perjantai 30. lokakuuta 2020

Puikkoperjantai: Arjen höpöttelyä

Viime viikolla elin jo hieman lokakuun loppua, kun otsikoin, että lokakuun vikat kuulumiset, mutta nythän on vasta lokakuun vika viikonloppu ja marraskuu alkaa! Tuo pimeys ja harmaus aina yllättää jotenkin näin marraskuussa, mutta ajattelin selviytyä siitä neulomalla paljon värikkäitä villasukkia! Vaikka vielä on muuten ainakin täällä etelässä aika keltaista ja värikästä puiden suhteen, ja se on kyllä ihanaa <3

Neulominen ja villasukat tuovat aina hyvälle mielelle ja senpä vuoksi olen ajatellut nyt tsempata noiden omien neuleohjeiden kanssa. Laskin, että mulla on kesken 4 neuleohjetta ja marraskuussa julkaisisin niistä ainakin kolme. Joulukuulle suunnittelin myös jotain kivaa ja olisi ihan mahtavaa, jos joulukuulle keksisin vielä jonkin kivan joulumallin! Elän niin fiilispohjalla näiden omien suunnitelmien kanssa ja viimeksi taisin neuloa parissa päivässä oman mallin, joten vielä ehtisi ihan hyvin, jos vain tulisi kiva idea! Yleensä luotan siihen, että ideat syntyvät, kun syntyvät, ja silloin tulee kunnon flow sen suhteen. 


Instagramin puolelle olen myös suunnitellut kivaa arvontaa heti, kun täysi tuhat seuraajaa ylittyy. Ihan hurjaa, että seuraajia on kerääntynyt niinkin paljon! <3 Siksi onkin kiva päästä taas järkkäämään jotain kivaa arvontaa ja yllättää joku ihanalla lankapalkinnolla! Välillä en uskalla edes ajatella, että seuraajia on niin paljon, sillä jos ajattelen, niin tekisi mieli välillä laittaa jokin suodatin juttuihin. Vaikka en mitään kovin henkilökohtaista jaakkaan, niin silti tuntuu aika hurjalta :D Mutta kivaa tämä on, olen niin paljon tykännyt tehdä sisältöä ig:hen, blogiin yms että enpä olisi vuosi sitten voinut kuvitellakaan! 

Tämä postaus meni nyt vähän arjen höpöttelyksi, mutta jos vielä sanoisin sen keskeneräisistä töistä, että niitä on tällä hetkellä noin 4-5. Lokakuu oli itselläni kyllä varsin socktober, sillä sukkia neuloin todella paljon, enkä juuri muuta. Kesken on myös eräs huivi, josta ajattelin myös kirjoittaa ohjeen ylös. Olisi kiva, jos ehtisin senkin julkaista tämän vuoden puolella. Otetaan se tavoitteeksi! Viikonlopulle on luvassa helppo villasukkamalli sekä heti alkuviikosta kirjavinkkejä! Piakkoin myös lokakuun kulutus ja ostot, jaiks, se jännittää jo nyt!

Kivoja lokakuun viimeisiä päiviä ja juhlitteko te Halloweenia? 

PS: Lokakuun sukkaparikin on kyllä tulossa, mutta mua aina hieman jännittää näiden ohjeiden julkaisu, ja siksi siinä on kestänyt näinkin kauan. :D  

tiistai 27. lokakuuta 2020

Tämän hetken suosikki: suklaahippukeksit

Tämä vuosi on tuonut kyllä itsestäni esiin sellaisen leipomispuolen. Olen kyllä aina tykännyt leipoa ja laittaa ruokaa, mutta tänä vuonna se on vain korostunut. Keväällä koukutuin ihaniin fariinikekseihin, mutta nyt tänä syksynä on ollut mielessä suklaahippukeksit. Niin paljon, että lokakuun sukkaparikin sai nimekseen jotain suklaista :D Mutta nyt en ajatellut kertoa lokakuun sukkaparista, niiden aika on hieman myöhemmin. Nyt ajattelin nimittäin jakaa oman tämän hetken suosikkikeksireseptini. Olen tehnyt näitä nyt muutaman kerran, mutta noin viikko sitten tein tästä reseptistä parhaan version. Alkuperäinen ohje on Himoleipuri -sivustolta, mutta muokkasin sitä varmaan joka kerta, kun tein keksejä, niin ajattelin tähän kirjoittaa sen ohjeen, jolla tein viimeisen kerran. Ja paras versio tuli nimenomaan tällä reseptillä!

 


SUKLAAHIPPUKEKSIT

Raaka-aineet:

150 g voita tai margariinia

1 dl sokeria

1,5 dl fariinisokeria

1 kananmuna

2 dl vehnäjauhoja

2 dl mantelijauhoja

1 tl leivinjauhetta

2 dl valmista taloussuklaarouhetta

Valmistusohje:

Vaahdota pehmeä voi, sokeri ja fariinisokeri keskenään sähkövatkaimella. Lisää kananmuna vatkaten, kun olet hetken jo vaahdottanut voita ja sokereita. 

Yhdistä vehnäjauhot, mantelijauhot ja leivinjauhe ja sekoita keskenään. Lisää nämä voi-sokeri-kananmuna -seokseen muutamassa erässä. Lisää lopuksi suklaarouhe ja sekoita vähän että suklaarouhe sekoittuu taikinaan.

Anna taikinan vetäytyä jääkaapissa hetken, noin 10-15 minuuttia. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Nosta taikinanokareita lusikan avulla leivinpaperoidulle pellille. Muotoilin taikinaa myös hieman pyöreiksi. Jätä kekseille jonkin verran leviämisvaraa. Itsellä taisi olla 9-10 keksiä pellillä. Paista uunissa noin 10 - 12 minuuttia, kunnes keksit ovat hieman ruskistuneet.

 


Omia muokattuja versioita tästä reseptistä oli osittain jauhojen korvaaminen kaurahiutaleilla sekä suklaarouheen (tai -palojen)  tekeminen itse. Mutta kaikista paras versio tuli nimenomaan 2dl - 2dl vehnäjauho - mantelijauho -yhdistelmällä sekä valmiilla rouheella. <3 Käytin Fazerin valmista tummaa taloussuklaarouhetta. Keksit ovat myös parhaimpia seuraavana päivänä tai muutaman tunnin jälkeen jäähtyneenä.

Tämä ohje on lisäksi todella helppo myös lasten kanssa toteutettavaksi ja tällä reseptillä tuli kolme pellillistä eli noin 25-30 kpl. 

Miten on; oletko leiponut tänä vuonna enemmän kuin ennen? Jaa ihmeessä oma keksireseptisi!

sunnuntai 25. lokakuuta 2020

Missä olet pipofiilis?

Lueskelin taannoin ja vähän niinkuin vahingossa vanhoja postauksia (luettehan te muutkin bloggaajat omia vanhoja postauksia? :D ) ja noin vuosi sitten minulla on ollut aika valtava pipotehdas käynnissä. Niin ne vuodet ovat vain erilaisia, sillä tänä vuonna ei ole yhtään huvittanut neuloa pipoja (vielä). Taisin neuloa elokuussa parit lapsen pipot, mutta en sen jälkeen yhtään. Käsitöissä parasta on tietenkin se, että neuloo sitä mitä huvittaa, eikä pakon edessä mitään sellaista, mitä ei huvita :D Tunnen kyllä itseni, ja tiedän, että ehkä se pipokuume sieltä kyllä tulee jossain vaiheessa. Nimittäin kyllä se on kolkutellut ovella ja erilaisia pipomalleja olenkin suunnitellut neulovani. Ja vaikka ei se pipokuume tulisikaan, niin onneksi on ne viime vuotiset pipot, joita käyttää. 

 

Kuvituksena on neulottuja pipoja Novitan Nordic Woolista Novitan sivuilla olevasta ohjeesta. Malli on ihan älyttömän simppeli ja kiva ja hups, niitähän tuli tosiaan neulottua aikoinaan useampi kappale. Viimeisin taisi olla keväällä (?) tuo vaaleanpunainen. Malli on siis  tämä Aada-palmikkopipo.

Viime joulukuussa julkaisin täällä blogin puolella jonkinlaisen ohjeen vaaleanpunaisesta palmikkopiposta, jota neuloin silloin. Olenkin suunnitellut parantavani sitä ohjetta, ja julkaista 2.0  version siitä. Lisäksi sen tiimoilta tuli myös eräs idea lapsen piposta, joten ehkä sekin pääsee puikoille piakkoin. 

 

Pipoja on kyllä kiva neuloa, kun niitä ei tarvitse tehdä kahta samanlaista kuten sukkia. Vaikka joskus saatan innostua jostain mallista ja neuloa niitä useamman saman tien, kröhöm, kuten kuvista nyt huomaa :D Tänä vuonna olen mieltänyt itseni enemmän sukkaneulojaksi kuin piponeulojaksi, mutta ehkä se johtuu vain siitä, että olen saanut villasukkien suunnittelusta niin paljon uutta ja uuden oppimista. En ehkä kuitenkaan jaksaisi pelkkiä raitasukkia neuloa vuodesta toiseen. Tykkään löytää jotain uutta aina neulomisestakin ja sitähän riittää.

Kumpia sinä tykkäät neuloa mieluummin: villasukkia vai pipoja?

perjantai 23. lokakuuta 2020

Puikkoperjantai: Lokakuun viimeisiä fiiliksiä

Innostuin niin paljon viimeksi mainituista yhteisneulonnoista, joten sainkin ne melkein kaikki jo valmiiksi. Mulla on paha tapa, että unohdan lähes heti, mihin suunnittelen osallistuvani ja siksi olikin hyvä tapa listata ne tänne. Ja se toimi, sillä en unohtanut ja 3/4 osallistuttu. Novitalla alkoi tällä viikolla myös yhteisneulonta, jossa neulotaan peitto, mutta musta tuntuu, että tää ei nyt oo mua varten kuitenkaan. Nimim. Violapalapeiton palatkin odottelevat jossain. :D En vaan voi järjellä perustella uuden peiton aloitusta, kun entinenkin on kesken. Oikeastaan se Violapalapeitto on vain jämähtänyt siihen, kun en osaa suunnitella niitä paloja mihinkään järjestykseen. Pari kertaa olen aloittanut, mutta aina on jokin sanonut, että ei hyvä. Toisekseen, perheemme kolmevuotias ei ihan ymmärrä, että ne palat pitäisi olla myös siinä järjestyksessä siihen asti ennen kuin ehdin virkata ne kiinni. Nimim. kyllästynyt järjestelemään ne miljoonaan kertaan paikalleen liian innokkaan apurin takia :D

 

Ensi viikolla on viimeinen lokakuun viikko ja oikeesti; aika voitko pysähtyä N-Y-T? Tätä vuotta on jäljellä enää pari kk, ja jotenkin jouluakin pitäisi varmaan miettiä jo. Tuntuu kuitenkin hassulta miettiä asioita tulevaisuuteen, kun ei yhtään tiedä tästä maailmantilanteesta viikonkaan päähän. Ihan käsittämätön vuosi ollut, mutta on tässä paljon hyvääkin ollut!

Musta tuntuu, että lokakuussa en ole edes paljon saanut valmiiksi käsitöitä, mutta viikon päästä katsotaan sitten lokakuun valmistuneet ja ostot. Tällä hetkellä keskeneräisiä on noin 5-6 kpl. Valmiita töitäkin on tullut, mutta uusia töitäkin aloitettu tällä viikolla. Saatoin myös aloittaa marraskuun sukkaparia. Vilauttelinkin sitä ihan vähäsen IG:n puolella ja kummasti ajattelin, että tekisin marraskuun sukkaparista oikein värikkään (harmaan marraskuun vuoksi :D ) mutta ei siitä tainnut nyt niin värikästä kyllä tulla. Mutta oma malli taas vaihteeksi kyseessä ja kirjoitan ohjetta samalla ylös, niin pääsen jakamaan senkin jossain kanavassa. Lokakuu lähenee loppuaan, mutta vielä en ole edes esitellyt lokakuun sukkaparia. Sen esittelyssä on kestänyt oikeastaan sen vuoksi, että kirjoitin siitäkin ohjeen ylös ja ohje on ollut testineulottavana. Aika kiva ja helppo ohje sekin, vaikka itse nyt sanonkin. Ehkä uskaltaisin luvata sen ensi viikonlopuksi.

Tällaisia lokakuun lähes viimeisiä fiiliksiä. Mitä sinulle jäi mieleen lokakuusta?

tiistai 20. lokakuuta 2020

Jämälankaneuletöitä

Olen yrittänyt aina säännöllisin väliajoin neuloa aina pienistä jämälankakeristäkin jotain. Tosin viime aikoina jämälankakorini on alkanut pursuilla, sillä en ole hetkeen säännöllisesti neulonut pienistä keristä mitään. Vai onko niitä lankoja tullut vain lisää niin jämälangatkin ovat lisääntyneet sitä mukaan? :D

Nämä lyhytvartiset villasukat neuloin nimittäin ihan sillä tyylillä, että keräsin pieniä jämälankakeriä (noin 3-4), siis ihan niitä pienen pieniä, joille ei ikinä keksi mitään käyttöä. Kimaltavan langan otin avuksi resoriin ja kantapäähän sekä kärkeen. Tarkoitus ei ollut edes laittaa raitoja samaan järjestykseen vaan neuloa aina sillä, mikä nyt eteen tuli. Ja niitä keriä jäi vieläkin! En varmaan ikinä pääse pienen pienistä keristä eroon :D Mutta kivat lyhytvartiset villasukat näistä tuli. Oli kiva neuloa lyhyitä (kahden kerroksen) raitoja, mutta aika paljon meni kyllä langat sotkuun ja pakko oli välillä katkaista langat :D 


Toinen jämälankaneuletyö, jonka jo kesällä tein, on tiskirätti. Neuloin sen Novitan puuvillaisesta muumilangasta. Siihen taisi mennäkin se koko jämäkerä ja tiskirätistä tuli ihan kiva. Se oli muuten eka tiskirätti, jonka neuloin. Olen aina ihastellut niitä muilla, mutta en vain saanut aikaiseksi kokeilla aikaisemmin. Ihan kiva pieni jämälankatyö sekin! 

Viime aikoina otin sitten jämälankakerille isomman korin, jotta ne edes pysyisivät jotenkin järjestyksessä. Ennen säilytin niitä kahdessa jäätelörasiassa, josta kerroinkin täällä. Jotain muutakin pitäisi kyllä keksiä jämälangoista, sillä saa neuloa aika monta sukkaparia, jos meinaa päästä eroon niistä. :D Välillä on tunne, että jämälangat eivät vain lopu ikinä!   

Mitä sinä olet tehnyt pienen pienistä jämälankakeristä? Ja miten säilytät jämälankoja?

sunnuntai 18. lokakuuta 2020

Keltaiset lyhytvartiset villasukat

Tiedättekö sen tunteen, kun näette mallin monta kertaa, mutta vasta ties monennella kerralla saatte sen puikoille? Näin kävi näiden sukkien kanssa. Näin vaikka kuinka monta kertaa tämän mallin Pinterestissä ja muuallakin, mutta vasta elokuussa sain nämä otettua puikoille. Sivusto, jossa törmäsin näihin monta kertaa, taisi olla Lumioosin blogi (löytyy googlettamalla varmastikin!). Mallikuvio on muistaakseni Novitan ja kuvio on todella helppo oppia. 


 

Olen tänä syksynä myös hieman hullaantunut lyhytvartisista villasukista. Muistan, kun viime vuoden kesällä hullaannuin myös. Lyhytvartiset villasukat ovat kyllä kivoja ja niitä pystyy käyttämään myös kesälläkin eivätkä ne ole liian kuumia. Lankana näissä on 7 veljestä. Toukokuun sukkaparikin sukkalaatikkoprojektissa on myös keltainen, mutta jostain syystä voisin ottaa nämä mieluummin niiden tilalle. Tein toukokuun sukkaparin maaliskuussa ja no, kaikkihan sen tietää, millainen maaliskuu oli Suomessa: aika katastrofaalinen koronan takia ja siksi niistä sukista ei oikein tullut sellaiset, kuten olisin halunnut. No, mennyttä ei voi muuttaa, mutta varmaan myös siksi neuloin nämä sukat, sillä minulla oli ajatus keltaisesta toukokuusta ja keltaisesta lyhytvartisesta sukkaparista. Hyvin tämä keltainen sopii lokakuullekin. Ei näistä ihan lokakuun sukkaparia tullut, mutta silti minusta nämä sopii julkaista hyvin nyt lokakuussa. Syksy on kiva vuodenaika ruskan takia, kun saa ihmetellä lehtien väriloistoa ja kuinka monta väriä yhdessä lehdessä voi olla :D Tarvitsen tätä lehtien väriterapiaa marraskuuta ajatellen! :D 

Nämä sukat neuloontuivat kyllä todella nopeasti, kuten nyt lyhytvartiset yleensäkin, kun resorin jälkeen tulee jo kantapää ja kantapään jälkeen näkyykin jo melkein maali. Suunnittelin ehkäpä vielä osallistua johonkin hyväntekeväisyyssukkajuttuun ja nämä voisin lahjoittaa sellaiseen. Mielessä oli nimittäin Lankavan hyvän mielen joulukeräys, mutta katsotaan nyt, saanko ns. ylimääräisiä sukkia tämän enempää.

Tykkäätkö sinä neuloa lyhytvartisia villasukkia? Kivaa sunnuntain jatkoa!

perjantai 16. lokakuuta 2020

3 suosikkiani Suuren Käsityön sukkalehdestä

Tapahtuipa eräällä kauppareissulla ja en vain voinut olla vastustamatta Suuren Käsityön sukkalehteä. Se tunne, kun tiedät, että se on vain rajoitetun ajan myynnissä, niin suorastaan pakkohan se oli ostaa. Ja nyt ajattelin kertoa siitä kolme suosikkimalliani. Vielä en ole laittanut mitään niistä puikoille, mutta jospa piakkoin! Minusta lehti on kivempi kuin aikaisemmat ja kansihan on niin houkutteleva, ettei sitä senkään puolesta voinut olla ostamatta. Tai sitten ehkä se on vain tuo ihanan vaalea väri kannen sukissa, mikä houkutteli minun ostamaan lehden :D

Ensimmäisenä tahdon nostaa lehdestä esiin ihanan palmikkomallin. Olin itsekin mielessä suunnitellut jotain tämäntyyppistä, niin varmaan myös siksikin huomioni kiinnittyi näihin sukkiin. Palmikko saa uutta twistiä, kun siihen tekee tuollaisen helmineuleen. Aika ihana <3

Nämä kannen sukat (alla) ovat kyllä niin ihanat, että ne nousivat lehdestä kyllä suosikiksi. En ole näitä mallien ohjeita vielä katsonut lainkaan, joten en tiedä, kuinka helposta tai vaikeasta mallista on kyse. Minusta kuitenkin kuvio näyttää suhteellisen helpolta, joten vaikea olisi kuvitella, että malli olisi jokseenkin vaikea. Tietyllä tapaa välillä on vaikea saada puikoille uusia malleja, koska jostain syystä minulla menee aina hetki, ennen kuin pääsen ohjeeseen kiinni ja vauhtiin. Siksi jostain syystä haluan, että uudet mallit ovat helppoja itselleni, niin näin ne tulevat aloitetuksi nopeammin. Tai ehkä se on vain tietynlainen hektinen elämänvaihe, jolloin aivot ei halua enää opetella uusia juttuja kello yhdeksän illalla :D 


Kolmantena on aika varma valinta itselleni nimittäin Niina Laitinen ja palmikot. <3 Voiko mennä paremmin oikein? Nämä sukat ovat kuin ruususen sukat ja luulen, että nämä päätyvät ensimmäisenä puikoille tästä lehdestä. Vaikka palmikoita tässä on neulottu viime aikoina, ja aina välillä kyllästyn siihen apupuikkoon ja silmukoiden siirtelyyn, silti palmikot ovat vain niin oma juttuni <3 Siinä missä kirjoneule on jonkin muun juttu, niin palmikot minun <3 Mutta sen olen huomannut, että palmikoistakin on pidettävä joskus taukoa. Silloin ne löydetään uudelleen ja rakkaustarina on taas valmis <3 Olisipa vain semmoista hattaranvaaleanpunaista lankaa omissa varastoissani, niin neuloisin nämä sukat aivan asap! <3


Lehdessä oli myös malleja pienille varpaille, ja ai että, kun nekin olivat ihania! Melkein nostin yhden niistä suosikikseni, mutta nämä kolme kuitenkin veivät voiton! Ehkä näissä kolmessa yhdistyvät vaalean hempeä väri, ja palmikot tai vastaavat kuviot ja siinä syy, miksi juuri nämä päätyivät suosikeiksi. Vaikka syksy saattaa olla tummien ja synkimpien värien aikakautta, mutta itse taidan kyllä neuloa jollain hempeällä jonkin parin näistä. Onneksi värikartat langoissa ovat niin laajoja, että kaikille löytyy aina suosikkiväri! Tähän täytyy antaa ehkä pieni sneakpeek lokakuun sukkaparista ja se on kyllä jotain muuta kuin kirkasta tai hempeää ;) En malta ehkä odottaa, että pääsisin nekin julkaisemaan! Piakkoin, piakkoin... :D

Mutta mitä mieltä sinä olit Suuren Käsityön sukkanumerosta? Onko jo jokin tietty malli päätynyt puikoille?

tiistai 13. lokakuuta 2020

Neulekirja: Vilukissan villasukat miehille

Totesin jo aikaisemminkin, että syksy on parasta aikaa neulekirjojen kanssa. Sain myös toisen kirjan Minervakustannukselta ja nyt ajattelin kirjoitella hieman omia ajatuksia kirjasta. Kirja on sinänsä minulle nappivalinta, sillä yleensä aina neulon miehille raitaa tai jotain muuta yhtä helppoa kuten yksiväristä. :D Tähän haluaisin nimenomaan muutoksen ja neuloa miehillekin jotain muuta kuin raitasukkaa. Olen jotenkin epäluova miesten villasukille, enkä vain keksi mitään erityistä miesten villasukkiin. Ehkä tästä syystä neulon myös vähemmän miehille. Mutta toivottavasti tämän kirjan myötä innostun neulomaan jotain uuttakin miesten villasukkiin.


Ensivaikutelmana kirjasta syntyi mielenkiintoinen ja miehinen vaikutelma. Yllätyksekseni huomasin myös, että kirjassa on aika paljon kirjoneulemalleja. Toisaalta, olisiko palmikkosukat tai pitsisukat kovin kivoja miesten mieleen. Kirjoneulemallit vaikuttavat kivoilta ja helpoilta, mutta en ole vielä aloittanut mitään työtä, niin en pysty kokeilemisen pohjalta sanomaan enempää. Mielestäni oli kiva, että jokaisen neuletyön yhteydessä oli pieni tarina siitä, mistä sukan nimi on tullut. 

 

Kirjan mallit on suunniteltu ihan peruslangoille kuten esimerkiksi Adlibriksen Socki -langalle ja Kaupunkilangan Kivijalalle. Tämä on kiva juttu, sillä aina välillä tuntuu, että joissain kirjoissa on malleja erikoisimmille langoille ja ainahan ei ole mahdollista ostaa sitä kalleinta vyyhtiä. Vaihtoehtolankoja en huomannut malleissa, mutta ehkäpä esimerkiksi Novitan 7 veljestä sopii myös kirjan malleille. Nyt kun kirjasta aloittaa jotain, niin ne ehtivät hyvin joko joululahjoiksi tai isänpäivälahjoiksi. Eli tässä vinkki kaikille, jotka kaipaavat lahjaideoita loppuvuoden juhlapyhiin. Itsekin taidan neuloa lahjaksi tästä kirjasta jotain ja jos sitä kerrankin olisi ajoissa :D 


Kirja on varmasti kovin mieluinen kirjoneuleiden ystäville, mutta suosittelen sitä myös muillekin, sillä kirjoneulekaaviot vaikuttavat helpoilta ja aloittelijoillekin sopivilta. Tarkoitus oli kyllä, että olisin ehtinyt aloittamaan jotain tästä kirjasta tähän mennessä, mutta nyt on vain menossa niin paljon omia projekteja, että en vain ehtinyt. Kerron heti lisää, kun saan aloitettua jonkin mallin kirjasta ja tottakai esittelen sen täällä. Mielessä on nimittäin jo parikin mallia, mitä haluaisin kokeilla.

Oletko sinä jo tutustunut tähän kirjaan? Jos olet, niin mikä nousi suosikiksi?


sunnuntai 11. lokakuuta 2020

Kaikkien neulojien suosikkimalli: Piirakkasukat

Piirakkasukat taitavat olla kaikkien neulojien yksi suosikkimalleista. Olin kyllä näitä ihastellut Instagramissa ja muuallakin, mutta nyt vasta sukkalehden myötä sain nämä puikoille. Ja eipä näitä ole turhaan kehuttu: malli on helppo ja aivan ihana! 

 

Yksi (pieni) syy, miksi en ollut neulonut näitä aikaisemmin, oli, että ohjeessa on kirjallinen ohje, eikä kuvallista kaaviota. Jotenkin sitä on viime aikoina tykästynyt enemmän kuvallisiin kaavioihin, niin en jotenkin päässyt heti kirjallisen ohjeen sisälle. Muistan kyllä, kun katselin tätä ohjetta ehkä keväällä (?) ja se jotenkin jäi, kun oli muka vaikea seurata kirjallisesti ohjetta. Ehkä se vaatii enemmän keskittymistä, kun ohje on kirjallinen, mutta näissä ainakin mallikerran kyllä oppi nopeasti, niin toisen sukan kohdalla en tainnut enää katsoa kuin pari kertaa ohjetta. Kuvallista ohjetta ei ole siis myöskään Sukkalehdessä, mutta ei sitä kyllä kaivannutkaan ainakaan enää toisen sukan kohdalla. Ja nyt kun nämä on neulonut kerran, niin mallikerta on mielessä vielä, eikä varmaan seuraavallakaan kerralla tarvitsisi kuvallista ohjetta. Olen itse asiassa neulonut tähän mennessä piirakkasukat kaksi kertaa. Ensimmäiset ovat nämä vaaleanpunaiset, ja toiset tein muokaten lyhytvartisiksi. Lyhytvartisista yritin tehdä hieman pienemmän koon puolesta, sillä ne menivät lahjaksi ja uskon, että onnistuin aika hyvinkin. Kuvassa näyttävät kyllä todella pieniltä, suunnilleen lapsen koolta, mutta menivät kuitenkin  omaankin jalkaan jotenkuten niin uskon, että koko 37 onnistui aika hyvin. Jätin siis yhden mallikerran pois lyhyemmistä versioista. 

Nämä lyhytvartiset piirakkasukat painoivat 58 g, joten sopivat myös hyvin sellaiseksi jämälankatyöksi, jos nurkkiin on jäänyt reilumpi jämälankakerä seiskaveikasta.

Kyllähän näitä varmasti tulee neulomaan enemmänkin, varmaankin aina silloin, kun kaipaa jotain perusvarmaa ohjetta. Tällä hetkellä on meneillään aika paljon ideoita ja malleja, niin en usko, että ihan heti otan näitä uudelleen puikoille. Tai mistäs sitä tietää, saattaahan se olla, että otankin :D Ikinä ei voi tietää neulojan mielestä mitään :D Tai ainakaan minun! 

Oletko sinä neulonut piirakkasukkia? 

perjantai 9. lokakuuta 2020

Puikkoperjantai: Ideoita ja yhteisneulontoja

Tällä viikolla vietettiin taas neulemaratonia Wool Me Once Fibersin järjestämänä. Ensin ajattelin, etten osallistu tällä kertaa, mutta toisin kävi. Ajattelin, että osallistun rennolla fiiliksellä. Tykkään asettaa tavoitteita, mutta välillä ne tavoitteet voivat ahdistaa ja niistä tulee liian suorituskeskeistä. Ei tosin neulejutuissa näin ole oikeastaan koskaan :D Nyt on vain niin paljon kaikkia muita neulejuttuja menossa itsellä, että en kaivannut enempää tavoitteita niiden suhteen. Ainoastaan vain neulekuvahaasteeseen ja neulebingoon osallistumisen, eivätkä nekään varsinaisia neuletavoitteita ole. Neulekuvahaasteet ovat kivoja, sillä niillä saa periaatteessa valmiit sisältöideat omaan instagramiin, mutta kuitenkin voi suunnitella ja jatkojalostaa ideaa ja tehdä siitä omanlaisen :D Parasta on kuitenkin nimittäin keksiä sen aiheen ympärille oma idea. Jokainen saa kuitenkin oman idean esimerkiksi tavallisesta paremmasta maanantaista.  Tai neulojan syysunelmasta. 


Kerroin viime viikolla Instagramissani yhteisneulonnoista, joihin ajattelin osallistua, ja ne piti ihan listata, koska enhän mä niitä enää muista kuitenkaan viikon päästä :D Yllätyin, kun olin löytänyt 4 kivaa yhteisneulontaa, joihin olin myös ajatellut osallistuvani. Ajattelin ne listata myös tähän, jos vaikka joku muukin saisi niistä fiiliksen osallistua. 

** Sukkalehtikal. Jonna Kapelan neulevideoissa youtuben puolella on menossa sukkalehtikal. Se tietenkin koskee Novitan Sukkalehtiä eli neulomalla sieltä jonkin mallin, niin voi osallistua siihen. Eikä muuten tarvitse ohjeen olla uusimmasta sukkalehdestä vaan myös ohjeet aikaisemmista lehdistä käy. Instagramissa kannattaa vilkuilla #sukkalehtikal -tunnistetta niin sieltäkin saa lisätietoa tai Jonnan instasta. Joka tapauksessa kun ajattelin neuloa sukkalehdestä, niin miksei sitten samalla osallistuakin tähän.

** Tiilenpäätkal. Neulovilla puolestaan julkaisi kivan ohjeen tiilenpäät -villasukista ja järjesti yhteisneulonnan sen ympärille. Tähänkin ajattelin osallistua, sillä ohje näytti niin kivalta ja erilaiselta. Ja voin muuten sanoa, että ihan helposta ohjeesta on kyse! Itseäni aina vähän jännittää ohjeen tekeminen ensimmäistä kertaa, mutta tämä on kyllä helppo ohje. Toki nyt neulomalla oppii, ja itsekin opin jo ensimmäisen sukan jälkeen asioita, joita teen vähän eri tavalla toisessa sukassa. Luulen vähän, että neulon toisetkin sukat tällä ohjeella. :D

** Kreisit väriyhdistelmät kal. Tämä puolestaan on Kässäpuodin Annan järjestämä yhteisneulonta, joka on muistaakseni marraskuun loppuun asti. Ja no, koska värit, niin enhän vain voinut jättää osallistumatta!

** Veerakal. Tämä yhteisneulonta koskee Käsityökekkereiden Veeran julkaisemia ohjeita ja neulomalla jonkin niistä voit osallistua yhteisneulontaan. Minulla oli lainassa juuri sopivasti Veeran Neulekekkerit kirja, ja yhteisneulonta tuli kuin tilauksesta, joten eihän siitäkään voinut kieltäytyä. Päätin myös vielä tilata omaksi tuon kirjan, kun koko ajan joudun palauttamaan kirjan kirjastoon enkä pysty uusimaan. Näin neulojana kirjaston neulekirjat ovat vähän huonoja, kun itse en kuitenkaan ehdi neulomaan sitä siinä ajassa, kun kirja on itsellä. Mutta nyt on omakin kirja! Yhteisneulonnassa ei siis tarvitse neuloa kirjasta vaan mikä tahansa Veeran ohje käy! 

Kaikkia näitä käsitöitä olenkin jo aloittanut, paitsi Veerakalia. Siinäkin tosin ohje on ehkä tiedossa, mutta en vain vielä ole ehtinyt ottaa sitä puikoille. Taitaa tulla kiireinen lokakuu, mutta kiva että on kivoja juttuja menossa! :D Tähän kun lisää vielä kaikki omat projektit ja uudet ideat niin ei ole tekemisestä kyllä pulaa. :D Näillä kaikilla kivoilla jutuilla saa nimittäin ajatukset pois vähemmän kivoista jutuista ja mikäs sen parempaa kuin neulominen <3 (Ja tän perusteella voisi luulla, että minulla olisi paljon vähemmän kivoja juttuja, ei suinkaan, mutta ehkä se on tämä lokakuu ja tuleva marraskuu, jotka vaativat ympärilleen kivoja juttuja :D )

Näissä tunnelmissa viikonloppuun! Kuulostavatko kivoilta nämä yhteisneulonnat ja meinasitko osallistua?

tiistai 6. lokakuuta 2020

Asioita, joita en odota syksyllä

Syyskuussa julkaisin asioita, joita odotan nyt syksyllä. Mutta nyt on luvassa asioita, joita en niinkään odota syksyllä. Toivon tästä syksystä lämmintä, aurinkoista (no edes sitten pilvistä jos aurinko on liikaa pyydetty :D ) ja ei-rajoituksellista. Aika uskomatonta, että tätä vuotta on jäljellä vain vajaa 3 kk. En ole muistaakseni aiemmin havahtunut jo syksyllä vuoden loppumiseen, mutta tänä vuonna kaikki on kyllä erikoista ja erilaista. 


 

** sateet ja kura. En odota yhtään sateista syksyä, sillä se on jotenkin niin blaah. Syyskuussa vielä ne sateet jotakuinkin menevät, mutta marraskuussa on toinen juttu. Vaikka tykkäänkin pimeydestä (tiettyyn pisteeseen asti) ja mökillä pimenevät illat olivat ihan best, mutta en odota ollenkaan marraskuisia pimeitä päiviä. Olenkin päättänyt ripustaa valoja parvekkeelle jo marraskuun alusta lähtien. Koska, no miksi ei :D 

** lankojen ostamista. Vaikka tykkäänkin langoista ja saatan ihailla ja hypistellä niitä kaupoissa ja kotona, mutta en odota yhtään, että lankojen ostot nousee kulutuksen yli kuukausikirjanpidossa. Jos oikein muistan, niin viime vuonna kyllä sorruin joihinkin lankatarjouksiin juurikin marraskuussa. Olikohan ne black friday -juttuja vai jotain muuta, mutta nyt täytynee ehkä olla reippaampi vastustamaan lankojen ostamista. No ainakin täytyy yrittää :D

** koronatilanteen kasvamista. Pyrin pitämään blogistani pois kaiken politiikan, uutiset ja no, koronajutut, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, etten odota, että tämä vielä tästä kiihtyy. (Kuka nyt odottaisi...) Nyt viime viikkoina on ollut niin paljon korona-altistumisia yms, että välillä vähän jopa pelottaa, että mitä tästä vielä tulee. Vaikka Suomessa tilanne on edelleen jokseenkin kohtuullinen, mutta se kun voi muuttua nopeastikin, niin emme saa tuudittautua ajatukseen, että epidemia on ohi. Ei siis liikuta minnekään vähänkin sairaana (tämän kyllä pitäisi olla itsestäänselvyys) ja muistetaan etäisyys eri paikoissa. Ja ne maskit! Pitäisikin taas ommella parit maskit lisää!

Oli vaikea keksiä käsityöaiheisia juttuja, koska oikeastaan käsitöissä on kaikki, mitä odotan ja mistä pidän. 

Mitä sinä et odota syksyssä?

lauantai 3. lokakuuta 2020

Syyskuun kulutus: Lankaostoja ja erilaisia sukkia

Nyt on vuorossa taas katsaus syyskuun valmistuneisiin töihin ja langan ostoihin. Syyskuun alussa oli menossa niin paljon erilaisia projekteja, että välillä tuntui, etten saa valmiiksi mitään. Mutta kyllähän tässä on sentään jotain tullut valmiiksi. Kaikki valmistuneet ovat kuitenkin villasukkia, lukuunottamatta yhtä lapsen pipoa. Taidan vain olla villasukkaneuloja ;) Myöskään ilman lankaostoja syyskuusta ei selvitty ja edelleen se Violapalapeitto odottelee valmistumista. Olen kyllä skarpannut sen suhteen, mutta kohdannut ongelman, jota en ole osannut vielä ratkaista. :D


Ostetut langat:

Novita 7 veljestä: 200 g

Novita Majakkasaari: 200 g

Yhteensä: 400 g

 

Valmistuneet työt:

Joulukuun sukkapari: 102 g

Lapsen ruskea myssy: 71 g

Pinkit palmikkosukat: 84 g

2 x lyhytvartiset raitasukat: 139 g

Piirakkasukat: 103 g

Lyhytvartiset piirakkasukat: 58 g

Vaaleanpunainen projekti: 111 g

Yhteensä: 668 g

Kulutus ylitti hyvin lankojen oston. Kummatkin ostetut langat  menevät heti käyttöön. Novitan 200 g kerä oli tarjoustuote Cittarista, mutta järkeilin ja ostin mustan kerän. Näin mustaa lankaa riittää projekteihin nyt hyvin pitkälle. En neulo kovin usein mustalla langalla, mutta joskus sitä tarvitsee pieniä määriä, niin nytpähän ainakin riittää. Novitan majakkasaari -langat tulevat myöskin yhteen projektiin. Pari lankatilaustakin tuli kyllä tehtyä syyskuussa, mutta koska eivät vielä saapuneet syyskuussa, niin lasken ne lokakuun ostoihin. En vain voinut olla käyttämättä hyödyksi Dropsin Merino maniaa ja haluan kokeilla sieltä muutamia uusia lankoja.

Voitin myös lankaa syyskuussa, mutta niitä en laskenut tähän. Voittolangoista tuli kuitenkin jo aloitettuakin eräs huivi. Kävi sitten niin, että päädyin suunnittelemaan huivia, kun en löytänyt sopivaa ohjetta :D Tästä kuulette varmasti myöhemmin, sillä mieli tekisi nyt jo kertoa enemmän. :D Ja en muuten ole neulonut huivia varmaan yli puoleen vuoteen, niin on ollut aika kivaa neuloa sitä nyt viime aikoina. Olinkin jo kaivannut pidempää projektia ja nyt sen sain! 

Enää en odota Violapalapeiton valmistumista, valmistuu sitten kun valmistuu. :D Mutta lokakuulle odotan enemmän olemassa olevista langoista suunnittelemista. Lokakuulle myöskin odotan lokakuun sukkaparin valmistumista. Yleensä olen ollut hieman etupainoitteinen sukkalaatikkoprojektissa, mutta nyt on varmaan ensimmäinen kk, kun sukkapari ei ole edes aloitettu. Olen kyllä toiveikas, että sukkalaatikko valmistuu ihan ajoissa, sillä enää ei puutu kuin loka- ja marraskuu. Lokakuulle ajattelin omaa mallia, ja välillä ideoiden saaminen käytäntöön vaan kestää. 

Miltä sinun syyskuusi näytti neulomisen ja lankojen oston saralla?


torstai 1. lokakuuta 2020

Kirjavinkit: Mitä luin syyskuussa?

Syyskuussa innostuin taas fyysisistä kirjoista, kun lainasin kirjastosta muutamat kirjat. Mutta valitettavasti kirjojen lukeminen on vähän hitaampaa, etten aina ehdi niitä tuomaan tähän kirjakoosteeseen. Tai sanotaanko, että kirjojen lukuaika on aika harvinaista herkkua tällä hetkellä. Äänikirjoille on tietenkin aikansa ja paikkansa, mutta kyllähän se fyysinen kirja on aina niin ihana <3 Tässä kuussa kaikki luetut kirjat olivat lähes täyden kympin arvoisia kaikki. Sain luetuksi niin hyviä kirjoja, että ihan innolla olen odottanut niiden jakamista täällä. Muutamia kirjoja on myös edelleen lukulistalla, sillä niitä en ole vielä saanut luetuksi. Sain luetuksi syyskuussa neljä kirjaa.


Ulla-Maija Paavilainen: Suurin niistä on rakkaus - Kirsti Paakkasen tarina

En ollutkaan pitkään aikaan lukenut mitään elämäkertoja ja tämä kirja tulikin juuri sopivaan aikaan. Näin varmasti ensimmäisen kerran tämän kirjan jossain somessa, mutta nyt tuntui hyvältä ottaa elämäkerta taas lukulistalle. Minusta on tosi kiva lukea erilaisten ihmisten elämäkertoja ja Kirsti Paakkasen tarina oli kyllä mielenkiintoista luettavaa. Kirja oli kerrassaan aivan upeasti kirjoitettu. Oli jokseenkin mielenkiintoista lukea Kirstin tarinaa. Maailmassa pitäisi olla enemmän Kirstejä; vaikuttaa upealta persoonalta ja todellakin Kirstilla on varmasti aina tuhat rautaa tulessa. Kirsti on tehnyt niin upeita juttuja elämänsä aikana ja kirjassa pääsi tutustumaan paremmin Kirstin sisimpään. En ole koskaan tavannut Kirsti Paakkasta, mutta vaikuttaa todella energiseltä vieläkin. Kirjasta jäi mieleen eräs Kirstin sitaatti, joka pisti miettimään tarkemmin asioita. En minä osaa suositella tätä kirjaa kenellekään erityiselle vaan suosittelen sitä kaikille, joita elämäkerrat kiinnostavat. :D Toisten ihmisten tarinoissa on vain sitä jotain, mikä saa omassa itsessäänkin erilaisia tuntemuksia <3 

Arvosana: 5/5

Ella Kanninen: Minun Italiani

Tämä kirja sopi juuri tähän hetkeen. <3 Kun matkustamiseen ei ole tällä hetkellä ulkomailla mitään syytä, eikä sitä oikein voi tehdä nyt, niin tämä kirja toi pienen herkun matkustamista kaipaaville. Itse päädyin tähän kirjaan sattumalta, sillä muutamat romaanit jotenkin tylsistytti sillä hetkellä. Päädyin siis selailemaan Bookbeatin uusia kirjoja -valikoimaa ja huomasin tämän kirjan. Kirja on nyt elokuussa julkaistu ja olikin taas kiva päästä heti alkuun tutustumaan tähän. Kirja tuo todella monennäköistä pikkutietoa Italiasta ja minä suorastaan kuuntelin kirjan lähes yhdeltä kerralta. Olen aina tykännyt Italiasta, vaikkakin Espanja on vienyt aina suuremman korren. Kirjassa perehdytään siis Italiaan Ellan näkökulmasta ja kuullaan siis monia pieniä juttua, joita et varmastikaan tietokirjoista löydä. Kuullaan myös tarina siitä, miten Ella päätyi italialaiselle tv-kanavalle. En ole aiemmin lukenut yhtään Ellan kirjaa, mutta tämä sai myös minut hieman haaveilemaan niistä. Kirja on kirjoitettu koronakriisin aikaan, ja kuullaan myös korona-asioista eli ihan ilman koronaa et selviä tästä kirjasta. Mutta se osio oli kirjoitettu hyvin faktapohjaisesti italialaisesta näkökulmasta eikä suinkaan medianäkökulmasta, kuten me olemme ehkä lukeneet juttuja keväällä. Suosittelen kirjaa kylä kaikille matkailunälkäisille, sillä tämä vie matkailunälkää (ainakin osan) mutta pienellä varoituksella, se saattaa myös lisätä sitä. <3 Kirjan myötä mieli teki alkaa kuunnella myös italialaista musiikkia, gelatokäätelöä ja pizzaa. Joten omalla vastuulla sitten nämä ;)

Arvosana: 5/5.

Sara Parikka: 365 - ilon ja inspiraation vuosi

Tämän kirjan lainasin aika hetken mielijohteesta kirjastosta, vaikka sen lukeminen on ollut jo mielessä jo pidempään. Kirjassa on siis 365 käytännöllistä vinkkiä arkeen. Vinkit vaihtelevat siivouksesta, resepteihin, sarjavinkkeihin ja sitten sellaisiin arjen perusvinkkeihin aina laidasta laitaan. Luin kirjan varmaan puolessa tunnissa, sillä vinkkien lukeminen oli helppoa ja nopeaa - melkein kuin sanomalehteä olisi lukenut. Osa vinkeistä oli itselleni aika peruskauraa, mutta olipa siellä muutamia uusia ideoitakin. Ja yksi resepti johti ihan kuvakaappaukseen tai kuvan ottamiseen kännykällä. Halusin nimittäin suklaamutakakun reseptin talteen :D Kirja on siis helppolukukokonaisuus, jonka voi lukea vaikkapa sohva - viini - kirja -hemmotteluiltoina itselle. Mikä parasta vinkit eivät ole sidottu kalenterivuoteen vaan ne voi lukea ja ottaa käyttöön vuoden jokaisena päivänä. 

Arvosana: 4/5

Pirjo Saarnia: Irti makeanhimosta

Välillä en kyllä itsekään tiedä, miksi aloitan tiettyjä kirjoja. Onneksi niin tapahtuu harvoin, mutta tässä oikeastaan yksi esimerkki siitä. En yleensä lue ravitsemukseen liittyviä kirjoja, ainakaan ilman, että perehdyn kirjoittajan taustaan, mutta tämän aloitin ihan ex tempore ilman mitään taustatutkimuksia tms. Ja koska kirja on aloitettu, niin se on myös luettava loppuun. Sekin on hullua, ettei kirjaa voi lopettaa, jos sen on aloittanut :D No, ehkä tästäkin oppi jotain. Alku oli hieman tylsähköä ravitsemukseen liittyvää asiaa, mutta lopussa oli jotain kivoja vinkkejäkin. Ehkä omat ennakko-odotukset olivat liian suuria kirjalle, että petyin niihin, kun kirja ei ollutkaan sellainen kuin kuvittelin sen olevan. Enkä nyt sano, että ravitsemusasiat ovat tylsiä, mutta joskus kävin ravitsemustieteen perusopinnot, niin tästä tuli mieleen ne. Tykkään opiskella ravitsemusta ja niihin liittyviä asioita, mutta kirjasta nimenomaan tuli mieleen ravitsemusluennot :D Tässähän ei ole sinänsä mitään pahaa, mutta omat odotukseni kirjalle olivat hieman erilaiset, niin siksi ehkä vähän alemmat arvostelut kirjasta. Kirjan lopussa aloin kyllä jo melkein etsiä kirjailijan muita teoksia, eli ehkä tälläkin kirjalla oli jokin tarkoituksensa tässä vaiheessa. Suosittelen kyllä kirjaa kaikille, jotka haluavat enemmän saada perustason tietoa hiilareista, proteiineista ja rasvoista ja miten koostaa aterioita. 

Arvosana: 3/5

Syyskuun ehdottomasti paras kirja oli Ella Kannisen kirja <3. Taidan ottaa lokakuullekin jonkin matkailuaiheisen kirjan, sillä ehkä sellaista kaipaa kuitenkin näihin päiviin. Sellaisiin kirjatunnelmiin tällä kertaa. Mitä sinä luit syyskuussa?