näitä ajatuksia siitä, mitä viime keväästä on opittu. Onkin kiva tälleen nyt lähes samassa tilanteessa palata näihin, ja pitävätkö vielä paikkaansa. :D Nämä eivät ole mitään poliittisia opittuja asioita vaan ihan puhtaasti liittyy omaan käsityöminään :D  Tummalla olevat asiat ovat siis kirjoitettu joskus viime vuonna ja sen jälkeen on tämän hetkisiä ajatuksia. 

** Tykkään, että on meneillään useita eri asioita ja monia projekteja. Kyllä, ehdottomasti! Vaikka välillä kiire ja hektisyys ahdistaa, stressaa ja ärsyttääkin, mutta pohjimmiltani pidän siitä, että meneillään on useita projekteja. Tämän takia itsellä on useita keskeneräisiä käsitöitäkin ja voi sujuvasti vaihtaa käsityöstä toiseen, jos toinen tökkii.

** Tylsistyn helposti. Pitää paikkansa! Tämä on huomattu nyt viimeisen vuoden aikana. Nyt kun on jo eletty jo lähes vuosi tätä kummallista aikaa, niin olen kyllä huomannut, että kotoilu on tylsääkin tylsempää. Ainakin näin paljon vietettynä. Viihdyn kyllä kotona todella hyvin, mutta viimeisten kuukausien aikana on kyllä alkanut välillä tökkiä todella paljon. Tämän takia olen kehitellyt itselleni uusia juttuja, jotta elämä olisi edes hitusen kivempaa :D Nimittäin uusien asioiden tekeminen on ihan parasta näinä aikoina! Sen olen myös oppinut, että luovuus vaatii tylsiäkin hetkiä ja monesti mitä tylsempää on ollut, niin juuri silloin olen saanut parhaat ideat.

** Rakastan neulomista, enkä usko, että neulominen vähenee kesällä. Tämä on totta, ja eipä se neulominen vähentynyt lähes yhtään viime kesänä. Toki neulejumeja ja sukkaähkyjä on koettu, mutta ei yhtään samalla tapaa kuin aiemmin. Yleensä olen vain lopettanut neulomisen, enkä neulonut yhtään, mutta nyt se on siirtynyt joko neulesuunnitteluun ja ideoimiseen tai muiden töiden neulomiseen.

** Neulon vuodenaikojen mukaan. Juu ja ei. Tässä vissiinkin olen tarkoittanut värejä ja siltä osin pitänee ehkä paikkansa. Nyt tekee mieli neuloa keltaisella ja hempeillä väreillä, kun taas syksyllä tummanpunainen ja lila varmaan korostuvat enemmän. Mutta koska neulon lähes läpi vuoden, niin mitään sellaista neulomisbuumia ei ole kyllä ollut, enkä esim. neulo vain talvella villapaitoja. Voin neuloa villapaidan ihan yhtä hyvin kesällä.

** Minusta ei tulisi leivontabloggaajaa. Tämä on mielenkiintoinen kohta, sillä olin kirjoittanut tähän jatkoksi että "en usko, että kehittelisin omia reseptejä". Ja niitä olen kyllä kehitellyt ja leiponut paljon. Tähän voisi vielä oikeastaan lisätä, että minusta ei tulisi pelkästään leivontabloggaajaa. En usko, että kirjoittaisin pelkästään resepteistä ja leipomuksista tai leipoisin niin innokkaasti. En tosin tykkää kategorisoida itseäni enkä muita tietyn aiheen mukaan ja siksi tykkään blogiinkin tehdä erilaista sisältöä eri aiheista. Sopivasti aasinsiltana ensi viikolla muuten jaan pitkästä aikaa yhden reseptin, joka on sokeriton ja vehnäjauhoton.

Mitä sinä olet oppinut viime keväästä?

Villasukkien uusi vuosi -kirja, kuinka suunnitelmat toteutuivat?

Lupasin Lempivillasukkia -kirjan postauksessa, että kerron, kuinka suunnitelmat toteutuivat vaiko ei Villasukkien uusi vuosi -kirjasta, joten tässä se tulee. Aikaisempi postaus kirjasta löytyy täältä. Kerroin postauksessa mm. kolme omaa suosikkia ja sen, että minkä mallin ajattelin silloin pistää puikoille ensimmäisenä. Kerroin postauksessa Vaivihkaa -mallista, Naurava kulkuri -mallista ja Soulmates -mallista, jotka olivat silloin kolme omaa suosikkiani. Ja ovat kyllä ehdottomasti edelleen. Tuolloin suunnittelin laittavani Nauravan kulkurin ensimmäisenä, mutta kappas, se ei kyllä ole toteutunut. Tai yritin kyllä neuloa sitä, mutta koin sen ehkäpä liian monimutkaiseksi siihen hetkeen, ja taisin purkaa sen loppujen lopulta. Mutta kiva on huomata, että Vaivihkaa -malli on neulottu. Ei ne suunnitelmat aina mene putkeen, mutta usein kyllä. Soulmatesia en ole vieläkään saanut aikaiseksi neuloa, vaikka malli on edelleen ihan järjettömän kaunis. Minulla on kyllä vähän samantapainen malli keskeneräisenä Niinalta, josko se tulisi valmiiksi piakkoin. 

Nyt kun katson tuota kuvaa, niin voisin todeta, että olisipa kesä! <3 Olen kyllä talven ystävä 110 %, mutta tuo harmaa aika ja loska saa mielen kaipaamaan kesää. Minne se lumi oikein hävisi :D  Lumet voisi sulaa yhdessä yössä pois, niin maaliskuu olisi asteen verran kivempi!

Neulekirjat ovat kyllä kivoja omistaa itse, sillä kirjaston neulekirjoissa on se huono puoli, että ne pitää palauttaa aivan liian aikaisin. Näin kävi 52xvillasukat -kirjalle, ja en ole vieläkään saanut sitä aloitettua työtä valmiiksi. Pikku hiljaa, pikku hiljaa :D Olen muutenkin selaillut Villasukkien uusi vuosi -kirjaa viimeisen vuoden aikana ja aina katsonut malleja sillä silmällä, mitä pistää puikoille seuraavaksi. Olisi varmaan muuten pitänyt pistää sukkalottoon joku malli siitä, niin olisi tullut varmaan jo neulottua se :D Jollain tasolla vie aikaa, kun ehtii tutustumaan neulekirjoihin. Ensin täytyy tietenkin selata mallit läpi, seuraavalla kerralla tutkitaan malleja tarkemmin ja seuraavilla kerroilla otetaan puikoille malleja. 

Tällä hetkellä voisin neuloa nuo kolme omaa suosikkiani. Ehkäpä tässä palmikkomaniassa voisin nyt yrittää Nauravaa Kulkuria, josko se valmistuisikin. On niin paljon kaikkia kivoja mallia, että ajanpuutehan tässä tulee (tai on jo), mutta onneksi sentään voi haaveilla näistä malleista ja aloittaa sitten, kun on sopiva hetki.

Mitä sinä olet neulonut Villasukkien uusi vuosi -kirjasta?

DIY: Raitaiset jämälankasukat - kiitos sukkaloton!

Näissä sukkaloton arvoissa ja numeroissa menee kyllä vähän sekaisinkin jo. En nimittäin enää muista, että monesko arpa tämä oli. Taisi olla ensimmäisten joukossa kuitenkin. Edelleen tämä idea on kyllä ihan mahtava, sillä näin tulee neulottua sellaisia ikuisuusideoitakin ja eipähän tarvitse miettiä pitkään seuraavaa työtä. 

 

Neuloin pitkästä aikaa raitasukat ohuilla raidoilla ja aika kivat, sanoisin. En ollutkaan pitkään aikaan neulonut ohuilla raidoilla sukkia, ja se tuo vaihtelua. No, ainakin päättelyyn, sillä näiden päätteleminen ei ole vieläkään valmis. Yleensä pyrin siihen, että päättelen heti, kun sukat ovat valmiina ja kuvaan sen jälkeen. Mutta näissä piti hieman oikoa. Muuten nimittäin en olisi vieläkään esittelemässä näitä. Pitäisi kyllä opetella se lankojen päättely samalla kun neuloo, niin ei olisi näin suurta urakkaa. 

En tiedä, tuntuuko se vain siltä, vai ovatko jämälangat oikeasti jo vähentyneet, mutta jollain tasolla minusta ne ovat vähentyneet huomattavastikin. Nimittäin tuo jämälankarasiani menee kiinni, ja yhdessä vaiheessa se ei mennyt. :D Muistaakseni vielä taitaa olla yksi arpa sukkalotossa jämälankoihin liittyvää ja en malttaisi odottaa, että pääsisin taas neulomaan jämälangoilla. Siinä yhteydessä voisi kokeilla sitä päättelemistekniikkaakin. 

 

Mutta tässä taas kiva vinkki pienen pienien jämälankojen tuhoamiseen. Sopivan ohuet raidat. Ja jos jämälankoja on niin vähän, niin silloin voi tehdä lyhytvartiset sukat :D Seuraavan sukkaloton parin esittelemiseen taitaa mennä hetki. Nimittäin tällä hetkellä on menossa sellainen arpa, jonka neulominen ei kiinnosta yhtään. Arpa koski keskeneräistä työtä, joka on ollut kesken (=yksi sukka valmiina ) jo todella kauan. :D

Kumpaa sinä neulot mieluiten: jämälankasukkia vai muita sukkia?

Puikoilla perjantaina: Tällä viikolla...

Helmikuu meni sen verran nopeasti, etten ehtinyt kirjoittamaan tämän juttusarjan puitteissa ollenkaan. No aloitetaan maaliskuu kertomalla jotain käsityökuulumisia ja mitä mielen päällä on tällä hetkellä. Maaliskuun pitäisi kait olla kiva kuukausi tai ainakin somesta päätellen, kun kaikki intoilevat keväästä ja sulaneista kaduista. Mutta itselleni se on ehkä yksi vaikeimmista kuukausista. Nimittäin en pidä yhtään tuosta loskasta, mitä nyt yleensä maalis-huhtikuussa on. Talvi on ihanaa aikaa, mutta mun mielestä loska ja jää voisivat sulaa yhdessä yössä :D Ehkä olen pessimisti, mutta en näe kevättä vielä maaliskuun alussa, sillä ainahan se takatalvi tulee ja jopa luntakin. :D Toki onhan se valoisempaa jo nyt ja aurinkokin paistaa enemmän! Tällä hetkellä vielä tämä yksi pirhanan virus hallitsee edelleen koko maailmaa ja voi huoh, kun en vain jaksaisi sitä enää yhtään. Eikä kukaan muukaan varmastikaan! Viime vuonna maaliskuu oli pahin mahdollinen ja kieltämättä mielessä on taas ne samat asiat. Mutta ei auta, kun yrittää ajatella positiivisesti ja keksiä kaikkia kivoja juttuja elämään ja bloginkin puolelle. Se on itselleni ehkä se paras lääke tähän, että keksii kaikkea kivaa ympärille. :D

 

Mutta nyt niihin käsityöjuttuihin. Tällä viikolla olen ...

** ostanut lankaa Kevätaurinko -huivin yhteisneulontaan. Vaikka en yhteisneulonnoista kovin paljon pidäkään, mutta nyt on tehtävä uusia, kivoja juttuja ja tää kuulostaa kivalta. Olenkin jo pitkään halunnut pidempikestoisia projekteja ja nyt niitä saa! 

** yrittänyt edistää maaliskuun sukkaparia. Luulen, että tämän hidas eteneminen johtuu, ehkä tästä ympärillä olevasta kaaostilasta. Olen suunnitellut, purkanut, neulonut ja koettanut tehdä kivaa mallia. Tätä se neulesuunnittelu tietenkin on. :D Ehkä nyt vihdoin olen saanut mallin kivaksi ja jatkan sitä eteenpäin. Ilmeisesti suunnittelen näitä malleja aina pareittain, sillä huhtikuun neuleohjekin on jo suunnittelussa. 

** aloittanut jämälankasukat. Tämä on kyllä oikeasti tarveprojekti, sillä miehen nilkkapituiset villasukat ovat aivan puhki. Olen ne jo kertaalleen paikannutkin, mutta jotenkin hän onnistuu saamaan niihin lisää reikiä. No, onnea on, että rakas puoliso tykkää neulomisesta ja saa neuloa uudet sukat :D

** järjestellyt lankakeriä.  Järjestelyinnon kourissa olen nyt pyrkinyt järkeistämään yhtä suurta lankalaatikkoa. Tämä tekeminen on meditatiivista ja mun mielestä korvaa oikein hyvin meditaation :D Lisäksi olen myös järjestellyt lapsen vaatteita ja poistanut kaapeista mm. käyttämättömiä itsetehtyjä lapasia, jotka aion viedä jonnekin hyväntekeväisyyteen. Pieniä vauvansukkia odottelee myös jotain hyväntekeväisyyttä. En vain tiedä, että ottaako tällä hetkellä mikään taho vastaan mitään tämän koronan takia. Mutta aina voi onneksi laittaa pussit valmiiksi ja viedä ne jossain vaiheessa, kun tilanne taas sallii.

Mitäpä sinä olet neulonut tällä viikolla? Kurkkaa alla myös kirjavinkit! Jostain syystä se ei näkynyt blogit.fi -etusivulla.

Helmikuun kulutus: Neuleähkyä, sukkajumia ja uusia aloituksia

Helmikuu - kuukausi, joka menee aina ihan extranopeasti johtuen sen lyhkäisyydestä. Helmikuussa mieli ja ajatus oli hyvin pitkälti villapaidoissa, vaikken sellaista saanut sitten lopulta aloitettua. :D Helmikuussa koin villasukkaähkyn, joka jatkuu osittain edelleen. Pidin myös pienen tauon omista malleista, mutta ei hätää, maaliskuun sukkapari on kyllä tulossa. Välillä vain täytyy ottaa pieniä luovia taukoja suunnittelusta. 

 

Lankaa kulutettu: 953 g

Lankaa ostettu: 300 g

Helmikuun alussa ostin Tokmannin tarjouksesta kolme kerää, aika hetken mielijohteesta, mutta väri oli niin herkullinen, että en voinut olla ostamattakaan. Näistä keristä muuten tulee joko maaliskuun tai huhtikuun sukkapari. Kulutus kuitenkin ylitti ostomäärän reilusti, joten plussan puolella ollaan. Helmikuussa valmistuneita töitä oli enemmistönä sukkia, mutta pari muutakin töitä sinne mahtui. Jossain vaiheessa helmikuussa tein lankainventaariota eräiden todella vanhojen lankojen kanssa. Koska jämälankavuosi kattaa myös tällaisten lankojen "hävittämisen" niin päädyin ottamaan koukulle virkatun korin. Kerron siitä piakkoin lisää. Näistä "löytyneistä" langoista tarkoitus on tehdä myös toppi / paita sekä myös donitsi. Lisäksi neuloin myös kirjoneulepipon, jonka neulominen yllätti itsenikin. 

Kuvassa on muuten helmikuussa valmistuneita töitä. Ryhmä Haun Samppa -villasukat tuli neulottua sukkaloton ansiosta ja niistä olenkin kertonut aiemmin jo blogissa. Vasemmalla alhaalla on sellaiset Chunky palmikkosukat, jotka neuloin Novitan Musta Lammas -langasta, joka on Isoveli-langan vahvuinen. Ohje on omaa käsialaani ja voisinkin maaliskuussa esitellä ne tarkemmin blogin puolella. Ja viimeisenä on helmikuun sukkapari, jonka ohjeen saat mm. Me ja Te -verkkokaupasta. Kiitos muuten kaikille, jotka ovat ostaneet neuleohjeitani <3 Päätin vielä pitää viime vuoden mallit alennuksessa viikon tai pari. Kaikki suunnittelemani ohjeet ovat myös Ravelryssä; sieltä löydät lisäksi ilmaiset neuleohjeeni. (Huom! Alennus on valitettavasti vain mejate:n puolella, sillä en ole ehtinyt lisäämään sitä ravelryyn)

Mitä sinä neuloit helmikuussa?

Helmikuun kirjavinkit: Jotain makeaa, hieman kasvatusta ja yksi romaani

Nyt on ollut todella kiva fiilis kirjojen suhteen. Päivittäin tulee kivoja kirjoja vastaan ja haluaisin ottaa heti kaikki lukulistalle. Aloitettuja kirjoja on useampia tällä hetkellä, ja helmikuussakin tuli luettua/kuunteltua neljä kirjaa. Kaikki ovat muuten aika erilaisia: mukaan mahtui mm. yksi kauan odotettu kirja, yksi yllärivalinta ja yksi romaani. Aloitetaan makeasta ja makeanhimosta.

Leeni Viio: Eroon makeanhimosta: Näin vapaudut sokerikoukusta

Tämä kirja tuli suoraan kuin tilauksesta ja olinkin niin innoissani, että olin laittanut tämän myös kirjastosta varaukseen. Kuuntelin siis tämän äänikirjana, mutta aion myös lukea jotain kohtia fyysisestä kirjastakin. En sinänsä koe, että olisin sokerikoukussa täysin, mutta en nyt voi sanoa, ettenkö söisi herkkuja - ja välillä ehkä vähän liikaakin! Ehkä nämä koronavuodet pysäyttivät myös tämän leipomisen ja herkkujen suhteen, nimittäin, tämä vuosi ei voi enää mennä siten kuten viime vuosi meni :D Vaikka ne fariinikeksit ovat ihan sairaan hyviä, mutta ei kiitos enää! Jonkinlainen sokeriaddiktio on mahdollisesti ollut ja nyt toivottavasti tulevaisuudessa enemmän terveellisempää leivontaa. Mutta kirjasta. Aivan täydellinen kirja makeanhimoon ja siitä eroon pääsemiseen ja sen syihin ja seurauksiin. Kirjassa selitetään kaikki niin täydellisen hyvin, että olin jopa vähän yllättynyt. Odotin ehkä enemmän sellaista paasauskirjaa sokerista, mutta tämä on kaikkea muuta kuin sitä. Joskus menneinä vuosina oli aina ihan hirmu vääntö mediassa sokerista, hiilareista, rasvoista ja aina ne aseteltiin vastakkain. Mutta tässä kirjassa kaikki selitetään todella fiksulla tavalla ja annetaan ihan konkreettisia vinkkejä. Itse kävin joskus ravitsemustieteen perusopinnot, mutta silti tämä kirja tuli myös hyvänä kertauksena niiden asioiden suhteen. Ei sanota turhaan, että kertaus on opintojen äiti :D Kirja alkaa todella yksityiskohtaisesti ravitsemuksesta ja tykkäsin tavasta kertoa asioista. Kirjassa jopa annetaan vinkkejä siihen, miten voit kieltäytyä kohteliaasti sokeriherkuista, muttet kuitenkaan pahoita kutsujen järjestäjien mieltä. Kaikki hyvät ja terveelliset vinkit keskittyvät ehkä kirjan loppuun, sillä ensin on laitettava hyvä ateriarytmi kuntoon ja tutustuttava makeanhimon syihin ja omaan itseensä. Suosittelen kirjaa ihan kaikille ja varsinkin sinulle, joka koet, että syöt aivan liikaa sokerisia herkkuja. Oma leipominenkin on saanut ihan uuden merkityksen, kun olen löytänyt sokerittoman ja vehnäjauhottoman leivonnan.

Arvosana: 5/5

Jarno Paalasmaa: Kasvatusviisautta kiireisille

Tämä kirja oli vähän niinkuin välikirja muiden välissä. En ole mikään kasvatusoppaiden suurkuluttaja, vaikka jotain toki olen lukenutkin. En koe, että jokainen kasvatusopas pitäisi jokaisen vanhemman lukea vaan ilman niitäkin selviää vanhemmuudesta. Jostain syystä kuitenkin kun näin tämän kirjan äänikirjavalikoimissa, niin pysähdyin ja totesin, että tämän otan heti kuunteluun. Ehkä se oli kirjan nimi, joka sai pysähtymään, mutta nimi oikeastaan kuvaakin kaikkea sitä, mitä kirja on. Sanoisin, että jos luet yhden kasvatusoppaan, niin lue tämä. Kirja on nimensä veroinen ja kokoaan nopeat vastaukset moniin tuttuihin kysymyksiin, joita jokainen vanhempi on varmasti pohtinut jossain vaiheessa. Kirja ei anna mitään suoria vastauksia vanhemmuuteen (eihän sellaisia edes ole :D ) vaan kirja aiheutti itsessäni lähinnä itsenäisiä mietintöjä, pohdintoja ja vahvistuksia omille ajatuksille. Osa on tuttua ns. peruskauraa kirjassa, mutta uskon, että kirja voi tuoda myös useimmille uuttakin ajateltavaa. Ei siis kannata pelästyä nimessä vilahtavaa kiire sanaa. Sillä ehkä viitataan enemmänkin kirjan nopeatempoisuuteen ja lyhkäisyyteen eli oiva kirja juuri sinulle, joka et jaksa kahlata monia kasvatusoppaita läpi, mutta koet, että jotain sellaista voisi lukea.

Arvosana: 5/5

Anna-Leena Härkönen: Olis kiva

Jos pitäisi valita yksi lempparikirjailija, niin mun valinta olisi Anna-Leena Härkönen. Ensimmäinen kirja taisi olla Häräntappoase, jonka luin, ja mikä kuului sen aikaisiin nuoruuskirjoihin ja siitä lähtien olen lukenut Härkösen teoksia. Viime aikoina tosin vähemmän kuin ennen johtuen muista syistä. Siksi olikin kiva, kun näin tämän äänikirjavalikoimissa ja sekin oli otettava heti kuunteluun. Tykkään Härkösen tietyntyyppisestä huumorista ja tässäkin kirjassa sai itsekseen naurahdella. Kirjassa on siis useita kertomuksia eri aihepiireistä ja enpä spoilaakaan niitä sen enempää. Jos siis olet tykännyt Anna-Leenan kirjoista, niin suosittelen tätäkin! Ehdottomasti hyvä kirja näihin hetkiin ja päiviin, ja tällä saa ajatukset pois kaikesta muusta! Kirja on sopivan mukaansatempaava ja aihepiirit sopivan erilaisia.

Arvosana: 4/5

Marianne Lehikoinen: Sivubisnes

Tämän kirjan valitsin ihan täysin sattumalta, kun näin sen. Liekö sitten nimi vai mikä, mutta kuuntelin sen päivässä. Kirja on suhteellisen lyhyt ja saattaa jäädä hieman pinnalliseksikin. Kirjan alku tuntui mielenkiintoiselta, mutta loppua kohden oli itselle aika tuttua asiaa ja sellaista, mitä on muualtakin lukenut. Kirjan mielenkiintoisimmat osuudet oli ehdottomasti  ihmisten ura/yrittäjyystarinat. Tästä kirjasta saa kyllä kivasti boostia omien intohimojen suunnittelemiseen, ja suosittelenkin sitä kaikille, joka on joskus miettinyt tai miettii omaa unelma-alaa. Minusta kirjojen lukeminen/kuunteleminen ei mene koskaan hukkaan, eli eipä tämä itsellänikään mennyt mitenkään hukkaan. Sain ainakin muuta ajateltavaa hetkeksi kuin ikuiset koronauutiset, joita on taas tullut joka puolelta. Paljon tuttuakin asiaa, mutta ehkäpä uutta asiaa juuri sinulle, joka olet miettinyt, mitä tehdä elämässä työksi ja oletko onnellinen juuri nyt tässä työssä. 

Arvosana: 4/5

Ohhoh, helmikuun kirjat saivat kaikki aika hyvät arvostelut ja välillä näinkin. Nämä kaikki kirjat tulivat valittua suhteelisen ex tempore (lukuunottamatta Leeni Viion kirjaa) ja yllättivät positiivisesti. Muitakin kirjoja toki kuuntelin helmikuussa, mutta ne eivät vielä tulleet loppuun. Niistä lisää siis maaliskuussa.

Mitä sinä luit/kuuntelit helmikuussa? Kerro oma kirjavinkkisi!