perjantai 28. joulukuuta 2018

Sukkalaatikko 2019 / Box of socks 2019

En yleensä ikinä osallistu mihinkään haasteisiin. En neulomishaasteisiin enkä minkään muunkaan sortin haasteisiin. Mutta koska nyt jotenkin neuloosi jyllää päällä 110 %, niin löysin tällaisen kivan sukkalaatikko2019 -haasteen. Idea löytyi instagramista, tuosta inspiraation lähteestä, ja idean keksijä on ihana Nonnu Neuloja. Nonnun youtubekanavan / neulepodcastit löydät muuten täältä. Lisään tähän nyt FAcebookista kopsaamani tekstin: Box of Socks eli sukkalaatikko alkaa tammikuussa 2019. Haasteen ideana on neuloa 12 paria sukkia vuoden aikana itselle tai lahjaksi läheiselle. Sukat säilötään kauniissa laatikossa, jonka voi vuoden päätteeksi antaa lahjaksi itselle tai tutulle.

Mikä ihana idea! Itse ajattelin toteuttaa tätä vähän sovelletusti (onhan soveltaminen sallittua? ;) ) Ajattelin nimittäin ensinnäkin tuunata laatikon. Laatikoksi ajattelin ihan tavallista kenkälaatikkoa (hyvä syy ostaa kengät jos ei laatikkoa vielä löydy :D ) ja sen koristella jotenkin ihanasti. Tiedä sitten kehtaako sitä antaa, mutta ainakin siellä voi säilöä nämä 12 sukkaparia. Lisäksi ajattelin vähän jakaa paketin sisältöä. En siis anna yhdelle henkilölle koko laatikkoa vaan muutamalle ja osan ehkä johonkin hyväntekeväisyyteen. En ole vielä päättänyt, että kenelle ja millaisia sukkia, mutta todennäköisesti suurin osa saattaa koostua lapsen sukista. Koska niitä on niin ihana neuloa ja ne valmistuvat nopeasti. Tässähän on muuten oiva syy opetella uusia ohjeita.

Löysin aivan ihanan helmivillasukkaohjeen Äidiltä tyttärelle -blogista ja ajattelin, että yksi sukkapari saattaisi olla tämänlainen. Itseasiassa tunnustan, että tällä hetkellä on menossa kokeilu noista sukista ;) Katsotaan osaanko ja saavatko ne jatkoa. Jos onnistun, niin sitten mulle tulee 12 sukkaparia noita sukkia ;) Ei olisi muuten mikään ihme, yleensä kun innostun, niin innostun täysillä ja neulon sitä samaa ohjetta pitkään :D No ensi vaikutelma tuosta ohjeesta on vaikea. Mutta harjoitus tekee mestasin! Niin ihana ohje, että pakko onnistua ja tehdä niin kauan että onnistuu :D Pienellä muokkauksella tein muuten aivan tavalliset villasukat lahjaksi jouluna. Varsinkin tykkäsin tuosta kärjestä, kärkikavennukset olivat todella helpot. Miksi ihmeessä en ole aiemmin tajunnut tehdä noin kärkikavennuksia? Myöskin vahvistettu kantapää vaikutti kivalta, kun en sitä ole neulonut aikoihin sukkiin.




Kunnon jouluinen kuva kun punaista niin paljon ;) Lankana käytin tonttulakista jäänyttä seiskaveikkaa ja valkoinen oli jotain toista jämälankaa. Valkoinen lanka on itseasiassa kaksinkertaista, sillä se oli niin ohutta niin sopi hyvin kaveriksi tuplana seiskaveikalle. Sukat ovat sopivat ehkä noin 2-vuotiaalle. Noudatin aika tasan tuota Caritan ohjetta, resoriksi toki tein 1 n, 3 o -neuletta, mutta muuten ohje on 99 % tuolta sivustolta. Näitä ei nyt lasketa tuohon sukkahaasteeseen, mutta aika helposti saa neulottua yksinkertaiset perussukat.


Otinkohan liian kunnianhimoisen tavoitteen, sillä sain viime yönä toisenkin idean tähän sukkalaatikko -haasteeseen? En ole kyllä varma saanko aikaiseksi 24 paria sukkia :D Mutta ajattelin että toiseen laatikkoon kokoan tehtyjä sukkia, ja laatikon lahjoitan vuoden lopussa synnytyssairaalalle tai lastensairaalalle. Toisaalta, näitä sukkiahan tekee nopeasti mutta silti toisen työn ohessa idea saattaa olla aika kunnianhimoinen. No tavoite asetettu ja katsotaan kuinka käy. Mennään kuukausi kuukaudelta ja katsotaan sitten vuoden lopussa miten olen edennyt. Päivittelen varmaan tännekin tarkemmin kuulumisia, ja täytyyhän ne laatikot tulla esittelemään kun saan sopivasti aikaa niiden kuvailuun.


Mukavia neulomisentäyteisiä joulun välipäiviä ja hei, kohtahan on taas viikonloppua!



maanantai 24. joulukuuta 2018

Neulottu liivi taaperopojalle

Mulla on ollut jo pidempään mielessä, että haluaisin neuloa lapselle villapaidan tai liivin. Ja silleen suhtkoht paksuhkosta langasta. En ole kuitenkaan löytänyt sopivaa ohjetta sellaiseen. Olisi kiva, jos saisi sen käyttöön vielä tälle talvelle, mutta saapas nyt nähdä saanko aikaiseksi ainakaan villapaitaa. Mikään ei ole minusta kivempaa kuin neuloa lapselle. En tiedä, miksi, mutta vauvoille ja lapsille on jotenkin niin ihanaa neuloa. Varmaan siksi, kun ne työt ovat yleensä suht koht pieniä, niin valmistuvat nopeasti ja ainakaan meidän lapsella ei ole vielä selkeää mielipidettä vaatteista, niin saan vielä toistaiseksi päättää mitä puetaan :D

Löysin sitten Redheart.com -sivustolta kivan ohjeen. Tai oikeastaan löysin tämän tulostettuna kansiosta, olen näemmä joskus jemmannut tällaisenkin. (Tekeehän muutkin näin että tulostavat ohjeita talteen ja sitten sieltä valitaan? :D )


Ohje on englanninkielinen, mutta käänsin sitä sitä mukaan, kun neuloin ja aika hyvin pärjäsin. Jotain pieniä muutoksia kyllä tein, mutta se johtui varmaankin siitä, että käytin eri lankaa. Lankana mulla oli lankamaailmasta tilattua Dale garn -lankaa ja puikot oli 5 tai 6.

Kieltämättä kuvassa liivi näyttää pienemmältä kuin minusta todellisuudessa onkaan. Mutta sopii aika mainiosti 1-2 -vuotiaalle, lähempänä ehkä 2-vuotiaalle. Liivi on rento ja löysä, ja se jos mikä on tärkeää lapsen vaatteissa ettei mistää kiristä ja purista. Tämä oli suhteellisen nopea tehdä ja valmistuu varmaan muutamassa päivässä, riippuen aina tietenkin siitä kuinka paljon päivässä käyttää neulomiseen.





Nyt ymmärrän, kun bloggaajat manaavat talvella kuvaamista. Onhan tää nyt aika pimeää aikaa kuvaamiseen ja tuntuu että sekin pitää tehdä keskellä päivää ja silti kuvista tulee pimeänoloisia. Pitäisi varmaan hankkia lisävalo, niin kuvista tulisi parempia. Mutta all in all, tässä helppo ohje kielitaitoisille neulojille vaikka sinne joulunvälipäiviin. Pakko muuten tutkia tuota sivustoa tarkemminkin, tuntui että siellä oli kivoja ohjeita. Ja mikäs sen parempaa, kielitaitokin karttuu samalla kun neuloo! Lanka on muuten tämä. Kivan pehmeä ja sopivan paksu nopeaan neulomiseen.

Neulojan arki on kyllä yhtä inspiroitumista. Käykö muille ikinä niin, että ideoita ja inspiraatiota tulvii ovista ja ikkunoista, mutta toteutus jää aina jälkeen? Mulle käy. Tuntuu, että ei ehdi läheskään kaikkea toteuttaa mitä haluaisi. Sain nimittäin idean, että haluan neuloa välillä itselle jotain ja koska omistan punaisen huivin, niin punainen pipo olisi aika match made in heaven. Langat puuttuu, mutta ohje ehkä on. Katsotaan jospa sen saisi jo tälle talvelle käyttöön. Ei muuta kuin neulomaan ;)

Ihanaa jouluaattoa kaikille! <3 <3 <3

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

torstai 20. joulukuuta 2018

3 x loistavaa kirjavinkkiä hyvinvoinnista, oman jutun löytämisestä, paremmasta arjesta

Nyt on kyllä todellinen hyvinvointibuumi menossa, koska tuntuu, että joka puolella on hyvinvoinnista vauhkomista, vinkkejä paremmasta arjesta, näin toteutat unelmasi - ja vaikka mitä muuta aiheen tiimoilta. Eikä siinä mitään, hyvinvointi on tärkeä asia jokaiselle meistä ja kukapa nyt ei haluaisi tehdä sellaista työkseen, mitä rakastaa. On enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että äitiysvapaan jälkeen kaikki me naiset alamme miettiä elämän peruskysymyksiä ja silloin tulee jonkinlainen suunnanmuutos elämällemme. Äitiys - tuo asia, joka muuttaa kyllä elämämme kerta heitolla, yhdessä yössä. Ei riitä, että silloin saamme maailman ihanimman pienokaisen syliimme, mutta tunnepuolella alamme käydä mitä mielenkiintoisempia keskusteluja itsemme kanssa. Tarkoitukseni ei ollut suinkaan alkaa kertoa nyt äitiydestä, vaan tämä on oikeastaan ajatustenvirtaa. Katsotaan mitä tuleman pitää siis ;)


Olen ollut koukussa Bookbeatiin jo aika lailla vuoden ja kirjoja sieltä on tullut kuunneltua aika hyvin - mitä nyt tälleen arjessa työssäkäyvänä ehtii kuuntelemaan. Yleensä saan kuunneltua 1-3 kirjaa kuukaudessa. Pyrin kuuntelemaan kirjoja laajasti eri kategorioista - joskus on saatava kuunnella hömppää, joskus hyvinvointikirjoja, joskus kirjoja ajankohtaisista aiheista. Viimeisimpänä olen alkanut myös kuuntelemaan kirjoja englanniksi. Töissä saa kirjoittaa englantia ihan tarpeeksi, mutta suullinen puoli englannin kielen taidostani on heikommalla kantilla. Eihän se kuuntelu tietenkään ole täysin suullista, kun eihän siinä itse puhuta. Mutta olen kyllä kokenut, että kielitaitoni on parantunut jollain tasolla ainakin.

Vaikka ympärillä toitotetaan koko ajan vinkkejä paremmasta arjesta, hyvinvoinnista ja hyvästä olosta, niin ei se suinkaan huono asia ole, kuten jo totesinkin. Saatan itsekin käydä läpi jonkinlaista itsensäetsimispolkua, sillä olen sortunut itsekin kuuntelemaan näitä hyvinvointikirjoja. Nyt tahtoisin vinkata kolme tällaista aivan loistavaa kirjavinkkiä.




1. Lauri Järvilehto: Tee itsestäsi mestariajattelija


Kirja vaikutti ensialkuun vähän filosofiselta, varsinkin kun se alkoi jo muinaiset roomalaiset -tyylillä. Mutta onneksi kuuntelin loppuun, sillä mielestäni parani loppua kohden. Kirjassa annetaan hyvin vinkkejä mm. siitä, miten alkaa toteuttaa omaa suuntaa. Jos siis mielessäsi on löytää se oma ala, niin kirja antaa vinkit siihen. Tottakai itse täytyy sitten tehdä suurin työ, mutta ainakin tietää että miten ja mistä lähteä liikkeelle. Samoin kuin konkreettisia vinkkejä kirjassa tuli ns. parempaan ja ehtivämpään arkeen. Suosittelen siis!


2. Unelmahommissa


Tämän kuuntelin jo alkusyksystä, mutta suosittelen edelleen! Kirja on Satun Rämön ja Hanne Valtarin kirjoittama ja on kirjoitettu hyvinkin realistisesti. En ole itse edes lukenut näiden naisten blogeja, ja kirjasta tuli hyvä ja positiivinen fiilis. Ihan mielenkiinnosta aloin lukea tätä kirjaa, kun tuntui, että siitä näki instakuvia joka puolella. Mutta oikein mukava ja kirja antaa vinkkejä, kuinka alkaa tehdä sitä omaa juttua. Musta tuntui, että valaistuin tämänkin kirjan myötä toden teolla ja oli oikein ihana kyllä kuunnella näiden naisten uratarinat. Ehkä kirja ei anna niin paljon, jos on vaikkapa näiden blogien lukija, tai mistä sitäkään tietää, vaikka antaisikin? Mutta itselleni ainakin tuli uutta tietoa heistä ja he mm. antavat vinkkiä bloggaajalaskutukseenkin. Tuntuu, että blogien tulot ja raha aina puhuttaa, niin tästä kirjasta siitä löytää ihan konkreettista tietoa. Toki se on vain kirjoittajien näkemys asiasta. Jokainen bloggaajahan luo itselleen omat säännöt ja tulotasot.


3. Mark Manson: Kuinka olla välittämättä paskaakaan
Tämä oli kyllä erilainen kirja ja hyvää vaihtelua näille perinteisille hyvinvointioppaille. En muista, mistä löysin tämän vinkin tästä kirjasta, mutta suosittelen kyllä todella! Kirja on vähän nurinkurinen opas hyvinvointikirjaksi, mutta oikein viihdyttävästi kirjoitettu ja ei silleen mitenkään negatiivinen. Lukijallahan on suuri merkitys myös näihin kirjoihin, ja tykkäsin tämän lukijan äänestä. En tosin muista, että kuka se oli, mutta ääni sopi todella hyvin.




Poimi tästä vinkit kirjojen kuunteluun! Ja jos olet jo kuunnellut nämä, niin vinkkaa omat suosikit!


PS: Ajastin jouluaatolle kivan ja helpon neuleohjeen. Jos satut siis olemaan tekemistä vaille jouluaattona, niin piipahda täällä. Tai löytyy se täältä toki myöhemminkin.


















tiistai 18. joulukuuta 2018

Vinkki viime hetken joululahjoihin

Oon kaivannut kirjoittamista taas vaihteeksi ja muutenkin tuntuu että nämä joulukuun viimeiset viikot ovat aina ihan superkiireisiä (sama virsi kaikkialla :D ). Kaiken kiireen vastapainona mun on pakko virkata ja neuloa; käsitöistä on tullut sellainen oma pikku pakopaikka. Siksi varmaan tänä syksynä olen neulonut ja virkannut enemmän kuin koskaan. Sen lisäksi siis että rakastan käsitöitä, niin rakastan myös kirjoittamista.

Jostain toisesta blogista tai instasta bongasin aivan superihanan ja hauskan kissapatalapun. Nää on just näitä hetkiä, kun miljoona muuta hommaa on tekemättä ja mitä sä teet? No aloitat tietenkin tekemään sitä, minkä ohjeen just bongasit :D Onneksi on lankavarastoa ja langoista löytyi puuvillalankaa. Jostain syystä halusin tähän puuvillalankaa vaikka ohjeessa oli seiskaveikkaa. Alkuperäinen ohje on siis Kissakas.fi -sivuilta ja tämä ohje sopii muuten vaikka jämälankoihin. Kunhan siis lankaa löytyy noin yksi kerä.

Itse tein aika lailla tasan tuon yllämainitun ohjeen mukaan; pienellä muokkaustwistillä toki ;) Lankana käytin Adlibrikseltä tilattua puuvillalankaa ja sitä meni alle yksi kerä. Ihan tarkkaa määrää mulla ei kyllä ole, sillä sitä lankaa jäi edelleen. Koukku oli noin nelosen ja hännän sijasta tein silmukan, jolla patalapun voi laittaa roikkumaan.


Se on muuten totta, että silmillä yms saa ilmeen ihan erilaiseksi. Eli näitä voi virkata vaikka kuinka erilaisia tahansa. Tähän mennessä olen tehnyt vasta kaksi ja kolmas on menossa. Voi, että kun olisin keksinyt tämän ennen joulukorttien lähetyspäivää. Sillä tämä menisi joulukortin mukana kirjeenäkin ilahduttamaan vaikka yksinäistä vanhusta tai muuten vain yksinäistä. Ja patalappuja tarvitsee aina! Eli nyt jos vielä puuttuu pieni joululahja jollekin niin tämän virkkaat päivässä. Ja kissaystäville tämähän on ihan ehdoton must virkattava! 

Kuullaan taas piakkoin, nyt täytyy mennä vielä viimeistelemään lahjojen paketointia. Yritän päästä vielä esittelemään jonkin toisen joululahjan tai muun valmistuneen työn tässä ennen joulua.

perjantai 14. joulukuuta 2018

Ohje: tonttupipo tai tonttulakki

Viime postauksessa mainitsin, että tein tonttupipon tai  -lakin niin ajattelin tulla kirjoittamaan ohjeen siihen. Tästähän voisi tehdä ihan perinteen, että neuloisi joka vuosi tonttupipon. Vielä jos joululahjan on kesken, niin tämän ehtii neuloa jouluksi. Itse taisin neuloa tämän päivässä, eli on kyllä suhteellisen nopea neulottava. Aloitetaan.

Valitse langat ja puikot. Mainitsinkin jo, että kun idean saa, niin on lähdettävä lankakaupoille ;) Jos ei kotoa löydy sopivaa lankaa. Ja itsellähän ei ollut valkoista eikä punaista lankaa. Käytin tähän Novitan seiskaveikkaa, koska Citymarketissa ei ollut muita punaisia ja valkoisia lankoja. Itsellä puikkoina kolme ja puoli sukkapuikot. Seuraavan kerran (seuraava kerta siis tulee.... ;) valitsisin tähän kyllä hitusen pehmeämmän langan tai saattaisin tehdä esim. kahdella ohuella langalla.

Taisin etsiä sopivaa ohjetta jonkin aikaa ja kun sellaista ei löytynyt, niin neuloin sitten pipon vähän soveltaen. Täältä löytyy hiippapipon ohje, ja muistaakseni käytin tätä myös pohjana omalle ohjeelleni. Luo silmukat. Itse loin silmukoita 76. Aloita resori ja neulo sitä niin pitkäksi kun haluat. Itse neuloin kahdeksan kerrosta resoria 2 o 2 n -periaatteella. Kun resori on valmis, niin aloita oikean neulominen. Itse tein raidallisen, ja jokainen raita on 8 kerroksen mittainen. Tähän kannattaa muuten opetella raitojen neulominen niin, että neulomiskohdassa raidat ovat suorassa. Yksinkertainen ja simppeli tekniikka ja miksi ihmeessä itsekin opettelin tämän vasta nyt? Kodin Kuvalehti nimittäin neuvoo tuon raitakohdan hyvin selkeästi videolla. Neuloin oikeaa neuletta noin 14 senttiä kunnes aloitin kavennukset. Kavenna aina puikkojen lopussa kaksi oikein yhteen -periaatteella joka toinen kerros. Kun olin kaventanut hetken joka toinen kerros, niin siirryin sitten joka kerroksen kavennuksiin. On muuten ihan hirveän vaikea kirjoittaa ohjetta näin jälkikäteen ;) Pitäisi aina kirjoittaa ylös tärkeimmät kohdat. Jo ihan itseä ja tulevaisuutta varten. Tämä oli niin helppo ohje, että aion varmaan tehdä näitä enemmänkin. Lopuksi kun silmukoita oli noin kahdeksan niin katkaisin langan ja vedin langan lopuista silmukoista läpi. Viimeistele työ päättelemällä langat ja tekemällä tupsun.


Ja tadaa, tonttupipo on valmis! Lisäksi ompelemalla vuoren pipoon niin sitä voi käyttää pienessä pakkassäässäkin. Näin tuuli ja viima eivät pääse läpi. Katsotaan jos itsekin verestäisi ompelutaitoja ja tekisi vuoren tähän. Pipo venyy ehkä hieman, niin tämä voisi mennä lapselle kahdesta vuodesta ylöspäin. Riippuu tietenkin aina lapsen pään koosta.

Linkkaan tähän vielä toisen tonttulakin ohjeen. Yhteishyvän ohjeella tein viime vuonna sen tonttulakin. Sekin oli kyllä ihan kiva ohje ja siihen kannattaa tuohon valkoiseen reunukseen valita pörröistä lankaa niin tulee tonttuisempi vaikutelma.

Mukavaa neulomistäyteistä viikonloppua!

maanantai 3. joulukuuta 2018

Helppo ja nopea ohje lapsen kauluriin

Koska on ihan liian yliarvostettua alkaa tehdä keskeneräiset työt loppuun ja koska on aina niin kiva aloittaa uusi työ ;) niin tein tässä parissa päivässä tai oikeastaan illassa lapsen kaulurin. Lapsemme käyttää nyt mummon tekemää kauluria, mutta jostain syystä sain päähäni että pitäähän sitä nyt olla toinenkin kauluri. Tämä on siis todella helppo ja nopea ohje. Ehtii vielä vaikka joululahjaksi kummilapselle tai vaikka hyväntekeväisyyteen tms.



Lankana käytin Novitan Alpaca Woolia, ja nuo eriväriset siniset raidat ovat Novitan Niitty -lankaa. Keksin ne muuten kauluriin ihan ex tempore, ja tuo oli vielä jotain todella jämälankaa ja eihän sitä kulunutkaan siihen kuin todella vähän. Minusta tuo lanka tekee kuitenkin kivat värit muuten niin yksiväriseen kauluriin. Vielä puuttuu kuva käyttäjän päällä, mutta sitä en nyt tähän hätään saa. :D

No se ohje sitten! Ohjehan on tietenkin ystävämme googlesta. Googlen kautta löytyi siis Ulla-neuleen sivuilta vastaavanlainen ohje. Muokkasin toki ohjetta, enkä laittanut luonut noin paljon silmukoita. Loin ehkä noin vajaa 80. Tuon linkin takaa on kerrottu hieman enemmän, jos tekee kaulurista eri kokoja. Silmukkamäärä pitää siis olla jaollinen kuudella, jos muokkaa ohjetta. Puikot olivat kokoa 4 tai 5 tai siltä väliltä :D Ai miten niin, en koskaan muista puikkojen kokoa :D Tähän liittyy myös koettu ensihetki pyöröpuikoilla. Minä en ole koskaan neulonut pyöröpuikoilla, koska no, en vaan ole osannut ja ei ole kärsivällisyyteni tai aika riittänyt opettelemaan. Yritin kyllä nyt tähänkin luoda silmukoita niillä, mutta se oli rentoutumisesta kaukana ;) niin loin sitten lopuksi sukkapuikoilla, ja niillä neuloinkin resorin asti. Kunnes alkoi sitten silmukoiden lisäykset niin meinasi silmukat tippua puikoilta. Annoin vielä pyöröpuikoille mahdollisuuden ja siirsin työn niille. Ja tadaa, hyvinhän se onnistui loppuun asti niillä! Oon niin ylpeä, haha :D Olihan se kieltämättä helpompaa neuloa pyöröillä kuin sukkapuikoilla. Vitsit, miten ihana ja helppo ohje tämä oli. Näitä tekisi mieli tehdä vielä vaikka kuinka paljon, mutta yksi lapsi ei kuitenkaan tarvitse näitä montaa niin en varmaankaan tee tämän enempää. Mutta tästä siis helppo ohje neuloosista kärsivälle, vielä ehtii vaikka pukinkonttiin!

Huh, nyt näkyy Black Fridayn tulokset, kun lankapakettejakin saapuu tänne asti, hupsista! Eihän mun pitänyt mutta kun oli tosi hyvä tarjous :D Onneksi sentään käytiin viime viikonloppuna Ikeassa hankkimassa langoille ja käsitöille tarjoiluvaunu niin saa siihen keskeneräiset työt ja kaikki ovat tästä lähtien siinä eikä ympäriinsä asuntoa!
Mutta nyt toivotan mukavaa maanantaita ja alkavaa joulukuuta! Ja toivotaan että vielä kuullaan tällä viikolla ja saan aikaiseksi jotain neuloosissa :D

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Oops I did it again...

Jos vielä yksi. Oli aika tuttu lause tuossa taannoin viime viikolla. :D Miten siinä aina käykin niin, että hurahtaa jonkin tekemiseen ja sitten niitä tekee ihan yllinkyllin. Virkkaus ja neulominen ovat kyllä molemmat melkoista terapiaa, sillä niiden kautta olen huomannut, että rentoudun todella. Ja jos en pääse virkkaamaan/neulomaan, niin tulen lähes vihaiseksi :D Vielä olisi ehkä langat tai kude yhteen koriin mutta nyt pakko kait tunnustaa että en tiedä jaksanko virkata vielä näitä... :D Kivaahan tämä on, mutta nyt on jo joululahjatkin aika hyvin hallinnassa näiden avulla. Tämän korin tosin tein lapselle pienien lelujen säilytykseen.



Olisi muuten ihana virkata joku tällainen kolmen erikokoisen korin setti. Siis mitä mä just sanoin etten enää virkkaa näitä, ja sitten tulee joku tällainen idea, niin perusarkea :D Tykkään tästä Novitan EcoTube -kuteesta, sillä se on sopivan jämäkkää näihin eikä liian raskasta virkattavaa. Ohje oli siis edelleen se Lankavan sivujen kautta oleva virkattu kori -ohje, tosin hieman muunneltuna. En edelleenkään virkannut kahvoja tähän, koska en kokenut että kori olisi tarvinnut niitä. Vähän niinkuin sattumalta virkkasin pohjaa sen isomman korin ohjeella niin tästä tuli hitusen isompi kuin aiemmat punaiset korit. Reunaa virkkasin taas summamutikassa sopivasti, ja rivejä näyttäisi olevan 10 tai 11. Leluille nyt saakin olla vähän isomman puoleinen kori, koska niitä leluja kuitenkin on aina siellä täällä sikinsokin. Eikä tähänkään suinkaan kaikki lelut mahtuneet, mutta ajattelin että lapsi voi sitten isompana päättää mitä haluaa tässä säilyttää.



Jonkin toisen pienen asian sain valmiiksi myös tällä viikolla, mutta en tiedä, haluanko sitä kuvata tänne, koska ei se nyt mitenkään maailman paras tekele ollut. Toisaalta, harjoitus tekee mestarin, ja mun pitäisi virkata sellainen samanlainen. Niin josko siitä toisesta tulisi sitten parempi ja sen kuvaisin tänne. Minne näitä ideioita voi sylkeä... ? :D Kun tuntuu että kokoajan tulee ihan hirveästi ideoita päähän, mutta ei vain aika tahdo riittää siihen. Pitäisi olla kokopäivätoiminen neuloja niin ainakin aikaa olisi, mutta kyllästyisikö siihen sitten? Mene ja tiedä! :D

 


maanantai 26. marraskuuta 2018

Maailman helpoin pizzataikina

Taidan kyllä inhota näitä maailman paras tms -otsikoita, mutta sorruin nyt itsekin siihen :D Perustelen sitä kuitenkin sillä, että olen maailman surkein pizzantekijä ja tämä ohje on oikeasti todella helppo myös sellaiselle, joka ei osaa tehdä pizzataikinaa. Mulle pizzataikina on aina ollut jotenkin vaikea tehdä. Milloin siitä tulee liian paksu, milloin liian ohut, milloin taikina ei nouse... ja mitä vielä ja sitten se vaan eskaloitui siihen, etten tehnyt pizzaa koskaan. Niin hyvää kun pizza onkin, mutta taikinanteko oli mun mielestä ihan kamalaa. Kunnes löysin tämän todella helpon ohjeen. Mistäs muualtakaan kuin Pinterestistä :D Monien mielestä tämä ei varmaan ole edes pizzataikina, ja onhan se nimessäkin jauhelihapiirakka -nimellä. Mutta modifion tätä sen verran että meille tämä menee pizzana! :D Alkuperäinen ohje siis löytyy täältä: mustikkasuuleipoo -blogista.


Suosittelen varaamaan tilaa pellille paljon, jotta näistä saa isompia ja käsillä vielä isonnettua taikinaa. En muista tarkasti, kuinka monta palluraista itsellä oli pellillä, mutta varmaan joku 7 on hyvä. Alkuperäisessä taidetaan puhua yhdeksästä, mutta itse jättäisin seitsemään. Näin niitä sitten saa käsillä vielä ohuemmaksi ja pizzoista tulee suurempia ja pohjasta ei niin paksu. Meille tämä menee kyllä ehdottomasti arkiruokalistaan. Onhan taikinan teossa aina vähän enemmän, mutta sen verran helppo tämä kuitenkin oli, että suosittelen muillekin! Pizzoissa on muuten sekin hyvä puoli, että täytteet saa valita itse oman maun mukaan ja tähän päälle voi heittää mitä mieli tekee :D Meillä oli nyt tällä kertaa yksinkertaisemmasta päästä ja jauhelihaa ja herkkusieniä. Unohtamatta tietenkään juustoraastetta ja tomaattikastiketta. Vielä jämäruokavinkkibonuksena, laitoin muutamaan kebabsuikaleita, jotka olivat jääneet jääkaappiin pyörimään. Eli näihin voi myös hyödyntää jämäruokia.








Ja nämä muuten sopii aika täydellisesti myös kahvin kanssa ja pieneksi iltapalaksi / suolaisen nälkään. Sopivan pieniä, mutta niin ihanan täyttäviä. Ja sormiruokailijoillekin maistuu, tekee vaan taikinan sopivaksi alle 1-vuotiaalle ja täytteet valitsee ns. lapsille sopiviksi. Mä oon kyllä ihan koukussa näihin. Lisäbonuksena vinkki; jos jää ylimääräisiä, niin pistää pakkaseen. Sopivat myös oikein hyvin pakastettaviksi! Mukavaa viikon alkua ja tästä vinkki vaikka tulevaan pizzaperjantaihin ;) Jospa tällä viikolla saataisiin vielä jotain käsityöjuttuakin tänne! Katsotaan!




keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Hurahdin virkattuihin koreihin + viisi kivaa joululahjaideaa

Tämä on varmaan jo niin vanha juttu kaikille virkkaajille, mutta itse pääsin vasta nyt näiden korien makuun. Luin nimittäin joskus Iineksen blogista virkatuista koreista, mutta en silloin edes suunnitellut niiden tekemistä. Kunnes sitten viime viikolla hurahdin niihin. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Viime viikolla tuli juuri sopivasti Novitan verkkokaupasta tilatut langat niin mikäs sen parempi ottaa heti ne työn alle. En muuten edes tiennyt, että Novitalla on tuolla verkkokaupassa myös ale-osio. Novitan verkkokauppa siis: täällä. Enkä ole muistaakseni sieltä edes tilannut mitään koskaan, mutta täytyy sanoa, että kaikki toimi oikein moitteetta. Tilaus tuli noin viikossa tai vähän alle. Kummatkin paketit saapuivat samana päivänä, vaikka tilasin ne peräkkäisinä :D Toisesta tosin vastaanottoilmoitus tuli viiveellä, mutta onneksi olin katsonut seurantakoodia, niin sain ne samalla kertaa. Ai, miten niin malttamaton pakettin suhteen :D


Tämän korin nyt täytin vain malliksi omenoilla, tarkoitus ei ole siis käyttää sitä omenoiden säilytykseen mutta miksi ei sopisi siihenkin :D Tein korit tällä Lankavan ohjeella. Sillä erotuksella tosin että käytin Novitan Eco Tubea ja jätin kahvat pois. Kerroksia virkkasin 7-8, mutta muuten menin ohjeen mukaan. Ja koukkuna oli 8 muistaakseni. Yllätyin, että kuinka jämäkät korit näistä tuli.


Toinen havainnollistava kuva on lankakeristä. Mitä sitä muuta nyt tällainen käsityöbloggaaja kuvaisi kuin lankoja. Kuvassa on 4 lankakerää korissa. Korit siis soveltuvat oikein hyvin myös lankakerien säilytykseen. Jos siis lankavarasto on suhteellisen pieni. :D Pääsin sen verran virkkauksen makuun, että tein näitä jo neljä. Eli näitä kyllä virkkaa todella nopeasti, yhteen menisi varmaan tunti, jos putkeen virkkaisi. Enemmänkin on suunnitteilla, sillä ajattelin virkata myös itselle tällaisen yöpöydän rasvapurkeille ja lapsen leluille ja ja ja... Se on kiva että näille kyllä keksisi vaikka mitä käyttötarkoitusta. Sain vissiinkin viimeiset EcoTubet tuolta Novitan sivuilta, sillä nyt se näyttää tämän joulunpunaisen värin osalta loppuunmyytyä. Tässä muuten oiva vinkki joululahjoihin; kori ja täytä se vastaanottajalle sopivilla asioilla. Hyviä ideoita voisi ainakin olla:

* No tietenkin herkut! Joulukahvia, jouluteetä, pipareita ja suklaata. You name it!
* Lankaystävälle vaikka muutama kerä lankaa joululahjaksi.
* Lapselle jokin sopiva lelu tms
* Kosmetiikkaystävälle pieniä kosmetiikkapurkkeja
* Käsitöitä arvostavalle laita sisään esim. villasukat, lapaset, kaulahuivi.

Ei siis sillä, etteikö kori itsessään jo olisi mukava lahja, mutta voihan sitä täydentää edellä mainituilla asioilla niin saa sekä itsetehtyä että käyttötavaraa lahjaksi. Itse ajattelin hyödyntää näitä vinkkejä myös, ja yhdestä teen ainakin herkkukorin.


Hieman erilaisia näistä tuli, vaikka tein samalla ohjeella kaikki. Liekö sitten käsiala muuttui myös matkalla ja ensimmäiseen tein seitsemän riviä ja loppuihin kahdeksan. Ai vitsit, miten kivaa virkkauskin oli vaihteeksi. Musta on nää helpot ja nopeat työt niin ihania, kun näkee valmista niin pian ja onpahan jo muutama joululahjakin tehtynä. Ehtii hyvin jouluksi vielä virkkaamaan muutaman korin! Ajattelin myös virkata seuraavaan koriin kahvat ja katsoa että millainen siitä tulee. Koria tuskin tulee kannettua mutta saahan sitä pienellä yksityiskohdalla vähän erilaisuutta näihin.
Kuullaan taas pian jonkin esittelyn tms muodossa!

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

One more time.... #junasukat

Mistä tietää, että on koukuttunut neulomiseen?

No siitä, että se pirun neulominen on mielessä aamusta iltaan ja koko ajan tekisi mieli neuloa. :D Tätä vissiin kutsutaan neuloosiksi. Syksy ja neulominen nyt vaan kuuluu yhteen ja itsehän olen taas neulonut junasukat. Olen vissiin vähän myöhäisherännäinen, kun nyt vasta koukutuin näihin. En yleensä tykkää edes neuloa villasukkia, mutta nyt nämä ovat jo toiset ehkä reilun viikon sisään. Se sukkien kutominen lapsille on vaan niin kivaa puuhaa. Ja varsinkin kun ajattelin laittaa nämäkin siihen Lankavan ja Pelastakaa Lapsen -keräykseen. Tulee niin hyvä mieli, kun saa lämmitettyä jonkin ihanan lapsen pienet varpaat.

Hyvä mieli tuli muuten tästäkin uutisesta, jossa siis kerrottiin, että Sauli ja Jenni luovuttivat Aaro-pojalle neulotut sukat Porin synnytyssairaalalle. Ihanaa, että kansalaiset neuloivat Aarolle noin paljon sukkia, mutta totuushan se on, ettei pieni lapsi tarvitse noin paljon sukkia. Ja hyvä kohde on minusta aina synnytyssairaalat, jossa sukat pääsevät varmasti lämmittämään vielä monia pieniä jalkoja.



Tässä vielä kuva näistä viimeisimmistä junasukista. Ohjehan löytyy siis täältä: Taito-Ep:n sivuilta. Näistä on kyllä näkynyt erilaisia muunnoksiakin, ja mieleen tuli että seuraavaksi voisin tehdä vähän lyhyemmät varret näihin. Näiden pitkien varsien idea on siis se, että ne pysyy vauvan / taaperon jaloissa paremmin. Itse käytin taas Novitan Nalle -lankaa ja puikkoina olivat kolmosen puikot. En tiedä tarkasti, koska ei ole edelleenkään sitä puikkomittaa. Mutta ihan kivan pehmeät tuli ja eivät varmasti kiristä. Koukutuin myös tuohon ideaan tehdä kantapää ja kärki eri väreillä niin pitihän se niin tehdä näihinkin sukkiin. Kirjava lanka myös taitaa olla Novitan Nallea.




Käsitöiden yksi hyvä puoli on se, että näkee kun omat työt tulevat valmiiksi. Mutta miten sitä aina tuleekin hieman tyhjä olo myös valmistuvista töistä? :D Se on se aloittamisen vaikeus, kun pitäisi taas keksiä että mitä seuraavaksi? Ei ole mitään ideaa nyt. Mutta pakko varmaan alkaa viimeistellä joululahjat. Toivottavasti se Novitan paketti tulisi vaan pian :D Kyllä, luitte oikein; sorruin tilaamaan lankoja taas. Tai enhän ole edes koskaan tilannut Novitan verkkokaupasta lankoja, mutta koska lankakaupoille ei oikein nykymaailmassa ehdi, niin kätevää on tilata langat kotiin :D Lankoja pitäisi päästä kyllä hypistelemään, mutta eiköhän nuo ihan hyviä ovat vaikken hypistellytkään. Nyt kun mietin, niin en edes muista milloin viimeksi olen ostanut lankoja. Lankavarastoni on kyllä aika suuri, eikä siihen ole ollut tarvetta. Nämäkin sukat ovat muuten ns. jämälangoista. Ja vielä niitäkin muuten jäi. Jämälangoista tulikin mieleen, että löysin Facebookista Jämälankaideat -ryhmän, niin siellä on mahtavia ideoita, mitä kaikkea saa aikaan jämälangoista. Täytyisikin tutkia sieltä lisää ideoita, sillä mikään ei ole parempaa kuin saa jämälankoja loppuun. Palaillaan taas, toivottavasti pian, kun saan jotain mahtavia ideoita toteutukseen ja sitä kautta valmistukseen :D






































































tiistai 6. marraskuuta 2018

Helpot junasukat

Osallistuin tietämättäni Novitan villasukkahaasteeseen, kun sain viikonloppuna vauvan tai taaperon pienet junasukat valmiiksi. Kaipasin taas jotain uutta ja pientä kevyttä puuhasteltavaa ja on ollut mielessä jo ikuisuuden ajan junasukkien tekeminen. Saatiin meidän lapsellekin seurakunnalta junasukat ja ne olivat ihan kohtuukäytössä. Mikä siinä muuten on, että vaikka villasukkia on paljon, niin silti kaikkia tulee käytettyä?

Lapsemme on kyllä onnekas, sillä mummo kutoo suhteellisen paljonkin hänelle ja vaikka toki itsekin rakastan kutomista, niin en ole jostain syystä kuitenkaan pahemmin kutonut omalle lapselle :D Hassua kyllä. Ehkä juuri siksi, että kun niitä sukkia ja muuta tulee sieltä mummon suunnasta niin olen sitten käyttänyt kutomisajan esim. hyväntekeväisyyteen kutomalla. Junasukkien ohje on siis täältä: Taito Ep:n sivuilta. Ja miksi ihmeessä olen edes koskaan ajatellut, että ohje olisi vaikea. Ohje on tosi kiva, ja nopeasti neulottava.


Ohjeessa oli puikkojen koko 2,5, mutta mulla taisi kuitenkin olla kolmosen puikot. Pitäisi muuten hankkia sellainen puikkomitta, sillä itsellä on lukematon määrä puikkoja vailla tietoa, että mitä kokoa ne on. Valitsin kuitenkin ne noin kolmosen puikot, sillä Novitan Nalle -langalle suositus on kolmonen.



Lankana käytin Novitan Nalle -lankaa ja valkoinen lanka oli jotain, minkä nimeä en tiedä. Ensin ajattelin mustaa lankaa valkoisen tilalle, mutta kieltämättä minusta nämä näyttävät paremmalle valkoisella langalla. Musta olisi ollut kyllä liian synkkä. En ole varma, että onko tätä enää myynnissä Novitalla, sillä tämä oli jotain korin pohjalta löytynyttä lankaa. Mutta kiva se mielestäni silti on, sillä nämähän käyvät sekä tytölle että pojalle. Kunnon sateenkaarivillasukat :D









Vielä en tiedä, kuka onnekas vauva/taapero nämä sukat saavat. Luulen, että päädyn nämä laittamaan lisäksi siihen Lankavan ja Pelastakaa Lapset -yhteiskeräykseen. Täytyisikin tehdä jokin postaus hyväntekeväisyyskohteista, jonne voi lahjoittaa neulomuksia. Sillä itsellä kesti kauan ennen kuin löysin tämän kohteen. Google on kiva kaveri, mutta sieltä välillä löytää huonosti ajankohtaisia juttuja. Tai sitten mulla oli vaan väärät hakusanat :D


En vaan voi hehkuttaa, kuinka paljon olisi kaikkia kivoja idiksiä kutomisiin, mutta välillä vaan ajanpuute on ongelma. Kun ei sitä kutomistakaan voi ihan kaikkialla tehdä :D Pinterest on kiva kaveri, mutta välillä kyllä todellinen aikasyöppö, kun sinne tuppaa jäämään haaveilemaan liikaa. Saisinkohan vielä yhdet villasukat tehtyä, niin sitten olisi viidet sukat lahjoitettavaksi. Hmmm, mulla on pakkomielle tehdä aina jokin tietty tasaluku. Ihanko ei voisi lahjoittaa neljää paria tai kolmia :D Viime viikonloppuna tuli muuten ostettua pitkästä aikaa Suuri Käsityö -lehti. Sielläkin oli pari juttua, joita huvittaisi kokeilla, mutta katsotaan katsotaan. Nyt lopetan nämä jaarittelut ja aloitan hommat! Kivaa tiistaita kaikille ja kutokaa, se virkistää mieltä :D !












maanantai 29. lokakuuta 2018

Raidalliset helpot villasukat

Olen aina tykännyt kutoa myös jotain jonnekin hyväntekeväisyyteen. Jokin aika sitten omat keskeneräiset työt tökki hitusen ja jämälankoja riitti, niin sain idean että haluan ilahduttaa kutomalla jotain hyödyllistä jonnekin hyväntekeväisyyteen. Viime vuonna kudoin vastasyntyneille sinivalkoisia sukkia, mutta sen jälkeen en ollut kutonut edes vauvansukkia minnekään. Googlettelin todella pitkään että missä olisi nyt sopivia hyväntekeväisyyskohteita, mutta en oikeastaan löytänyt mitään kivaa mistään. Viimein Lankavan instagramissa tuli vastaan pelastakaa lapset -järjestön kanssa pieni hyväntekeväisyyskohde. Lisätietoja löytää täältä: Lankava Instagram. Sinne voi siis neuloa sukkia, pipoja, huiveja, ja lapasia. Tarpeeksi paljon vaihtoehtoja, niin jokainen löytää varmasti omat suosikkinsa. Marraskuun loppuun mennessä neulomukset täytyy postittaa Lankavaan ja siinä se. Tekemällä voit ilahduttaa jouluna jotain ihanaa perhettä / lasta.

Tykkään kutoa lapsille ja vauvoille, kun niiden neulomukset tulevat niin nopeasti aina valmiiksi. Jos yhteen menoon kutoisi, niin valmiiksi tulisi varmaan noin 2-3 tunnissa. Kutominen on niin ihanan rentouttavaa muutenkin ja itselle ainakin tuli hyvä mieli, kun sain kudottua myös hyväntekeväisyyteen. Myös omat jämälankavarastot pienenivät edes vähäsen.







Tykkään raidoista, niin tein kaikki samalla omalla väriohjeella, eli siis neuloin 5 kerrosta aina samalla värillä ja sitten vaihdoin väriä. Muuten sukat tein tällä Novita ohjeella: vauvan neulotut villasukat. Tämä oli myös ihana tekosyy neuloa pinkistä ja punaisesta ;) En ole kyllä koommin edes neulonut omalle lapselle (koska mummo <3 ) mutta jostain syystä oma lankavarasto pursuilee tyttövauvalle sopivia värejä kuten pinkkiä. Sopivasti eri lankoja vaihdelle sain neulottua vähän eri kokoiselle lapselle sukkia. Punainen, pinkki ja valkoinen väri on Novitan seiskaveikkaa, ja harmaa on Novita Keto-lankaa. Turkoosin vyöte olikin jo hävinnyt, niin en tiedä mitä merkkiä se oli.


Toivottavasti nämä ilahduttavat jotain ihanaa lasta <3. Voisin neuloa kyllä lisääkin, nämä kolme tuntuu vähän turhan pieneltä määrältä :D Miten niin nälkä kasvaa syödessä ja haluaisi kutoa lisää :D Mutta pitää nyt vähän himmailla näidenkin kanssa, kun inspiraatiota riittää taas vaikka muille jakaa. Todennäköisesti kaivan tähän keräykseen myös viime vuonna kutomani vauvan tossut.

Kieltämättä tuntuu vähän hassulta esitellä näin pientä määrää sukkia, kun monet varmaan kutoo tähän keräykseen todella paljon enemmän. Mutta määrä se on pienikin, mikä ilahduttaa. Ja jos vaan aika antaa myöden niin kudon kyllä lisääkin. Jämälankoja nimittäin jäi vielä ;)

Koska itsellä meni aikaa siihen, että etsin erilaisia neulekeräyksiä, niin ajattelin listailla erilaisia keräyksiä, mitä tällä hetkellä on menossa erilliseen postaukseen. Koska on ihana inspiroida muita ja vielä ihanampi ilahduttaa jouluna (miksei muulloinkin) ventovieraita <3





torstai 18. lokakuuta 2018

Helppo ja nopea jauhelihapiirakka

Tykkään leipoa myös suolaisia piirakoita, ja tämä piirakka muodostui, kun jääkaapista löytyi jauhelihaa ja juustoraastetta. Olen tehnyt ennenkin jauhelihapiirakoita, ja yleensä laittanut sinne jauhelihan lisäksi muutakin kuten esim. paprikaa. Pohjan olen myös yleensä tehnyt nyppimällä voin ja jauhot.


Tämän ohjeen bongasin Valion sivuilta ja pienellä muokkauksella tein siis jauhelihapiirakan. Tein siis ihan täsmälleen ohjeen mukaan mutta kinkun korvasin jauhelihalla enkä tainnut laittaa noin paljon juustoraastetta.



 Tämä oli ainut kuva tekovaiheesta, eli voin vaan todeta, että tein täsmälleen ohjeen mukaan pohjankin.




Tämä on kyllä todellinen herkku ja nopea tehdä. Sopii viikonloppuun, arkivieraille tai vaikkapa ihan perjantai-iltaan perheen kesken päivällisellä. Suolaiset piirakat ovat minusta helppoja ja hyviä, sillä liittämällä kylkeen esim. vihersalaatin niin saadaan kelpo päivällinenkin. Itsellä ainakin usein vakkarina on ollut kinkkupiirakka, mutta ainakin tätä reseptiä muuttamalla sai oivan jauhelihapiirakankin. Lisäksi ohjetta voi soveltaa esim. kasvisversioon. Ja nyt kun kasvisruokabuumi jyllää, niin Valiolla on MIFU jauhis, niin sitähän voisi myös soveltaa tähän. Vain taivas ja mielikuvitus ovat rajana :D




keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Todella helppo tuubihuivi taaperolle

Käsityöblogin pitäminen on kyllä aikansa vievää, siis siinä suhteessa että niitä päivityksiä ei vain saa nopealla tahdilla. Ensin pitää suunnitella mitä tekee, sitten neuloa se, sitten kuvata se ja kaikki tämä oikeasti vie varmaan sen useamman kuukauden. Kaikkihan tietenkin riippuu siitä, että kuinka paljon aikaa on neuloa ja tehdä näitä asioita. Melkeinpä siksi perustin tämän blogin myös muille asioille, enkä halua tänne pelkästään käsityöjuttuja. Mutta hyvä alku tämä, I would say :D

Enkä suinkaan tullut tänne jaarittelemaan, vaan ihan oikeasti sain valmiiksi jotain pientä ja helppoa eilen. Tämän inspiraationa toimi Gugguun kaulahuivi. Kuvat eivät kyllä anna oikeutta huiville, ja yritän saada käytössäkin kuvia. Mutta olen kyllä tyytyväinen tähän huiviin. Sopivan helppo, valmistui nopeasti ja saadaan heti käyttöön. Ja mikä parasta ei pääteltävää sen suuresti. Itsellä ainakin tuppaa aina työt jäädä odottamaan päättelyä. Ohje on ihan omasta päästä ja sanoisin että kuka tahansa tähän pystyy.




Aamulla erittäin huonossa eteisen valossa kuvasin ennen tarhaanlähtöä tämän. Mutta halusin saada edes yhden kuvan haalarin kanssa. Lankana käytin Adlibrikseltä Baby Merinoa.  Linkki vie harmaan väriseen, sillä en löytänyt enää sitä, jota itse käytin. Värinä mulla oli siis sellainen vihreän ja harmaan sekoitus. Hyvin neutraali ja käy molemmille sukupuolille. Nyt kun tuossa kuvassa katsoo, niin harmaan haalarin kanssa jokin muukin väri voisi tulla kyseeseen. Itse olin tilannut näitä keriä joskus ehkä vuosi sitten jo. Herranjumala, kun aika menee. Nyt vasta keksin sitten käyttötarkoitusta.


Ohje:

Luo 25 silmukkaa. Neulo ensimmäinen kerros 1 o, 1 n. Sen jälkeen neuloin patenttineulosta tämän Novitan ohjeen mukaan: patenttineule. Neuloin kaksinkertaisella langalla, koska mielestäni yksinkertainen on aika ohut ja mikään kovin paksu tuosta ei tullut nytkään. Eli mielestäni oikein simppeli kaksinkertaiselle langalle. Tätä neuloin niin pitkään kunnes kaulahuivi oli sopivan pituinen. Välillä piti vähän mallailla taaperon kaulaan ja miettiä että milloin on sopivan pituinen. En tainnut muuten mitata tätä vielä, mutta luulen että pituutta kaulahuiviin on yli metri. Näin sen pituus on sopiva kaksinkertaiseksi. Tämä on kyllä oikeasti maailman helpoin ohje. Koska ohje on lapselle, niin sen neuloo varmasti päivässä, innokkaimmat jopa muutamassa tunnissa.

Mun mielestä huivi jopa näyttää oikeasti Gugguun vastaavalta. Kurkatkaapa täältä linkki: Gugguu huivi. Ja tulee muuten oikeasti halvemmaksi kuin tuo Gugguun vastaava. Lankakerän hinta on adlibriksellä 1,90 ja niitä tähän kului kaksi (koska kaksinkertainen lanka) niin alle viidellä eurolla saa huivin lapselle. Todellinen säästövinkki! Aikuiselle huivista tulee toki vähän hintavampi, sillä huivin pitäisi olla leveämpi ja pidempi, mutta luulisin että alle kympillä saa aikuisellekin tämän. Lanka on mielestäni pehmeää ja pitää lämpöä, koska on merinovillaa.



Tämä kuva ehkä antaa oikeaa sävyä väristä. Todella ihanan neutraali ja sopisi juurikin värikkäämälle haalarillekin kaveriksi. No niin, sitten vaan puikot ja koukut uutta lankakerää kohti. Ideoitahan on vaikka muille jakaa, mutta aikaa ei sitten niinkään. Katsotaan koska näemme seuraavan kerran ;)



maanantai 17. syyskuuta 2018

Kirja-arvostelu: Unelmahommissa

En yleensä kirjoittele kirja-arvosteluita, mutta nyt päätin tehdä tässä(kin) asiassa poikkeuksen. Tai no, en tiedä onko tämä nyt mikään virallinen arvostelu, mutta ehkä pikemminkin omien mielipiteiden ilmituominen.


Myönnän, olen fiidien ja suositusten uhri. Vaikkei nyt kukaan sinänsä suositellut tätä kirjaa, mutta kun joka puolella näin kuvia yms tästä, niin päätin sitten alkaa lukea. Tai kuunnella. Koska tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni sopii paremmin äänikirjat, ja tämä löytyi Bookbeatista niin se oli seuraava valintani kuuntelulistalle.






En tiedä, onko tämän hetken buumi unelmat ja niiden toteuttaminen, mutta ainakin tuntuu, että niistä puhutaan joka puolella tällä hetkellä. En ole lukenut kummankaan kirjoittajan blogia, jotenkin nämä ihmiset olivat minulle täysin tuntemattomien kaiken saralla. Ensinnäkin nyt täytyy sanoa, että kirja oli ihan paras! Melkein olisin toivonut, että olisi ollut pidempi työmatka niin olisi saanut kuunnella enemmän. Tuntui pahalta lopettaa aina kesken kun saapui työpaikalle. Niin, parasta omaa aikaahan on työmatkat musiikin / podcastin / kirjan kanssa. Mikä sitten teki kirjasta parhaan?


Kummankin kirjoittajan realistiset selostukset eri asioista. Tykkäsin siitä, että kirjassa selitettiin asioita ja vielä suhteellisen realistisella tavalla. Kirjassa annettiin vinkkejä oman unelmatyön löytämiseen ja unelmien tavoitteluun. Jokaisen kirjan luvun jälkeen oli ajatuksia / pohdittavaa -osio, joten jokainen saa miettiä omat juttunsa. Tämä varmasti auttaa jokaista omien unelmien tavoittelussa. Kieltämättä tuli vähän itsellekin tunne, että mitäs sitä lähtisi tekemään :D Kirjassa myös opastettiin todella hyvin suunnittelemaan, jäsentelemään ja luomaan erilaisia asioita. Eri kohtien listat auttavat aivan varmasti jäsentelemään omia ajatuksia ja sitä kautta löytämään oman unelmajuttunsa. Ja vaikka ei omaa unelmaa olisikaan etsimässä, niin mielestäni tämä sopii myös vaikkapa aloittelevalle bloggaajalle. Siinä opastettiin mm., kuinka hinnoitella omaa työtänsä ja kuinka tehdä blogista suosittu.




Olen ennenkin hehkuttanut äänikirjoja, mutta en vaan voi olla vieläkin hehkumatta niitä. Ne vaan on ihan parasta! Aikaisemmin olin sitä mieltä, että syövät suomalaisten lukutaitoa. Mutta eihän niiden tarvitse olla poissulkevia vaihtoehtoja. Samaan aikaan voi lukea myös kirjoja. Voi tehdä molempia; kuunnella ja lukea. Bookbeatissa ei tosin ole sitä vaihtoehtoa, että voisi samaa kirjaa vaihtaa tyyliä. Mutta itse ainakin tykkään (vielä) lukea kirjat kirjoina enkä lukea millään laitteella kirjoja. Kuukausimaksu on mielestäni kyllä aika paljon Bookbeatissa, mutta siksipä juuri kannattaa ottaa käyttöön esim. työmatkoille äänikirjat. Näin saa maksimaalisen hyödyn niistä. Myös ruokaa laittaessa, lenkillä yms voi kuunnella. Btw, allekirjoittanut kuunteli edellisen lenkin - en tosin kirjaa mutta podcastia. Eli ei ole pakko kuunnella musiikkia juostessa vaan ihan hyvin voi kuunnella kirjaa juostessa. Mutta vielä muutama sananen tästä kirjasta; kirjassa on myös haastateltu ihmisiä ja kerrotaan heidänkin tarinaa. Ikäänkuin annetaan esimerkkejä menestymisestä. Itseäni huvitti kun en ollut kuullut aiemmin Linda Liukkaasta ja sitten samoihin aikoihin Hesari teki myös jutun hänestä :D Eli todellakin yleissivistyskin karttuu tätä kirjaa lukiessa. Minusta oli myös ihana kuunnella näitä esimerkkitapauksia. Niin monet ihmiset ovat onnistuneet yhdistämään intohimonsa työksi - mikset siis sinäkin?


Annan kyllä neljä tai viisi tähteä tälle kirjalle. Niin hyvä se minusta oli. Nyt ollaankin taas uuden äärellä ja saan valita että minkä kirjan otan seuraavaksi kuunteluun? Ah, vaikea valinta, mutta jotenkin aina niin ihanaa saada kirja loppumaan ja valita uusi. Bookbeatissa on niin monia hyviä kirjoja että aina oon saman vaikean valinnan edessä. Nähtäväksi jää, minkä kirjan valitsen.








perjantai 14. syyskuuta 2018

Maailman helpoin omenapiirakka

Siinä missä neulominen ja virkkaaminen on itselle terapiaa, niin on myös leipominen. Ja koska en ole viime aikoina ehtinyt leipomaan, niin on tuntunut erityisen raskaalta kaikki normaali arki. Päätin sitten tehdä asiaan muutoksen ja leipoa ihan mun ikuisen suosikkireseptin. Tämä resepti on siis yläasteen kotitalouden kirjasta ja tätä on leivottu ihan näille päiville asti vähintäänkin joka syksy ja vielä useampaan kertaan. Tosin tälle vuodelle tämä oli ihan eka omenapiirakka. Yritän muistella reseptiä ulkomuistista, sillä kirja ei nyt ole samassa paikkaa jossa itse olen.


Ainekset:

75 g sulatettua voita
1 kananmuna
1 purkki kermaviiliä
3 dl vehnäjauhoja
0,5 tl ruokasoodaa
0,5 tl leivinjauhetta
1,5 dl sokeria
Omenoita

Päälle: kanelia ja sokeria



Ensin sulatin kattilassa voin määrän ja annoin sen jäähtyä samalla kun tein muut asiat piirakasta. Pieniä kotimaisia omenoita taisin kuoria ja pilkkoa reilu 10 ja niitä jäi, joten arvioisin että 6-8 omenaa riittäisi. Jauhot (sis.leivinjauhe ja sooda)  ja sokeri sekoitetaan, sekaan lisätään kermaviili, sitten kananmuna ja lopuksi rasva. Sekoitetaan tasaiseksi taikinaksi. Sen jälkeen levitä taikina vuokaan ja laita omenalohkot päälle. Lopuksi vielä kanelia ja sokeria päälle ja uuniin 200 astetta ja 25 - 30 minuuttia.



Siinä koko komeus menossa uuniin. Kermaviilin voi muuten korvata piimällä ja muistaakseni piimää oli 1 dl tms. Itse en ole koskaan korvannut sitä.




Ja siinä omenapiirakka valmiina! Valitettavasti työvaiheista en älynnyt ottaa kuvia, ja nämäkin on otettu kun piirakka on uunissa. Tämän voisi hyvin nauttia vaniljakastikkeen kera, itsehän unohdin ostaa sen kaupasta joten tuli nautittua ilman sitä ja meni kyllä hyvin niinkin. Nam nam  ja eikun leipomaan.

Ps: Pieniä käsityöaskelia on otettu ja toivossa on hyvä elää että vihdoinkin saisin tänne myös jossain vaiheessa jotain kuulumisia käsityörintamalta. Ah, syksy on niin neulomisen ihanaa aikaa! <3



perjantai 10. elokuuta 2018

Lapsillekin sopiva helppo banaanileipä

Mulla on ollut viime aikoina koko ajan kamala leipomiskuume. Tykkään leipoa ihan hirveästi, mutta sanotaanko nyt näin, että taaperoarjessa ei se leipominen ole ihan helppoa tai heti mielessä. Vielä kun tuollainen puolitoistavuotias ei kovin paljon auta siinä leipomisessa. Mutta ehdottomasti myöhemmin haluan kyllä alkaa leipoa lapsen kanssa. Ei siihen varmaan enää mene kuin vuosi tai reilu.

Olen sinänsä aika rutiininomainen ja tykkään niistä vanhoista tutuista resepteistä. Vaikka ei sillä, uusiakin reseptejä on aina niin kiva kokeilla. Se vaan vaatii vähän enemmän aikaa ja tutustumista niihin. Seuraavaa reseptiä on pitänyt kokeilla jo aiemmin, mutta nyt vasta sain sen aikaiseksi. Nimittäin banaanileipä. Ajatus on ehkä vähän puistattava, nimittäin en ole mikään makean ja suolaisen ystävä yhdessä. Nyt vaan tuli tunne, että tämä on tehtävä. Tein vielä siitä sellaisen, jota puolitoistavuotiaskin voi syödä eli lähinnä siis sokeri pois tai minimiin. Alkuperäinen resepti on täältä: Alexan blogista. Muokkasin tosiaan sitä niin että jätin sokerin pois ja laitoin pikkasen kookoshiutaleita ja kanelia. Ja tuli muuten todella hyvää!


Siinä se nyt komeilee kokonaisuudessaan! Ihan ehdottomasti täytyy kyllä kokeilla Alexan terveellisempi versiokin tästä banaanileivästä. Ja tämä maistui muuten puolitoistavuotiaallekin todella hyvin eli tästä vinkki kyllä kaikille lapsiperheille. Leipä valmistuu myös nopeasti, varsinkin kun vaikka valmistelee ainekset aiemmin.


Pitäisi kyllä kokeilla näitä uusia reseptejä enemmänkin, mutta tämä oli hyvä alku. Luulenpa, että tää leipä jää ihan vakkarireseptiksi meille.














































torstai 9. elokuuta 2018

Helpot juustokaurakeksit

Käsityöblogissa tai leivontablogissa on se huono puoli, ettei sitä pääse kauheen usein päivittämään. Kun työt eivät vaan valmistu niin kovin usein tai tietenkin riippuu siitä, että kuinka paljon on aikaa neuloa tai virkata. Tälleen lapsiperhearjessa ja kokopäivätöiden lisäksi sitä aikaa ei vain kyllä ole niin paljon kuin haluaisi neuloa tai virkata. Onhan tässä valmistunut muutama sellainen ex tempore nopea työ, mutta niistä en edes ottanut kuvia niin ei ole tullut tänne materiaaliakaan. Tein nimittäin kummitytölle pesukarhukaulahuivin ja avioliittopakkaukseen valkoiset sukat. Tuon pesukarhuhuivin meinasin kyllä tehdä vielä omalle lapselle sekä kummitytön siskolle. Täytyy sitten kuvata nekin tänne.

Mutta nyt ajattelin kertoa teille todella helposta ja nopeatekoisista juustokaurakekseistä. Ohje on alunperin täältä: Valion sivuilta.  . Pienenä muutoksena reseptiin, että leikkasin polarjuustoviipaleet pieniksi joten en käyttänyt ohjeessa mainittua juustoa. Sekä meiltä ei löytynyt seesaminsiemeneitä, niin ne jäivät pois kokonaan. Ja jihuu, nyt muistin jopa ottaa muutaman kuvankin leivonnan tohinassa.





Taikina oli minusta jotenkin jokseenkin vaikea käsitellä. Sitä juustomurua oli nimittäin ympäriinsä :D Silloin mietin, että miten nämä pysyvät koossa uunissa, mutta hyvin pysyivät. Sen todistaa alla oleva kuva :D


Tein nämä keksit nopeus ja lapsiystävällisyys mielessä. Koska meiltä puuttuu usein hyvät iltapalaideat, niin nämä ovat kyllä näihin kriteereihin oikein sopivat. Lapsiystävällisyydestä nyt en tiedä tosin, koska juustossa on suolaa ja rasvaa, mutta koska ei se lapsi näitä montaa syönyt, ehkä puolikkaan niin en usko, että siitä tuli liikaa suolaa ja rasvaa. Aikuisten kesken tähän olisi hyvin sopinut viini ja muut juusto ja näidenkin kanssa sopisi jokin hillo tms. Koska oli kuitenkin arki-ilta kyseessä, niin viini jäi meiltä ainakin pois :D



Parhaimpia ovat kyllä tuoreina. Ja niitä ei tainnut muistaakseni jäädäkään kuin muutama jäljelle. Ohjeessa oli mainittu että 22  kpl, niin paljon en kyllä itse näitä saanut. Mutta ehkä tekemällä pienempiä keksejä niin niitä tulisi sitten enemmän. Me tykättiin näistä just tän kokoisina.

Nyt on meneillään kyllä aika monta käsityöprojektia. Jospa vaan sais sen ajan niihin jostain, niin ne joskus tulisivat myös valmiiksi. Vielä enemmän on varmaan ideoita päässä :D Oon vaan niin liekeissä näiden neulomisten ja virkkausten kanssa että oikein janoaa aina uusia ideoita. Nyt ei ole enää niin hellekelitkään, niin on helpompi esim. neuloa ulkona. Ainakin virkattua kassia ja helppoja tossuja olisi luvassa toivottavasti piakkoin täälläkin. Eli toivottavasti kuullaan taas pian! <3


tiistai 10. heinäkuuta 2018

Virkattu rahi

Tässähän pääsee hyvin vauhtiin näiden keskeneräisten tai uusien töiden kanssa. Sain myös valmiiksi tällaisen jämälankatyön, joka oikeastaan piti olla eri kuin mitä lopputulos on :D


Olen aina ihaillut niitä kauniita virkattuja koreja, mitä näkyy Instassa,blogeissa ja missä nyt milloinkin. Lisäksi ohje on ollut helppo, mutten koskaan ole saanut aikaiseksi tehtyä sellaista. No, juhannuksena sitten otin jämälangat mukaan ja ajattelin että virkkaan korin. Pieniä epäilyksiä tietenkin oli, että esim. miten villalanka tms pysyy korin seinänä yms. Kuitenkin yltiöoptimistina päätin että kori tulee. Kunnes sitten luovutin ettei tästä koria tule ja että teen jotain muuta. Tässä sitten lopputulos:


Olin nähnyt jossain virkatun rahin ja koska malli on aika samanlainen korin kanssa, niin päätin sitten tehdäkin rahin jämälangoista. Kaikkiaan ideana oli siis vain päästä jämistä langoista eroon ja siksi en kiinnittänyt sen koommin huomiota lankavalintoihin. Virkkasin tämän paksulla koukulla (olikohan joku 8 tai 9?) ja lankoja oli yhteensä neljä kerralla. Langat tosin vaihtuivat, sillä no, jämälangat :D Tämä on mielestäni oiva tapa päästä jämälangoista eroon, sillä aika paljon tuohon meni lankaa ja vähän väliä sai olla etsimässä jämälankavarastoja. Ideana oli kyllä, että vähintään yksi tai kaksi olisi aina puuvillalankaa mutta koska lankoja meni todella paljon, niin se ei toteutunut kyllä ihan täysin. Tätä oli kyllä helppo ja kiva virkata, sillä ohje on todellakin helppo.

Korin ohjeen löydät täältä: lankava.fi . Korkeutta vähän mallailin ja päädyin suhteellisen matalaan, sillä a) langat uhkasi loppua b) yksivuotiaan taaperon mielestä toi on kiva peuhurahi :D Yksivuotiaasta puheenollen, ajattelin ensisijaisesti tämän tehdä lastenhuoneeseen, sillä mikä parempi tuollainen pehmeä tyyny olla siellä jossa voi oleskella. Värit nyt eivät ihan ole poikamaisia värejä, mutta väliäkös tuolla. Kun korkeus oli sopiva, niin päättelin pylvään siihen ja aloin virkata "kantta" tai "hattua" tai päällisosaa, ihan miksi sitä haluaa kutsua. Nyt kun katsoo niin päällisosa on ehkä hieman epäsopiva ja hitusen pienempi olisi ollut parempi. Mutta menee se noinkin.


Rahin täyte olikin sitten hieman ongelmallinen. Tai ainakin se vaati vähän enemmän pohtimista. Vanusta ajattelin, että se on liian pehmeää. Pienet pallot (vai mitä ne rahin täytteet oikein on? :D ) oli liian suuri riski taaperoperheeseen. Jäljelle jäi oikeastaan vaahtomuovi yms. Menimme sitten Jyskiin, josta oikeastaan puolivahingossa lähti mukaan vaahtomuovisäkki jossa jämäpaloja. Hintaa muistaakseni sillä oli joku 10 euroa. Oikeaoppisestihan olisi varmaan kannattanut mitata laittaa vaahtomuovista rengas sivuille ja sisus jotain muuta. Mutta koska tässä nyt mennään fiilispohjalla kaiken suhteen, niin sisältö on pieniä vaahtomuovipalasia ja se on kyllä minusta ihan hyvä. Joustaa tarvittaessa ja muokkaantuukin matkan varrella. Vielä rahi kaipaisi pientä muokkausta, mutta eiköhän se mittoihinsa muokkaannu kun se taapero sen kanssa vähän möyhii :D

Kaiken kaikkiaan olen kyllä suhteellisen tyytyväinen rahiin. Parasta on että se on omatekemä eikä missään tule vastaan samanlaista. Toiseksi paras on se, että ne jämälangat kului tuohon todella hyvin. Mitään sisustussilmää en omista, mutta näen kyllä tuon rahin jossain mökkinurkassa <3.

Nyt on varmaan pakko kyllä siivota kaappeja edelleen ja tehdä kori tai kaksi. Tiesittekö muuten, että matonkudetta saa myös vanhoista t-paidoista? Tästä kierrätys kunniaan, t-paidat kudeiksi ja koriin! Josko tällä kertaa siitä sitten tulisi se kori enkä päätä muuttaa suunnitelmaa matkalla