maanantai 17. syyskuuta 2018

Kirja-arvostelu: Unelmahommissa

En yleensä kirjoittele kirja-arvosteluita, mutta nyt päätin tehdä tässä(kin) asiassa poikkeuksen. Tai no, en tiedä onko tämä nyt mikään virallinen arvostelu, mutta ehkä pikemminkin omien mielipiteiden ilmituominen.


Myönnän, olen fiidien ja suositusten uhri. Vaikkei nyt kukaan sinänsä suositellut tätä kirjaa, mutta kun joka puolella näin kuvia yms tästä, niin päätin sitten alkaa lukea. Tai kuunnella. Koska tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni sopii paremmin äänikirjat, ja tämä löytyi Bookbeatista niin se oli seuraava valintani kuuntelulistalle.






En tiedä, onko tämän hetken buumi unelmat ja niiden toteuttaminen, mutta ainakin tuntuu, että niistä puhutaan joka puolella tällä hetkellä. En ole lukenut kummankaan kirjoittajan blogia, jotenkin nämä ihmiset olivat minulle täysin tuntemattomien kaiken saralla. Ensinnäkin nyt täytyy sanoa, että kirja oli ihan paras! Melkein olisin toivonut, että olisi ollut pidempi työmatka niin olisi saanut kuunnella enemmän. Tuntui pahalta lopettaa aina kesken kun saapui työpaikalle. Niin, parasta omaa aikaahan on työmatkat musiikin / podcastin / kirjan kanssa. Mikä sitten teki kirjasta parhaan?


Kummankin kirjoittajan realistiset selostukset eri asioista. Tykkäsin siitä, että kirjassa selitettiin asioita ja vielä suhteellisen realistisella tavalla. Kirjassa annettiin vinkkejä oman unelmatyön löytämiseen ja unelmien tavoitteluun. Jokaisen kirjan luvun jälkeen oli ajatuksia / pohdittavaa -osio, joten jokainen saa miettiä omat juttunsa. Tämä varmasti auttaa jokaista omien unelmien tavoittelussa. Kieltämättä tuli vähän itsellekin tunne, että mitäs sitä lähtisi tekemään :D Kirjassa myös opastettiin todella hyvin suunnittelemaan, jäsentelemään ja luomaan erilaisia asioita. Eri kohtien listat auttavat aivan varmasti jäsentelemään omia ajatuksia ja sitä kautta löytämään oman unelmajuttunsa. Ja vaikka ei omaa unelmaa olisikaan etsimässä, niin mielestäni tämä sopii myös vaikkapa aloittelevalle bloggaajalle. Siinä opastettiin mm., kuinka hinnoitella omaa työtänsä ja kuinka tehdä blogista suosittu.




Olen ennenkin hehkuttanut äänikirjoja, mutta en vaan voi olla vieläkin hehkumatta niitä. Ne vaan on ihan parasta! Aikaisemmin olin sitä mieltä, että syövät suomalaisten lukutaitoa. Mutta eihän niiden tarvitse olla poissulkevia vaihtoehtoja. Samaan aikaan voi lukea myös kirjoja. Voi tehdä molempia; kuunnella ja lukea. Bookbeatissa ei tosin ole sitä vaihtoehtoa, että voisi samaa kirjaa vaihtaa tyyliä. Mutta itse ainakin tykkään (vielä) lukea kirjat kirjoina enkä lukea millään laitteella kirjoja. Kuukausimaksu on mielestäni kyllä aika paljon Bookbeatissa, mutta siksipä juuri kannattaa ottaa käyttöön esim. työmatkoille äänikirjat. Näin saa maksimaalisen hyödyn niistä. Myös ruokaa laittaessa, lenkillä yms voi kuunnella. Btw, allekirjoittanut kuunteli edellisen lenkin - en tosin kirjaa mutta podcastia. Eli ei ole pakko kuunnella musiikkia juostessa vaan ihan hyvin voi kuunnella kirjaa juostessa. Mutta vielä muutama sananen tästä kirjasta; kirjassa on myös haastateltu ihmisiä ja kerrotaan heidänkin tarinaa. Ikäänkuin annetaan esimerkkejä menestymisestä. Itseäni huvitti kun en ollut kuullut aiemmin Linda Liukkaasta ja sitten samoihin aikoihin Hesari teki myös jutun hänestä :D Eli todellakin yleissivistyskin karttuu tätä kirjaa lukiessa. Minusta oli myös ihana kuunnella näitä esimerkkitapauksia. Niin monet ihmiset ovat onnistuneet yhdistämään intohimonsa työksi - mikset siis sinäkin?


Annan kyllä neljä tai viisi tähteä tälle kirjalle. Niin hyvä se minusta oli. Nyt ollaankin taas uuden äärellä ja saan valita että minkä kirjan otan seuraavaksi kuunteluun? Ah, vaikea valinta, mutta jotenkin aina niin ihanaa saada kirja loppumaan ja valita uusi. Bookbeatissa on niin monia hyviä kirjoja että aina oon saman vaikean valinnan edessä. Nähtäväksi jää, minkä kirjan valitsen.








perjantai 14. syyskuuta 2018

Maailman helpoin omenapiirakka

Siinä missä neulominen ja virkkaaminen on itselle terapiaa, niin on myös leipominen. Ja koska en ole viime aikoina ehtinyt leipomaan, niin on tuntunut erityisen raskaalta kaikki normaali arki. Päätin sitten tehdä asiaan muutoksen ja leipoa ihan mun ikuisen suosikkireseptin. Tämä resepti on siis yläasteen kotitalouden kirjasta ja tätä on leivottu ihan näille päiville asti vähintäänkin joka syksy ja vielä useampaan kertaan. Tosin tälle vuodelle tämä oli ihan eka omenapiirakka. Yritän muistella reseptiä ulkomuistista, sillä kirja ei nyt ole samassa paikkaa jossa itse olen.


Ainekset:

75 g sulatettua voita
1 kananmuna
1 purkki kermaviiliä
3 dl vehnäjauhoja
0,5 tl ruokasoodaa
0,5 tl leivinjauhetta
1,5 dl sokeria
Omenoita

Päälle: kanelia ja sokeria



Ensin sulatin kattilassa voin määrän ja annoin sen jäähtyä samalla kun tein muut asiat piirakasta. Pieniä kotimaisia omenoita taisin kuoria ja pilkkoa reilu 10 ja niitä jäi, joten arvioisin että 6-8 omenaa riittäisi. Jauhot (sis.leivinjauhe ja sooda)  ja sokeri sekoitetaan, sekaan lisätään kermaviili, sitten kananmuna ja lopuksi rasva. Sekoitetaan tasaiseksi taikinaksi. Sen jälkeen levitä taikina vuokaan ja laita omenalohkot päälle. Lopuksi vielä kanelia ja sokeria päälle ja uuniin 200 astetta ja 25 - 30 minuuttia.



Siinä koko komeus menossa uuniin. Kermaviilin voi muuten korvata piimällä ja muistaakseni piimää oli 1 dl tms. Itse en ole koskaan korvannut sitä.




Ja siinä omenapiirakka valmiina! Valitettavasti työvaiheista en älynnyt ottaa kuvia, ja nämäkin on otettu kun piirakka on uunissa. Tämän voisi hyvin nauttia vaniljakastikkeen kera, itsehän unohdin ostaa sen kaupasta joten tuli nautittua ilman sitä ja meni kyllä hyvin niinkin. Nam nam  ja eikun leipomaan.

Ps: Pieniä käsityöaskelia on otettu ja toivossa on hyvä elää että vihdoinkin saisin tänne myös jossain vaiheessa jotain kuulumisia käsityörintamalta. Ah, syksy on niin neulomisen ihanaa aikaa! <3