Mitä luin kesäkuussa?

Toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa kaipailin enemmän kevyitä ja rentoja kirjoja. Laitoin sitten varaukseen useampia sellaisia ja osa tulee sitten, kun tulee ja osa tulikin jo kesäkuussa. Viime vuoden puolella varaukseen laitettu Jakob tuli myös luettavaksi. Hildurin jälkeen päätin, että luen kuitenkin kaikki nämä Satu Rämön kirjat, en välttämättä heti peräkkäin, mutta omalla aikataulullani. Jakobin tarina nimittäin vaikutti mielenkiintoiselta jo Hildur-kirjassakin.

Satu Rämö: Jakob

46. Suosittu kirja, jonka kaikki muut vaikuttavat lukeneen

Tämä kirja menee mielestäni todella hyvin tuohon Helmet lukuhaasteen 46. kohtaan. Varmaan muihinkin kohtiin olisi mennyt, mutta koska kaikki vaikuttavat lukeneen nämä Hildur-sarjan kirjat niin sopii täydellisesti tähän kohtaan. Satu Rämö osaa kirjoittaa koukuttavasti, sillä minusta nämä kirjat ovat hyvin koukuttavia ja ne tulee luettua yleensä todella nopeasti, kun et malta jättää kesken ja "on pakko lukea vielä yksi sivu / luku". Luvut ovat myös lyhyitä, joka helpottaa ainakin itsellä lukemista. Tässä saattoi kiinnostaa enemmän Jakobin tarina ja menneisyys kuin nämä rikokset. :D Tykkäsin tästäkin kirjasta ja nyt mietin, että milloin laittaisin Raakelin varaukseen. Pitäisikö se laittaa heti vai hetken päästä... ? Ikinä kun ei tiedä, että milloin sen sitten saa ja tuleeko se ns. hyvällä hetkellä, kun ei ole muita romaaneja luettavana. Juonesta en nyt spoilaa ollenkaan, jos siellä on vielä joku, joka ei ole lukenut näitä. Mutta suosittelen kyllä näitä Satun kirjoja. Jakobin tarina on yllättävä ja mielenkiintoinen. Kyllä, yllättävä, yllätyin monessa kohdassa. Kirjassa myös neulotaan mutta siihen en enää kiinnittänyt niin paljon huomiota, kun oli niin paljon muuta koukuttavaa ja mielenkiintoista juonta menossa. 

Enää puuttuu Raakel ja Tinna ja nekin tulee luetuksi jossain vaiheessa. Jälkimmäinen julkaistaan tänä vuonna mutta onneksi on vielä tuo Raakel luettavana. Saapi nähdä, milloin sen saa luettavaksi. 

Maija Kajanto: Mittoja ja tilaustöitä

22. Kirjassa lomaillaan

Tämän kirjan taisin lukea noin kahdessa viikossa, kun oli niin koukuttava. Kaipasin jotain kevyttä luettavaa ja tässä juoni eteni jotenkin loogisesti ja realistisesti ja lisäksi se oli koukuttava. Kirja on kevyttä luettavaa ja sellainen chick lit kirja, joka antaa myös säväyksen suomalaisesta työelämästä ja varsinkin mainostoimistotyöelämästä. Jonkun mielestä tämä on varmasti ennalta-arvattava kirja ja kyllähän sitä itsekin vähän osui oikeaan seuraaviin liikkeisiin kirjassa mutta en aina ihan jokaista käännettä osannut arvata. Laitoin myös varaukseen kirjailijan muita kirjoja ja niistä onkin menossa jo toinen. Tämä kirja taitaa olla muuten Neulojat ry:n lukupiirin kirjakin. Kirjaan ei ollut sen suurempaa jonoa, kuten kirjailijan uusimpiin teoksiin on. Oikein kiva kesäinen kirja ja laitoin tämän lukuhaasteen kohtaan 22. Olisi sopinut muihinkin mutta tämä nyt valikoitui tälle kirjalle. 

Kesäkuussa tuli luettua kolme kirjaa. Yksi kirjoista on esitelty toisen tulee esittelyyn toisen blogin puolelle tällä viikolla ja se oli kyllä myös hyvin mieltä avaava. Luinkin sitä varmaan noin 3-4 kk, kun oli aika paksu ja paljon asiaa. Ai niin, perustin oman, erillisen kirjatilin @yksikirjakiitos ja saa tulla seurailemaan. Luvassa ainakin kirjajuttuja ja kirjafaktoja minusta. Tili ei päivity kovin usein, ehkä kerran viikossa, tai oikeastaan riippuen siitä, kuinka paljon ehdin lukea. Kirjoja kun ei ehdi lukea kovin nopeasti niin kovinkaan nopeatempoista päivittelyä ei ole luvassa. Kirjakoosteet jatkuvat myös bloginkin puolella.

Oletko sinä lukenut Jakobin vai jopa ihan kaikki Satu Rämön Hildur sarjan kirjat?

Kaipaatko sinäkin kesällä kevyttä luettavaa?

Mitä luin helmikuussa?

Helmikuu on ollut myös hyvin kirjapitoinen, sillä useita kirjoja on ollut kesken ja lisää varauksia on tullut. Mutta en saanut kuin yhden kirjan luetuksi ja saapi nähdä, tulevatko muut keskeneräiset kirjat luetuksi loppuun ennen eräpäivää.

Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin kahvi jäähtyy

1. Kirjan nimessä on alistuskonjuktio (että jotta koska kun jos vaikka kuin kunnes)

Tällä kirjalla kuittasin myös Helmet lukuhaasteen ensimmäisen kohdan. Olin laittanut tämän kirjan varaukseen varmaan noin vuosi sitten jonkun toisen kirjavinkistä. Jono oli pitkä, sillä muistaakseni olin reilusti yli tuhannes varaaja. Ilmeisesti näitä kirjoja on aika vähän, sillä jono eteni myös aika hitaasti. Nyt täytyy sanoa, että olin kyllä jättämässä kirjaa keskenkin, sillä kirja on sekava, erikoinen ja outokin. Kirjan idea on sinänsä ihan mielenkiintoinen, mutta toteutus vähän outo ainakin minulle. Kirjassa on 4 eri tarinaa ja kaikki oli minusta yhtä outoja ja erikoisia. Kirjan kannesta tosin plussaa, siinä on kuvattu kissa ja kahvi. Mitä muuta tarvitaan? :D No ehkä siellä voisi olla neuletyö myös :D

Lue, jos haluat, mutta varaudu sekavuuteen, outouteen. Ehkä kirja kannattaa lukea hyvällä keskittymisellä, niin voi saada jotain irti.

Helmikuun lyhyt kirjakooste on siis tässä. Paljon kirjoja luettavana ja yhden toisenkin sain loppuun. Se luvassa pian maaliskuussa. Maaliskuussa luvassa myös pitkästä aika neulekirjaesittelyitä blogissa.

Oletko lukenut tätä kirjaa ja mitä pidit?

PS: Viikonloppuna luvassa kulutus ja ostot helmikuulta. Tänään ehtii vielä napata Latte-palmikkosukkien ohjeen alehintaan: täältä .

Mitä luin tammikuussa?

Kirjakoosteet kuukausittain jatkuvat myös tänä vuonna blogissa, mutta sen lisäksi teen vuoden lopussa kirjakoosteen, jossa luettelen kaikki lukemani kirjat. Lisäksi osallistun tänä vuonna Helmet lukuhaasteeseen ja yritän miettiä aina, mihin katergoriaan luettu kirja osuu. Ajattelin tehdä haasteen kirja edellä ja ensin lukea kirjan ja sitten miettiä, mihin kategoriaan kirja osuu. Toki jos jossain vaiheessa haluan/kaipaan kirjavinkkejä niin sitten ehkä voisi miettiä kategoriaa ja etsiä sopivaa kirjaa siihen. 

Tämän kirjan sain luettua ihan heti vuoden alussa, olinhan aloittanut sen jo viime vuoden lopulla. Lisäksi kirja oli helposti luettava ja sen luki nopeasti. Hyvä niin, koska kirjaan on varausjono.

Sara Sieppi: Oliks sulla vielä jotain

38. Elämäkertaromaani

Elämäkerrat ovat kivoja ja tämä kirja luettaneen niihin. Saran elämästä oli kiva lukea, nimenomaan siten, miten Sara on sen itse kokenut. Media kun ei kerro sitä oikeaa totuutta. Tuohon kategoriaan laitan tämän kirjan lukuhaasteessa. Sen verran sovellan, että poistan lopusta romaanin, sillä oikeasti tuo kait tarkottaisi, että kirja olisi fiktiivinen missä ripaus jonkun ihmisen todellista elämää. En täysin ymmärrä sitä kategoriaa enkä usko että sellaista kirjaa löytäisin joten tämä kirja nyt korvaa tuon kategorian.

En kerro tarkemmin kirjasta vaan jokainen voi halutessaan lukea/kuunnella sen itse. Kirjassa kerrotaan Saran missivuosista, parisuhteista, tulevaisuuden haaveista, kuinka päätyi siihen, mitä nyt tekee. Kirja oli minusta kivasti kirjoitettu mitään säästelemättä ja kerrottu juuri siten, miten Sara on asiat kokenut. Välillä tuntui tosi pahalta Saran puolesta, mitä hän on kokenut eli pisteet myös kirjan kirjoittajalle, kun on osannut välittää hyvin tunteet.

Moa Herngren: Ruotsalainen avioero

45. Kirjassa on isä ja tytär

Tämä kirja sopi hyvin yllä olevaan kategoriaan niin laitoin sen siihen. Kirjan taisin alunperin bongata Kristiinan blogista ja laitoin samantien varaukseen. Kirja on minusta sellainen ihan kepeä ja viihdyttävä kirja, aihe sinänsä rankka, mutta en kokenut kirjaa rankasti. Kirjassa kuvaillaan tunteita hyvin paljon, ja se voi tehdä kirjan rankaksi joillekin. En pitänyt kirjaa kovin humoristisena, mutta ehkäpä siinä jotain sellaisia viiitteitäkin oli. Kirjassa kuvataan avioeroa molempien osapuolien taholta, luvut menevät vuorotellen naisen ja miehen kuvailemina. Ihan jännästi oivallettu kirja ja hyvin kirjoitettu. Kirjan kansikuva on todella herkullinen ja ihanasti kuvitettu. Se houkuttelee tarttumaan kirjaan. Kirjan lopussa kirja tuntui vähän liian pitkältä. Siinä oli jo aika paljon kerrottu samoja tuntemuksia asiasta molempien osapuolien tahoilta niin koin sen vähän liian pitkänä eikä se tuonut oikeastaan mitään uutta enää. Kirjan ihan viimeiset sivut ovat puolestaan taas positiiviset ja kirjalle jää positiivinen loppu. 

Pientä kiireen tynkää nyt on näissä kirjoissa, koska eräpäiväpaineet niin tulee luettua suht vikkelästi ja ihan tarkasti ei ehdi jokaiseen yksityiskohtaan perehtyä. :D Tämänkin kirjan sain juuri muutamaa päivää ennen eräpäivää luettua ja tällä hetkellä on pari kirjaa luettavana. Lisää kirjajuttuja kuullaan helmikuun lopussa!

Mitä sinä luit tammikuussa? Tuliko näistä tuttuja kirjoja?

Mitä luin syyskuussa?

Elokuussa tuli jo enemmän sellainen romaani-fiilis ja vähän koin haikeutta, kun sain Hildurin luettua. Ei mennyt kovin montaa päivää, kun bongasin kirjaston neulekirjahyllyltä Kate Jacobsin Lankakaupan talvi ja muitakin neulekirjoja. Nappasin kirjan ja lainasin. Olen kuullut kyllä näistä Jacobsin kirjoista, mutta en tiennyt, että niitä on muitakin kuin se ensimmäinen Pieni lankakauppa. En ole lukenut mitään näistä, ja ihan kronologisessa järjestyksessä ei nyt menty, mutta eipä se haitannut. Toisen kirjan bongasin jostain neulekanavalta ja laitoin varaukseen. 

Kate Jacobs: Lankakaupan talvi - 5/5

Tämä oli kiva ja ihana kirja ja tykkäsin paljon. Kirjan kannen kuvitus on myös aika ihana ja sopiva teemaan. Tulen kyllä lukemaan ne muutkin Jacobsin kirjat. Kirja on juuri sopivaa ja viihdyttävää lukemista, jossa saa muut ajatukset pois ja voi keskittyä kirjan sisältöön. Moni voi tietenkin ajatella kirjaa tylsäksi, mutta tykkään juuri tällaisista rennoista ja kevyistä kirjoista. Näitä tarvitaan ja näitä on ihana lukea. Tuli kyllä melkein kiire kirjan kanssa että sai luettua syyskuun loppuun mennessä ja juuri ja juuri ehdinkin.

Laura Honkasalo: Kotikutoista - 2/5

Tämä kirja oli sitten hieman erilainen kirja. Tämän bongasin ennen edellistä kirjaa ja jäi edellisen jalkoihin. Kirjassa kerrotaan käsitöistä yleensä ja vähän silleen käsitöiden historiaa tyylillä. Koin kirjan vähän tylsäksi lukea ja niinpä se ei edennyt kovinkaan paljon. Lisäksi teksti oli jotenkin todella hidasta lukea sen koon vuoksi. En tiedä, onko näitä kirjoja kovakantisina mutta pokkariversioina ne eivät oikein houkuttele lukemaan. Jos näistä kahdesta kirjasta pitäisi valita, kumpaa lukee, niin ehdottomasti Jacobsin kirja. Riippuu tietenkin, mitä hakee kirjalta, mutta tämä kirja oli itselleni vähän tylsähkö enkä oikein jaksanut lukea sitä. Yleensä en ole tykännyt mistään historiakirjoista, ja niinpä tämäkään ei tehnyt poikkeusta, vaikka käsitöistä kertoikin. Koska kirjaa en osaa jättää kesken, niin luen tämän kyllä loppuun asti. Vielä se ei ole lopussa, mutta yli puolenvälin olen jo.

Kaikki muut kirjat ovat saaneet kyllä nyt väistyä, kun on ollut romaanifiilis ja muut asiapitoisemmat kirjat eivät nyt ole oikein innostaneet. Olenkin joutunut uusimaan niitä monesti, mutta kyllä ne varmasti tulevat vielä luetuksi jossain vaiheessa. 

Oletko sinä lukenut näitä kirjoja? Mitä pidit? 

PS: Huomenna Lapasboksin uusi teema!

Leeni Viio: Hyvää tekevät herkut

Vuonna 2021 kuuntelin Leenin ensimmäisen kirjan, josta olen kirjoittanut täällä. Tämän uuden kirjan halusin myös lukea ja katsoa reseptit ja taas olin onneksi ollut aikainen varaaja, kun sain jo tämän kirjastosta. Nimittäin tällaisia kirjoja ja reseptejä kaivattaisiin lisää ja onneksi näitä nyt onkin jo enemmän esillä kuin vuosia sitten. Kirja jakautuu kahteen osaan: teoriaosaan ja reseptiosaan. Teoriaosassa on tietoa mm. sokereista, päiväkotiruoasta, ruokakasvatuksesta ja vähän vinoutuneesta ruokaympäristöstämme. Reseptiosuus keskittyy parempiin ja terveellisempiin valintoihin. Ensin kannattaa kyllä lukea vaikka Leenin ensimmäinen kirja (Eroon sokerista) ja sitten tämä ja sitten vaikka keskittyä muuttamaan omaa makumaailmaa, jos siis on sokerin kanssa ongelmaa. Monesti se makumaailman muutos alkaa jo automaattisesti sillä, että jättää ylimääräiset sokerit pois ruokavaliosta. Sokeriin ei tarvitse suhtautua vihollisena, mutta siitä voi hankkia lisää tietoa ja sen aiheuttamista sairauksista. Kummasti sitten ei teekkään mieli syödä yhtään sokeria :D

Näitä reseptejä on jo kokeiltu tai menevät piakkoin kokeiluun:

** Bataattipannarit uunissa (ei vielä kokeiltu)

** Juuresrieskat (5/5)

** Ruokaisat sämpylät (4/5)

** Banaani-kookoskeksit (4/5)

** Omenapannarit (3/5)

Tätä tekstiä kirjoittaessa onkin ilo huomata, että olen kokeillut jo 4/5 yllä olevia reseptejä. Ne herättivät ensimmäisenä mielenkiinnon ja yksitellen lähdettiin kokeilemaan. Kirja on varmasti hyvä myös erityisruokavaliota noudattaville, sillä aika moni resepteistä on vegaaninen, gluteeniton tai ne voi pienellä jutulla muuttaa sellaisiksi. Kokeilin reseptit aika lailla ohjeen mukaan, mutta saatoin korvata kaurajuoman maidolla tms. Reseptit ovat helppoja, yksinkertaisia ja toimivat. Nuo juuresrieskat oli ihan superkäteviä: helppo valmistaa ja vain muutama ainesosa. Niitä olemme tehneet jo useammin - aina vaihdellen juuresta sopivasti ja oikeastaan niitä tehdään lähes viikottain.Ne ovat niin helppoja. Resepti jäi jo vakkarikäyttöön. Yleensä tuskastun siihen, jos reseptissä on joku miljoona erityistä ainesosaa ja kaikki pitäisi hankkia kaupasta. Mutta näissä ei ollut niin. Toki ruokakaappimme on jo vähän valmiiksi tämän kirjan mukainen eikä ihan kaikkia tarvinnut hankkia kaupasta. Lisäksi voi aina soveltaa myös niin päin, että jos ohjeessa on esimerkiksi kaurajuoma niin vaihtaa sen tilalle ihan tavallisen maidon. Kirjassa on myös hyvät vinkit muutamiin, helppoihin kotitekoisiin "jäätelöihin", jotka menevät hyvin, jos makeanhimo iskee. Niitä emme ole vielä kokeilleet, mutta vaikuttivat juuri sellaisilta helpoilta herkuilta. Kirjan lähes kaikki reseptit ovat ilman mitään sokeria eli ei mitään kookossokereita tai ketosokereita. Jossain taisi olla kookossokeri, mutta hyvin harvassa. 

Kuvassa juuresrieskat joille ehdottomasti suositus. 

Kirjasta tulee varmasti kokeiltua vielä muitakin, mutta ainakin nämä taidan ottaa talteen, kun kirja on kirjaston. Tämä kirja pitäisi olla vakiona kaikille lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville ja päättäjille. Välillä en vain ymmärrä, kuinka sokeripitoiseksi ruokaympäristömme on muuttunut ja kuinka sitä oikein asetellaan kaikkia houkutuksia ihmisten ympärille kaupoissa (ja kuinka joulusuklaat tulevat jo syyskuussa kauppoihin ja laskiaispullat melkein uuden vuoden jälkeen ja laskiaispullista päästään pääsiäissuklaisiin ja siitähän se sokerijuoksu sitten alkaa, kun on kaikkia kevään merkkipäiviä). Kun houkutuksia on tarjolla helposti, niihin myös sorrutaan helposti ja se on ihan inhimillistä ja sehän se on juuri elintarvikeyritysten tarkoitus, mutta samalla ihmisten terveys heikkenee, sairaudet lisääntyvät ja ym ym. Vaikka vastuu on jokaisella itsellään, mutta vastuuta pitäisi olla myös elintarviketeollisuuden toimijoilla ja muilla eikä luoda sitä sokeripitoista ruokaympäristöä. 

Murosuklaat kuvassa. Näitä en ole vielä kokeillut, mutta vaikuttaa paremmalta kuin se 80-90 -luvun hitti riisimurokarkit. Näissä on muuten vain kaksi ainesosaa. 

Tulipas tästä nyt vähän "valistava" postaus, ei ehkä ollut tarkoitus, kun piti vaan kertoa tästä kirjasta. Mutta kirja on hyvä ja enemmän tällaisia kirjoja ja reseptejä. Jospa pikkuhiljaa saataisiin hyviä muutoksia aikaiseksi. Eikä tämä kirja ole mitenkään vain lapsiperheille vaan minusta tästä voi ottaa kuka tahansa reseptejä kokeiluun ja talteen. 

Ovatko sinulle tuttuja nämä Leeni Viion Eroon sokerista ja Hyvää tekevät herkut kirjat? Aiotko tutustua näihin?

Mitä luin/kuuntelin helmikuussa?

No eipä se mennyt niin kuin tammikuussa ajattelin. Ensinnäkin jäin vähän koukkuun äänikirjoihin ja äänikirjat ovat jatkaneet edelleen voittokulkua. Kirjoja en oikeastaan lukenut yhtään tai en saanut yhtään kirjaa valmiiksi asti luettua. Tällä hetkellä on kaksi akuuttia kirjaa kirjastosta, jotka pitäisi saada luettua tässä kuussa, koska varausjono.

Kuvassa tummanpunaiset Choice palmikkosukat joiden ohje löytyy mm. Lankajengistä

Sara Storm: Pikkujouludisko

Tämän kirjan löysin kirjaston sovelluksesta, kun etsin jotain kevyttä kuunneltavaa. Kirja on todellakin sellaista kevyttä kuunneltavaa ja kertoo Ennista, joka työskentelee kirjakaupassa. Vaativimpien kirjojen välillä täytyy olla näitä kevyempiä kirjoja, joissa ei tarvitse olla niin tarkkana kuuntelemisessa. Kirjassa seilataan työn, rakkauden ja ihmissuhteiden välimailla ja ehkä ennalta-arvattua, mutta oikein kivaa ja kevyttä kuunneltavaa. 

Jaana Villanen: Sata myyttiä arvoista

Tämä kirja päätyi kuunteluun, kun en löytänyt oikein mitään muuta kuunneltavaa. Kirja on ihan jees ja ok kuunneltavaa, mutta loppua kohden jo vähän turtui, eikä jaksanut kuunnella enää niin tarkasti. Eli sata myyttiä on aivan liian paljon kuunneltavaksi. Kirjaston sovelluksessa on se huono puoli, että kirja pitäisi saada kuunneltua 14 päivässä ja se tekee itsellä ainakin hyvin tiukkaa, ainakin tällaisissa kirjoissa, jotka eivät koukuta kovin paljon. Itsellä on jokin juttu, ettei kirjaa voi jättää kesken, ja tämäkin piti saada kuunneltua loppuun. 

Christopher Andersen: Kuninkaalliset veljekset - Williamin, Katen, Harryn ja Meghanin yksityiselämä valokeilassa. 

En ole sinänsä mikään kuninkaallisfani, että jokainen heistä kertova kirja pitäisi lukea tai kuunnella. Tähänkin päädyin vähän vahingossa, kun en löytänyt mitään muuta kuunneltavaa (tämä on tainnut olla helmikuun teema :D ). Tämä on kyllä kirjaston sovelluksen huonohko puoli, että suosittuja kirjoja ei ole vapaana usein. Mutta kirja oli loppujen lopuksi kivaa kuunneltavaa. Kirja on pitkä ja siinä käydään läpi koko elämä, mutta kirja antaa ymmärrystä ja on ehdottomasti parempi kuin jatkuvat lööpit Harrysta ja Williamista. Kirja on julkaistu vuonna 2022 ja sitä kuvaillaan näin: 

"Williamin, Katen, Harryn ja Meghanin elämää ovat varjostaneet jatkuvasti erilaiset brittihoviin liitetyt skandaalit. Kirjassa avataan ja taustoitetaan väitteitä kiusaamisesta, rasismista, pettämisestä ja henkisestä väkivallasta, joka on vienyt useamman kuin yhden kuninkaallisen perheen jäsenen itsetuhon partaalle."

Halusin ottaa tuon lainauksen tähän, koska se kuvaa todella hyvin kirjaa. 

Marke Talve: Silmukoita ja sutinaa Kettukoskella

Vihdoinkin sain tämän kuunteluun. Ensin en löytänyt ollenkaan kirjastosta, mutta sitten yhtäkkiä näin sen äänikirjojen puolella kirjaston sovelluksessa. Jonkin verran suosittu kirja, kun piti odottaa hetken aikaa, että sai kuunteluun. Aika paljon ihmissuhdejuttua ja melkoista sutinaa, eli ihan nimensä veroinen teos ja neulominen mainittu useaan kertaan. Kirja ei sinänsä kerro mitenkään neulomisesta, mutta neulomista on mainittu läpi kirjan. Jotain yllättävää kirjassakin on ja juonikin siitä löytyy. Tykkäsin kirjasta ja sellaista kevyttä kuunneltavaa - sopii vaikka sen neulomisen ohelle. Taisin kuunnella kirjan noin viidessä päivässä, kun oli sopivaa kuunteluaikaa. Sinänsä hyvä, että kirjan saa kuunneltua nopeasti, koska nuo äänikirjat täytyy kuunnella max 14 päivässä enkä usko, että olisin saanut uusittua kirjaa, koska kirjaan on varmasti varauksia ja olisi joutunut odottamaan. 

Enpä lupaa maaliskuulle mitään, sillä ne eivät nähtävästi pidä. :D Mutta ehkä maaliskuu menee vielä vähän äänikirjojen parissa, ja noiden kahden akuutin kirjan parissa. Ne eivät ole romaaneja, lähinnä tietopitoisia kirjoja, mutta erittäin mielenkiintoisia. En ole varma, että kirjoitanko blogiin niistä, ehkä mainitsen tai ehkä en. Haluaisin kyllä tuoda ne esiin täälläkin, vaikka neuleblogi onkin. 

Ja hei, helmet-alueen epressissä (kirjaston kautta olevan lehtien lukusovellus, toimii myös selaimella) voi lukea ilmaiseksi lehtiä, tämä on varmaan monelle jo tuttua, mutta itse jotenkin havahduin siihen nyt. Siellä on myös Suuri Käsityö-lehti, jota oli kiva selailla näin digitaalisesti. En oikein tykkää lehtiä selata digitaalisesti, mutta kyllä se menetteli ja jos on jokin kiva neuleohje niin saa näinkin neulottua. Harvemmin tulee Suurta Käsityölehteä ostettua, mutta tätä kautta pääsee siihenkin helpommin käsiksi ja voi selata ennen kuin ostaa.

Tuliko tässä sinulle tuttuja vai tuntemattomia kirjoja? Luitko kirjoja vai kuuntelitko äänikirjoja enemmän helmikuussa?

Kirjavinkki: Jay Lewis Yöstä valoon

Nyt seuraa vähän erilainen kirjavinkki ja oikein sopiva tänne joulun välipäiviin. Tämä blogi ei ole keskittynyt musiikkiin tai keikkoihin, mutta toki nekin ovat luontaisesti ainakin olleet joskus elämässäni hyvinkin paljon. Musiikkia nyt toki kuuntelee, jos ei päivittäin niin vähintäänkin viikottain ja ainakin juoksulenkeillä. Jossain vaiheessa tänä vuonna muistin tai näin jossain somessa tämän kirjan. Olen ollut Yö-fani ja jollain tasolla olen edelleenkin, mutta asiat elämässä muuttuvat tai vaihtavat hetkellisesti paikkaa eikä keikoilla ole enää niin paljon sijaa. Eikä Yökään nyt enää ole se sama kokoonpano. Mutta ainakin vuoteen 2016 asti Yö oli yksi lempibändeistäni (on edelleen!) ja muistan kyllä aina Espoon keikan. Tuo jäikin sitten historialliseksi, sillä sen jälkeen asiat muuttuivat. Kaikki muisto Ollille, vaikka erottaminen tekstiviestein ilman syitä ja keskusteluita on aina väärin. 

Kirjan nimi on aivan mahtava. Kirja ei keskity pelkästään Yöhön vaan Jay Lewisin elämään - onhan kyseessä omaelämäkerta. Jay tai Juki on ollut aina suosikkini Yössä ja Jukin soolobiiseistä keikoilla on vain lämpimiä muistoja. Deadline on edelleen paras biisi <3 En ole kuitenkaan tiennyt Jukin elämästä pahemmin mitään. Siksi tämä kirja oli mielenkiintoista luettavaa. Kirjassa toki sivutaan Yön aikaisia tapahtumia ja myös Yöstä erottamista. Kirja kertoo aika rehellisesti Jukin tuntemuksia, kun on tullut erotetuksi tekstiviestillä. Tai ainakin minulle tuli kirjasta rehellinen ja tavanomainen kuvaus Jukin elämän eri vaiheista Ei asioiden glorifiointia, ei vähättelyä vaan rehellistä kertomusta omasta elämästä. Itselle tuli paljon uutta tietoa ja välillä kaikki asiat eivät nyt niin paljon kiinnostaneet. Yö-fanina tietenkin kiinnosti tuo erottaminen ja miten se kerrotaan kirjassa. No, mitään draamaa on turha etsiä kirjasta vaan rehellistä puhetta mm. miltä asiat on tuntuneet ja miten asiat tapahtuivat. Mitään totuutta siitä on ehkä turha etsiä  ja varmaan vain asianosaiset tietävät koko totuuden, mutta uskon kyllä, että kirjassa on myös se totuus ainakin noin 95 %: sti. Pienillä teoilla on suuri vaikutus ihmisen elämään. Aina sitä ei tajua, kuinka jokin asia voi vaikuttaa paljonkin jonkin ihmisen elämään. Kuten esimerkiksi se, mitä erottaminen on aiheuttanut henkisesti. Nämä kun eivät tule mediasta selville ja toimittajat kirjoittavat juttunsa miten haluavat. Siksi elämäkerroista saa niin paljon enemmän. 

Suosittelen kirjaa ainakin Yö-faneille, vaikka ehkä kaikki fanit ovat tämän kirjan jo lukeneet. Kirja on ilmestynyt vuonna 2019 ja itseltä se on mennyt vähän ohi silloin. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Lainasin kirjan kirjastosta ja ihan kuukaudessa en ehtinyt lukemaan vaan piti uusia useampaan kertaan, mutta mitään jonoa kirjaan ei enää ollut. 

Tällainen vähän erilaisempi kirja välillä. Luetko sinä elämäkertoja? 

Kirjavinkki: Emmy Abrahamsson - Kuinka menestyä hullujen huoneella

Kuuntelin tämän kirjailijan ensimmäisen teoksen ja se oli hauska ja koukuttava. Hetken mielijohteesta näin kirjastossa tämän kirjan ja päätin lainata. Tämä oli bestseller hyllyssä ja lainaa ei voi uusia eli piti lukea se noin 10 päivässä (vai 14?) mutta onnistuin juuri ja juuri. Onneksi kirja on helppoa luettavaa.

Tykkäsin kirjasta, mutta liekö sitten hieman 'paniikkia' toi tuo lyhyt laina-aika. Tuntuu, että luin vähän kiireellä ja vähän ehkä meni ohi kirjasta. Toki ilta-aika on aina haastava lukemiselle, koska nukahdan melkein heti, kun avaan kirjan :D Kirja ei ollut niin hauska kuin ensimmäinen, mutta tykkäsin kirjan lopusta. Jotenkin kirjan tapahtumien vaihtelu toi itselle sellaisen sekavan vaikutelman ja siihen päälle kirjan lukeminen nopealla aikavälillä ja se ei ollut itselle mielekästä. Kirjassa siis kaksi eri tapahtumapaikkaa vaihteli aina vuorotellen ja se vähän aina teki itselle sekavan tunnelman. Mutta kirja oli ihan kelpo luettava ja kiva että kuitenkin lainasin sen, kun näin. 

Yritän olla suosimatta edelleen äänikirjoja tällä hetkellä ja kuluttaa enemmän kirjoja. Tässä olen ihan kohtuu hyvin onnistunut, sillä en ole vielä ottanut äänikirjapalvelua käyttöön ja tämän ajan voi uhrata kirjoille. Kirja on ehkä noin 3,5 / 5 eli voin suositella hyvin sen lukemista / kuuntelemista. Kirjailija on ruotsalainen ja uusi tuttavuus ja kiva tukea uusia kirjailijoita. Suurempi suositus kuitenkin kirjailijan ensimmäiselle teokselle. Kirjapostauksia on jonossa eli niitä on luvassa lähitulevaisuudessa paljonkin. Täytyy yrittää vuoden loppuun mennessä saada kaikki luetut kirjat blogiin asti. 

Oletko sinä lukenut näitä kirjastojen pikalainoja? Mitä mieltä olet niistä? Onhan ne ihan kivoja, että on mahdollisuus uuteen kirjaan mahdollisimman monilla, mutta kirjalle tuo noin 10 päivän laina-aika on todella lyhyt.