tiistai 31. joulukuuta 2019

Joulukuun luetut kirjat

Risto Isomäki: Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen

Tämän kirjan bongasin jostain blogista ja nimellisesti tämä kuulosti kivalta, kun tässä nyt on jo viimeisen vuoden kohistu ilmastonmuutoksesta ja siitä, että asialle on tehtävä jotain. Kirja on kyllä äärimmäisen kattava ikäänkuin tietokirja. Kirjassa käydään läpi todella syvällisesti asioita, ja täytyy kyllä myöntää, että hieman meni ehkä asioita ohikin. Todella kattava, tietokirjamainen kirja. Itsellä tämän loppuunsaattaminen kesti hetken, ja myönnettäköön, että tähän rinnalle oli otettava toinenkin kirja, joka oli kepeämpää kuunneltavaa. Kirjat ovat itselle sellainen rentoutumisen väline ja jos jokin kirja menee liian tietomaiseksi, niin tarvitsen rinnalle jotain kepeämpää. Olen kuitenkin iloinen, että kuuntelin tämän, sillä tuntui, että sivistyi kyllä vaikka kuinka paljon. Muutaman kerran tuli mieleen, että tämä pitäisi varmaan kuunnella muutamaan kertaan tai ainakin toiseen, niin muistaisikin vielä ja sisästäisi nämä asiat. :D En ole varma, muistanko oikein vai olenko vain lukenut jonkun toisen blogista tästä kirjasta, mutta tätä kirjaa on myös mainittu vuoden tietokirjaksi ja sitä se minusta kyllä onkin. Tässä kirjassa on kyllä niin paljon asiaa erilaisista asioista, että jos oikein olisi halunnut tutkia asioita, niin olisi pitänyt varmaan lukea googlen kanssa kirjaa.

Annan arvosanaksi: 4/5.



Nanna Karalahti: Sinä pystyt

Olen lukenut aika paljon kaikenlaisia self help -oppaita sekä hyvinvointikirjoja. Jossain vaiheessa ne alkanut myös toistaa hieman samaa kaavaa tai sitten olen vain onnistunut lukemaan samantapaisia hyvinvointioppaita. Tai ehkä viesti on jo mennyt perille itselleni :D Tämä kirja on ollut jo pidempään lukulistalla, mutta nyt vasta sain sen luettua. Ja kyllä, se on hyvä! Se on erittäin helposti luettava ja ymmärrettävä, sopivan lyhyt ja sen lukee parissa päivässä jopa! Jos haluat aloittaa hyvinvointikirjojen lukemisen, aloita tästä! Tämä on sopivan helppo ja lyhyt! Tykkäsin kyllä tästä kirjasta, mutta kyllä se vähän toisteli muita hyvinvointikirjoja! Jokainen kirjahan on kirjoitettu kirjoittajan näkökulmasta ja ehkä hyvinvointioppaita ei nyt oikein edes voi kirjoittaa monesta eri näkökulmastakaan. Kirjassa tuodaan ilmi aika paljon ravinnon ja liikunnan merkitystä. Myös hyviä vinkkejä eri asioihin annetaan. Erityistä plussaa annan sopivasta pituudesta ja lukijoiden kivoista äänistä, joista toinen on muuten Nanna itse. En kuitenkaan usko, että hyvinvointikirjoja voi koskaan lukea liikaa, joten tämä oli ihan kiva piristys!


Annan arvosanaksi: 4/5.

Maria Veitola: Toisinpäin  

Luin Maria Veitolan ensimmäisen kirjan suhteellisen pian julkaisusta ja tykästyin siihen täysin. Jostain syystä tämä kirja tuli yllätyksenä, että tällainenkin siis oli julkaistu. En kuitenkaan silloin pitänyt mitään kiirettä sen aloittamiseen. Nannan kirjan jälkeen kaipasin jotain kevyttä luettavaa/kuunneltavaa ja päätin, että aloitan tämän kirjan. Ja onneksi aloitin! Kirjahan on vastauksia Marialle esitettyihin kysymyksiin, koska Maria on yleensä, joka kyselee, niin nyt Marialta oli saanut kysyä ja Maria vastasi näihin kysymyksiin. Siitä siis nimi toisinpäin. Minulla ei ollut mitään odotuksia kirjan suhteen ja ehkä tämä, että on kirjoitettu kirja pelkistä kysymyksistä aiheutti minulle pienen vieroksunnan. No nyt kun kirja on jo takanapäin, niin sanon, että ihan loistava kirja ja eipä tuo mitään merkinnyt, että kirja oli täynnä vastauksia. Päinvastoin, näin pääsi lähelle Marian ajattelutapaa. En ole mikään Team Maria, mutta näiden kirjojen myötä, minusta on ehkä tullut pienesti sellainen. Tykkään Marian tyylistä puhua asioista siten kun ne ovat <3 Plussaa myös siitä, että Maria luki koko kirjan ja näin on aina miellyttävämpi kuunnella, kun kirjoittaja on antanut äänensä kirjalle. Kuuntelin kirjan myös aika nopeasti ja se eteni kivasti, niin kivasti, ettei sen etenemistä edes huomannut ja yhtäkkiä kirja oli jo kuunneltu. Kirja oli reilu 6 h pitkä ja yllätyin itsekin, kuinka jouhevasti se eteni. Suosittelen tätä kaikille, jotka haluavat jotain nopeasti helppoa kuunneltavaa. Vaikka ei tästä kirjasta puuttunut syvällisempiä mielipiteitäkään!

Annan arvosanaksi: 4/5.



Tässä kuussa sainkin luettua kolme kirjaa, mutta ei mikään ihme, sillä marraskuulla olikin vain yksi kirja. En sen enempää ala nyt kertomaan yhteenvetoa joulukuusta, sillä piakkoin on tulossa koko vuoden kattava kirjakooste. Palataan siis lähipäivinä tällä kirjakoosteella tästä vuodesta, ja mukavaa vuodenvaihdetta!

PS: Joulukuun kulutuskin on kyllä tulossa vielä, mutta se menee tammikuun puolelle ;) 

maanantai 30. joulukuuta 2019

Viime vuoden tykätyimmät kuvat ja tarinoita niiden takana

Vuoden viimeisiä päiviä vietetään ja Instagramissa on näkynyt ihmisillä viime vuoden tykätyimpiä kuvia. Päätinpä minäkin sitten osallistua sellaiseen ja sain vielä idean, että kerron jokaisen kuvan takaa jonkin pienen tarinan. Vähän niinkuin behind the scenes -materiaalia :D Tässä siis minun viime vuoden tykätyimmät kuvat:

7/9 kuvista on sukkia joten villasukat taitaapi sitten olla minun seuraajien suosikkeja. Vaikka itselläni taitaa olla viha/rakkaus -suhde villasukkiin, niin on kiva nähdä, että ne ovat niitä tykätyimpiä juttuja. Toisaalta sukkalaatikkoprojektin myötä tuli myös tehtyä eniten villasukkia. Aloitetaanpa sitten loogisesti ylhäältä alas vasemmalta oikealle. Ensimmäisenä on valko-vaaleanpuna-ruskeat sukat kismettien kaverina. Niiden tarina on oikeastaan alkuvuodelta, ja taisinpa ne nimetä muuten suffelisukiksi. Minusta suffelimakeinen kuvaa ehkä niitä paremmin kuin kismet :D Halusin tehdä suffelisukat ja ne piti oikeastaan antaa joululahjaksi jollekin lapselle, mutta koska sukista tuli niin isot niin ne ovatkin aikuisten kokoa. Saatanpa ottaa ne itselleni, sillä väriyhdistelmä miellyttää minua kovin.

Seuraavana vuorossa on lyhytvartiset palmikoilla varustettuna. Nämä tein lyhytvartisten sukkien sesonkiaikana. Kesällä nimittäin hurahdin todella lyhytvartisten sukkien neulomiseen; ne ovat niin kivoja neuloa että tein varmaan lähes 10 parit niitä. Näiden malli on oma; varressa on pientä palmikkoa ja muuten raitoja. Niistä minulle tulee mieleen syksy ja oli pakko kuvausrekvisiitaksi ottaa syksyn lehtiä. Viimeisenä ylärivillä on itsetekemäni gugguupipo. En ole kovinkaan merkkiystävällinen mitä tulee lapsen vaatteisiin ja olen ostanut aika paljon lapselle vaatteita kirpparilta (vielä kun voi!) ja olen aina välillä vähän ihmetellyt näiden Gugguu -pipojen menekkiä. Viime talvena niitä näki tosi paljon lapsilla ja kieltämättä halusin myös sellaisen; lapset ovat niin söpöjä tupsupipoissa. Koska en silloin raaskinut maksaa aika paljon yhdestä piposta, päätin, että teen sellaisen. Malli on googlen kautta löydetty ja postaus piposta löytyy täältä. Piposta tuli mielestäni kiva, vaikka käyttökertoja sille on kertynyt aika vähän. Toisaalta, nythän se talvi ehkä vasta alkaakin ;)

Keskimmäisellä rivillä on kolmet sukat, joiden kaikkien malli on oma tekemä. Punaiset palmikkosukat ovat oma lempparini ja ne ovat tehty Novita Välkkeestä. Tekohetkellä olin aika rakastunut kimallelankoihin ja muistan, kuinka hetken mielijohteesta ostin nuo kerät. Halusin suunnitella itse palmikkosukat niistä ja minusta niistä tuli tosi kivat. Samoina hetkinä myös kyllästyin apupalmikkopuikkoon ja keksin valepalmikot ja aloin neuloa valepalmikkosukkia. Keskimmäiset valepalmikkosukat taitavat olla ensimmäisiä, sillä en silloin vielä hoksannut, kuinka sen reiän saa piiloon valepalmikoista :D



Alimmalla rivillä on ehkä omat lemppareimmat kuvat. En vaan voi olla rakastamatta tuota vaaleanpunaista palmikkopipoa <3. Taisin purkaa pipoa hyvin monta kertaa, ennen kuin sain siitä silmääni miellyttävän. Vaaleanpunainen kynttilä on ystävänpäivälahja mieheltäni joskus vuosien takaa ja poltin sitä ensimmäistä kertaa kuvanottohetkellä ;) Pari uutta Isoveli-kerää muuten odottelevat josko saisin taas tuon palmikkopipon puikoille. ;) Keskimmäiset raitasukat ovat jämälankasukat ja olenkin aika yllättynyt, että juuri ne ovat päässeet tykätyimpiin kuviin, sillä aloin tehdä niitä hetken mielijohteesta ja minulla ei ollut mitään ideaa, että millaiset sukat teen. Viimeisimpänä kuvissa on mun ikuinen lempparipalmikkomalli <3. Koska sukat ovat niin kivat, niin omistin niille oikein oman postauksen. Malli on Novitalta vuonna 2008. Olen tehnyt niitä varmaan kymmenittäin, ja annan niitä lahjaksi, jos en muuta lahjaa keksi. Esimerkiksi tänä jouluna niitä meni ainakin kahdet ja annoin ne myös kummitädilleni. Jos en keksi muuta neulomista, niin saatan aloittaa nämä sukat ihan vaan koska haluan neuloa jotain :D

Tässäpä jotain tarinoita näiden kuvien taustalta. Mikä on sun lempparikuva?

sunnuntai 29. joulukuuta 2019

DIY: Villapaita taaperolle

Olen aiemmin kertonut täällä villapaitahimoistani ja -haaveistani, vaikken ole vielä niitä toteuttanut. Yksi syy siihen on ollut, että mulla on ollut varmaan lähes koko syksyn kesken villapaita. Joskin lapselle, mutta silti en ole halunnut aloittaa uutta isompaa projektia. Joku minussa välillä estää uusien projektien aloittamisen, vaikka mieli tekisi. Ehkä ihan hyväkin, näin ei ole sitten liian monta isoa projektia kesken. Luotan intuitioon tässä(kin) asiassa, ja jos joskus tulee tunne, että jokin projekti on aloitettava, aloitan sen ja joskus tunne, että nyt tämä projekti loppuun niin sitten viimeistelen sen. 

No mutta asiaan. Aloitin villapaidan joskus alkusyksystä, kun näin Kässäpuodin instagramissa villapaitahaasteen. Taisin jopa siitä kirjoitellakin täällä. Silloin vielä ajattelin, että ehkäpä tässä ehtii tehdä vaikka toisenkin villapaidan. No eipä ehtinyt, ja hyvä kun sai tämänkin valmiiksi. Mutta nyt olen kuitenkin iloinen, että sain tehtyä valmiiksi villapaidan ja vieläpä ihan hyvin ennen talven kovia pakkasia.


Tällä kertaa ohje on suoraan Novitan sivuilta ja on tämä lapsen muumivillapusero. Olinpa yllättänyt, että tuossa on maininta keskivaikeaksi. Ehkä en siis aina teekkään helppoja käsitöitä :D Itse jätin vain nuo muumikirjailut ja taskut pois, mutta muuten sama malli. Niin ja valkoisen vaihdoin turkoosiin ja minusta siitä tuli kiva näinkin. Muuten varmaan etenin kyllä aika pitkälti ohjeen mukaan ja tällä kertaa ei muuten tainnut tulla sovellettua yhtään. Muuta kuin tietenkin jättämällä kirjailut ja taskut pois :D Itse tein koossa 98 ja tulipa siitä aika sopiva 2-3 -vuotiaalle. Itseasiassa turkoosinväristä lankaa (Novitan kuvissa valkoinen) meni tasan yksi kerä ja tummansinistä kaksi kerää, mutta sitä jäi jonkin verran. Ajattelin ehkäpä siitä tehdä samaan settiin sukat. Olen tyytyväinen kuitenkin tuotokseen, onhan se kuitenkin ensimmäisiä ellei jopa ihkaensimmäinen lapsen villapaita, jonka tein pitkästä aikaa. Tähän projektiin tuli kokeiltua ensimmäistä kertaa muumilankaa ja minusta on ihan kiva lanka. Tuon villapaidan alle tulee kuitenkin laitettua lapselle aina toinen paita, niin langan kutittavuuskaan ei ole ongelma. Vaikuttaa ihan lämpimältä langalta, ja uskon, että villapaita lämmittää talven pakkasilla hyvin.



Suurin haaste projektissa taisi olla kappaleiden yhdistäminen ja tähän voisi ehkäpä todeta, ettei enää ikinä. Seuraava villapaita täytyy olla ylhäältä alaspäin toteutettava, jotta välttyy ainakin osalta kappaleiden yhteen ompelemiselta. En vaan voi sietää sitä hommaa. :D Nyt kun on oppinut pyöröpuikoilla neulomisen, niin uskon, että villapaita on muutenkin kivempi tehdä pyöröpuikoilla. Villapaitakuume edelleen jyllää, ja ei tämä viimeiseksi villapaidaksi suinkaan jää. Seuraavaksi täytyy kuitenkin tehdä itselle villapaita, sillä olen haaveillut siitä jo niin pitkään.

Oletko sinä tehnyt Novitan muumimalleja? Haaveiletko villapaidoista tällä hetkellä?

perjantai 27. joulukuuta 2019

Puikkoperjantai: mitä puikoilla tällä hetkellä?

Toivottavasti joulu on mennyt hyvin ja nyt on vuorossa taas paluu arkeen, ainakin hetkeksi, huomennahan on taas viikonloppu! Luvassa on nyt siis puikkoperjantai eli katsaus mitä puikoilla tällä hetkellä. Jouluksi reissun päälle otin mukaan neljät uudet langat, koska en osannut päättää, mitä haluaisin aloittaa ja ottaa mukaan. Kuulostaa paljolta, mutta olipahan ainakin valinnanvaraa. :D Aattona taisin saada valmiiksi kaksi eri työtä, ja siksi oli aika väljää puikoilla. Ja kyllä, tein kyllä muutakin aattona kun neuloin. Menomatkalla aloitin yhden uuden työn autossa, mutta sen sain sitten joulun pyhinä valmiiksi, niin siitä en voikaan nyt kertoa. Sama juttu paluumatkan kanssa; aloitin silloinkin uuden työn ja se onkin ainut, joka on puikoilla tällä hetkellä, niin esitellään sitten se. 


Aloitin siis paluuliikenteessä uuden pipon. :D No eipä varmaan ollut yllättävää, sillä pipokuume vaivaa edelleen. Novitan Aada-palmikkopipo on minusta niin kiva, niin päädyin aloittamaan taas sen. Tällä kertaa teen sen turkoosin värisestä langasta, sillä sitä oli lankavarastossani. Tämä pipomalli on kyllä niin kiva ja helppo, että sitä suosittelen kyllä kaikille! Saapi nähdä, täytyykö tehdä myös turkoosinvärinen kaulahuivi, sillä viime aikoina olen alkanut myös miettiä kaulahuivien ohjeita. 

Eipä ollut siis vaikea valita, minkä työn esittelen, sillä on vain tämä yksi työ puikoilla tällä hetkellä. Sen sijaan valmiita töitä olisi vaikka kuinka paljon esittelyyn. Täytyy vaan saada aikaa kuvailuun ja niin pääsen kertomaan niistä täälläkin. Ja hei nythän päiväkin alkaa jo pikkuhiljaa pidentymään, niin saadaan taas valoa enemmän ja on helpompi kuvailla. 

Sain myös yhden uuden idean tässä autossa eilen. Meillä olisi nimittäin ehkä yhdet pyöreät juhlat tulossa, niin haluaisin tehdä huivin. En olekaan neulonut huivia todella pitkiin aikoihin, ja siksikin se olisi kiva aloittaa. Mutta ainut vaan, että vajaassa kuukaudessa se pitäisi saada valmiiksi, niin en ole varma, onnistuisiko se. Malli olisi valmiina, nimittäin mun yks ihan lempparimalli, jota olen tehnyt todella paljon. Eihän siinä tietenkään auta kuin alkaa vaan tehdä eikä jaarittele tässä :D Nyt on kyllä taas ideoita niin paljon mielessä, ettei oikein tiedä, että miten päin olisi. No aika näyttää näissäkin, ja ehkäpä sitten ensi perjantaina pääsen näyttämään sitä huivia, jos olen sen silloin aloittanut. Sitä ennen on kuitenkin luvassa perinteiset joulukuun luetut kirjat ja joulukuun kulutus. Tein myös kirjayhteenvetoa tältä vuodelta, eli jos kirjavinkit ja -suositukset kiinnostaa niin sitäkin luvassa ensi viikolla. Ja olihan sitä muutakin tulossa, mutta jotenkin on aina kuun lopussa mielessä nämä vakkaripostaukset, kun niihin on tullut jo tapa kirjoittaa ne.

Nyt toivotan mukavaa perjantaita ja hei, kerro ihmeessä mitä sulla on puikoilla just nyt?

torstai 26. joulukuuta 2019

DIY: Jouluinen karkkikuusi

En ole koskaan oikein ollut mikään askartelijaihminen. Ennemmin neulon ja vaikka ompelen, mutta askartelijaa minusta ei oikein saa. Silti sain tässä äskettäin päähäni idean karkkikuusesta ja pakkohan se oli tehdä. Pienen hetken googletteluani huomasin, että sehän on siis ollut jo pinnalla varmaan aina vuodesta 2015 asti, mutta minä törmäsin siihen vasta oikeastaan nyt. Ensimmäisen kimmokkeen antoi Frutti di Mutsin karkkitonttu ja siitä hetken muokkaamalla ajattelin, että meille tulee karkkikuusi. Koska idea piti päästä laittamaan heti toteutukseen, eikä kotoa löytynyt yhtään mitään tarvikkeista, niin piti lähteä heti kaupoille. 

Väriksi olin päättänyt ensin vihreän, mutta jostain syystä kaupassa katsoin vain punaisia karkkeja ja niinpä kuusesta tuli sitten punainen. No onpahan ainakin joulun punaista tarpeeksi! En omaa mitään karkkirajoitteita, niin karkeiksi päätyivät Fazerin joulusuklaakarkit sekä Juliat. Ensin yritin tehdä kartiota, kuten tuolla blogissa oli tehty, mutta koska meillä ei ollut suurempaa paperia niin kartiosta tuli todella pieni ja hylkäsin sen koon vuoksi. Sitten lähdimme kaupungille metsästämään styroksikartiota, mutta epäonneksemme sellaista ei ollut saatavilla juuri nyt Flying Tigerista. Noh, hetken siellä mietittyäni näin sellaiset herkkukipot, jotka ovat täydelliset kun ne kääntävät. Eli siis sellaiset, jotka ovat esimerkiksi leffateatterissa popcornkippoja, niin sellainen käännettynä. Näitä oli siis myynnissä Tigerissä. Hintakaan ei päätä huimannut, taisi olla 2 € viiden kappaleen setti.

Eihän tämä nyt mikään täydellinen taideteos ole, mutta olipahan perheaskartelua kerrakseen :D

Ohje:  
Tarvitset haluamia karkkeja.  
Jonkin kipon jonka päälle rakennat kuusen. Itse käytin pahviherkkukippoa, mutta kartiostyroksi voi olla myös kiva. Myös tyhjä talouspaperirulla voi olla helppo löytää. Käytä mielikuvista ja tutki paikkoja kotona ja kaupassa. 

Aloita sitten karkkien teippaaminen tai liimaaminen. Suosittelen liimaamista, sillä teippi ei välttämättä kiinnitä kunnolla karkkeja. Aikaa menee ehkä noin 15 min ja kuusi on valmis. Helppo tekeminen vaikka näin tapaninpäiväksi. Tämähän voisi olla kiva lahjaidea tai sitten ihan vain perheen kahvipöytää ilostuttamaan. Jouluksi tulee aina ylimääräistä karkkia, niin käytä vaikka niitä tähän! Lopuksi askartelin vielä keltaisesta kartongista tähden!

Mikäli et muuten ole makean ystävä, niin löysin netistä jonkin kuvan, joka oli tehty teepusseista eli erinomainen idea teenjuojalle! 



En tajua, miten olen voinut missata tämän, mutta tämä oli ihan kiva askarteluidea vai pitäisikö sanoa makea idea :D

Lähteekö toteutukseen? Mukavaa tapaninpäivää!

keskiviikko 25. joulukuuta 2019

DIY: Joulukalenterin luukut ja niiden sisältö

Minusta tuntuu, että suurin käsityösaavutukseni tänä vuonna oli itsetehty joulukalenteri :D Se oli nimittäin mielessä niin pitkään ja olin äärimmäisen huojentunut, kun sain kaikki pussukat tehtyä. Aiemmin täällä julkaisin marraskuussa postauksen itsetehdystä joulukalenterista ja sen työvaiheista. Olen myös äärimmäisen huojentunut, kun ensi vuonna ei tarvitse tehdä joulukalenteria. Riittää, kun miettii ajoissa sisällöt kuntoon. Ja jos oikein villiksi rupeaa, niin voihan ne sisällöt kuitenkin tehdä itse. Itsetehdyt joulukalenterit ovat suosittuja, ja en suinkaan ollut ainoa, joka oli sellaisen tehnyt. Mutta aika moni kuitenkin tuskaili niiden sisältöjen kanssa ja mietti, että mitä ihmettä sinne keksii. Niin myös minäkin, mutta aika hyvin sitten keksi sen 24 sisältöideaa. Ja myönnettäköön, etten edes keksinyt 24 täysin eri ideaa ;)

Siitä sainkin sitten tämän postaus idean, että kerron, mitä oikein voi laittaa sisälle itsetehtyyn joulukalenteriin. Ja mitä itse laitoin? Jospa tästä joku saa vaikka vinkkiä ensi vuodelle, eli nostan tätä postausta sitten ensi vuoden marraskuussa ;) Luukuthan olivat suhteellisen pieniä, mutta kuitenkin sen verran isoja, että sinne mahtui esimerkiksi rusina-askikin tai pikku-auto.

Joulukalenterin luukkuihin voit laittaa:
- rusina-askeja
- taaperon keksipatukoita
- pikku-autoja
- villasukkia
- piparimuotteja
- lumiukkojoulukoriste
- Flying Tigeristä hommattuja pieniä junarataan liittyviä juttuja kuten junan perävaunu, portti yms

Siinäpä ne oli, mitä itse laitoin pussukoihin! En todellakaan siis keksinyt jokaiseen uutta ja ihmeellistä vaan käytin hyväksi havaittuja ideoita ja esimerkiksi pikkuautoja tuli useampi ;) Mutta en laittanut niitä peräkkäisiin luukkuihin vaan yritin laittaa siten, etteivät samanlaiset ovat peräkkäin. Myös pari erilaista piparimuottia löytyi luukuista vihjaten siis että tee vanhempien kanssa pipareita. Tein myös lapselle parit villasukat ja laitoin nekin luukkuihin. Silloin luukut tulivat kyllä todella täysiksi, ja mahtuivat juuri ja juuri. Vauvan villasukat mahtuisivat paremmin luukuihin, mutta jalan koko 27 ei enää olekaan niin pieni ;)
 

Mikä oli sitten lapsen mielestä paras luukku? 

Tätä pitäisi kyllä kysyä lapselta, mutta näin vanhemman näkökulmasta niin sanoisin, että rusina-askit. :D Muistaakseni luukuissa ei ollut kuin kaksi rusina-askia, mutta lapsi kyseli toisen rusina-askin jälkeen niiden perään :D En tiedä, onko meillä vain makean perään oleva lapsi, vai mikä niissä kiinnosti, mutta luulen, että rusina-askit olivat mieluisia! :D Aluksi ajattelin, että tytölle olisi helpompi keksiä, kun sinnehän voi laittaa kaikkia pieniä hiusjuttuja ja näin saa monta luukkua täytettyä, mutta eipä se nyt pojallekaan ollut vaikea keksiä. Taaperoikäisille ja siitä muutaman vuoden vanhemmille lapsille on helppo keksiä, mutta katsotaan sitten, kun ollaan teini-ikäisten vanhempia ;)

En myöskään halunnut täyttää luukkuja karkeilla tai muilla herkuilla, niin päädyin laittamaan vain rusinoita ja taaperopatukoita. Hieman vanhemmille lapsillehan sinne voi myös laittaa esimerkiksi xylitol-karkkeja tai tikkareita.

Ensi vuonna nämä mietinnät ovat sitten taas uudelleen tapetilla, ja en osaa yhtään vielä sanoa, että mitä laittaisin. Varmaan sinne päätyy osittain näitä samoja,  ja sitten lapsen toiveita/mielenkiintoa kuunnellen jotain uutta.

Mitä itse laittaisit joulukalenteriluukkuihin?

tiistai 24. joulukuuta 2019

Ihanan rauhallista joulua!

Nyt on jouluaatto ja tulin vain toivottamaan oikein mukavaa joulua ihan jokaiselle! <3 Muistakaa syödä hyvin ja nauttia ja yksinkertaisesti olla eikä ottaa mitään stressiä mistään. Jos neulotuttaa jouluna, niin neulo, mutta, jos ei, niin älä neulo! :D Itse ajattelin neuloa, jos siltä tuntuu! Muutamat käsityöt on pakattu mukaan ja niitä neulon, jos huvittaa! 


Oma jouluni koostuu:

** perheajasta
** tekemättömyydestä & rauhallisuudesta
** neulomisesta jos siltä tuntuu
** vihreistä kuulista ja joulusuklaista
** saunasta
** hyvästä ruoasta!


PS: Jos tykkäät vihreistä kuulista, ja kaipaat jotain uutta haastavaa neuleohjetta, niin katsopas tämä: vihreät kuulat villasukkaohje.

PPS: Blogi ei hiljene joulunkaan pyhinä vaan olen ajastanut näille pyhille aika makean ohjeen sekä luvassa myös esittelyä joulukalenterin luukkujen sisältöä!

sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Värien maailma ja omat lempparivärit

Kello lyö jo melkein puoltayötä, mutta jostain sain idean ja pitihän sitä alkaa työstää. Päädyin nimittäin miettimään värejä ja omia lempparivärejä sekä myös inhokkivärejä. Näin joulukuisena iltana, jolloin valon määrä on todella pientä. Ja vielä vähemmän valoa, jos sattuu olemaan sateinen ja harmaa päivä, niin eihän se nyt mikään ihme jos mielikin on ihmisillä harmaa ja synkkä? Kun ilmakin on niin synkkä.

Jokaisella meistä on omat lempparivärit ja pukeudumme niihin ja varsinkin neulomme juuri niillä lemppariväreillä. Aloin miettiä, että mikä on minun lemppariväri? Saatan pukeutua mustiin vaatteisiin ja muihin hyvin hillittyihin väreihin varsinkin talvella. En koe, että pukeutuisin johonkin lemppariväriin, sillä aina joko ala- tai yläosa on mustaa. Koen, että mustaan väriin on jotenkin helppo piiloutua ja turvautua varsinkin näinä harmaina ja sateisina päivinä. Kesällä sitten ihmiset uskaltaa irrotella värienkin suhteen :D Mutta langoissa ei mulla varmaan ole mitään lemppariväriä. Aiemmin olisin varmaan sanonut, että pinkki ja lila. Mutta nyt, en oikeastaan tiedä! Olen aiemmin kertonut rakkaudestani punaisiin pipoihin, mutta johtuukohan sekin vain siitä hiton punaisesta kaulahuivista johon haluan, että pipot matchautuvat? :D Tai siis onhan pinkit ja lilat lankakerät aika herkkuja ja kivoja ja mikäs niitä neuloessa, mutta viime aikoina olen jotenkin alkanut nähdä muissakin väreissä potentiaalia. Nimittäin minulla on kasa glittermäistä lilaa lankaa, josta en oikein edes keksi mitään neulottavaa. Miten se nyt voi olla mahdollista? Yritin jo suunnitella lilaa villapaitaa, mutta ei se oikein tuntunut omalta, niin jätin sen suunnitelman taakseni. Ehkä pitäisi ostaa mustaa lankaa niin lilakin näyttäisi kivalta mustan langan kanssa. Mikäköhän siinäkin muuten on, ettei juurikaan koskaan osta mustaa lankaa?


Sukkalaatikkosukissani pääväritys taisi olla aika maanläheinen. Oli keltaista, marjapuuronväristä, harmaata, ketunväristä... Saattoi siellä nyt olla ripaus jotain pinkkiäkin sekä lilaa. Julkaisin marraskuussa kuvan kimaltelevista harmaista perussukista, ja minusta ne olivat sinä hetkenä täydelliset. Sopivat täydellisesti harmaaseen päivään sekä malli oli oma ja kiva. Kokokin oli täydellinen! 

Tällä hetkellä omat lempparivärit langoissa on tummanpunainen ja harmaa. Niistä olen neulonut maailman kivoimmat sukat. Lempivärit muuttuvat ja nehän voivat olla vaikka puolen vuoden päästä ihan eri kuin nyt. Katsotaan ja palataan sitten tähän postaukseen ;)

Haastan itseni tekemään oikein värikkään sukkaparin seuraavaksi! Who is in with me? Julkaisen sen sitten täällä, niin saatte päättää, että onko se tarpeeksi kirjava ja värikäs! Ja ei kun suunnittelemaan... ;)

lauantai 21. joulukuuta 2019

DIY: Palmikkopipo

Viime aikoina on kyllä ollut pientä pipokuumetta meneillään ja sain taas vaihteeksi yhden palmikkopipon valmiiksi. Tämä oli oikeastaan sellainen matkakäsityö. Matka, jolla ei pitänyt kyllä neuloa yhtään, mutta onneksi otin kuitenkin käsityöt mukaan, sillä sain pipon valmiiksi. Aiemmin kirjoittelin jo, että minua kiinnostaisi tehdä yksi palmikkopipo Novitan sivuilta. Yleensähän en niin kovin paljon tee ohjeiden mukaan, mutta tämä pipo näytti niin kivalta niin se piti laittaa toteutukseen. 

Kyseessä on siis tämä malli Novitan sivuilta. Pipo löytyy siis tämän vuoden Syksy 2019 -lehdestä. Olin aiemmin tilannut Nordic Woolia ja päätin tehdä niistä tämän pipon ja voi, että miten kiva piposta tulikin. Olen niin rakastunut palmikkopipoihin. Seuraavaksi varmaan pitäisi laittaa haastavampi palmikko opetteluun ;)


Lankana minulla oli siis tämä. Sävy on siis kanervanpunainen. En tiedä, kuinka paljon kamera on nyt vääristänyt väriä, mutta tuolta sivuilta sen näkee ainakin sitten paremmin. Tykkään kyllä niin paljon tästä(kin) väristä <3. Malli oli lisäksi todella helppo ja tuo lanka on aivan ihana. Neuloin tämän pipon ehkä noin kahdessa päivässä, niin ihanan helppo ja nopea neuletyö! Nopeimmat neulovat varmaan tämän päivässä, jos on aikaa käytettävissä koko päivä. Tein lisäksi tupsun tuohon pipoon, sillä jotenkin olen mieltynyt tupsuihin. Vaikka on se pipo kiva ilman tupsuakin, mutta lankaa sattui nyt jäämään sen verran, että sain siitä tupsunkin tehtyä. Minulla meni tähän pipoon noin 84 g eli kahdella kerällä selvittiin. 

Jotain pientä omaa sovellustakin jouduin tekemään tässä pipossa, mutta nyt en ihan tarkasti muista niitä. :D Muistaakseni kavennuksissa hieman sovelsin jonkin pienen oman virheen takia. :D Eipä se tuolta tupsun alta näykään, niin ei sinänsä väliä. En yleensä jaksa purkaa, jos olen missannut ohjeesta jotain pientä, ja jolla ei ole niin väliä lopputuloksen kannalta. Silloin tottakai puran, jos sillä on ratkaisevaa merkitystä. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ollut! 

Sen verran vielä sanoisin, että tämä lanka on minusta kiva lanka pipoihin. Niin ihanan pehmeä ja ei ainakaan minua kutita yhtään. En tajua, miksen ole aiemmin tajunnut tätä lankaa. Täytyy muuten kertoa pieni lipsahdus, mikä tapahtui tuossa lopussa kun kiristin silmukoita. Kiristin jotenkin niin kovasti, että lanka katkesi :D Suosittelen siis, ettei lankaa vedä/kiristä kovin kovaa, sillä se katkeaa helposti. Sain kyllä sen paikattua, eikä siinä mitään vahinkoa tapahtunut, mutta itseäni huvitti vaan kovasti tilanne :D

Pitäisikö laittaa jotain muuta toteutukseen kuin palmikkopipoja? Vai mahtuuko vielä palmikkopipojen ohjeita blogiin? :D

perjantai 20. joulukuuta 2019

Puikkoperjantai

Luvassa olisi taas keskeneräisen käsityön esittelyä eli puikkoperjantaita. Tällä hetkellä keskeneräisiä käsitöitä on noin kolmisen kappaletta. Niistä ajattelin valita sellaisen, joka ei ole edistynyt hetkeen (= moniin viikkoihin) ollenkaan. Uskokaa tai älkää, näitäkin hetkiä on, etteivät käsityöt edisty juuri ollenkaan. Jospa tästä saisin inspiksen jatkaa tätä käsityötä. 

Kyseessä on siis tuubihuivi Baby Merinosta. Ihastuin tähän tuubihuiviin melkeinpä heti, kun näin sen, mutta jostain syystä sain sen puikoille vasta marraskuussa. Ja siitä lähtien se on ollut oikeastaan tässä tilanteessa, ettei se ole edistynyt alun resorin jälkeen juuri ollenkaan. Tiedän oikeastaan syynkin siihen. Minulla on välillä tällaisia kausia, että en saa aikaiseksi työn jatkamista ollenkaan. Sama taisi käydä erään pipon kanssa, että se vain oli paikallaan ja oli paikallaan. Mutta sitten kun saan sen draivin ja vauhdin päälle, niin minua ei pysäytä kukaan eikä mikään. Tiedän jo nyt, että rakastan tuota tuubihuivia, se on niin ihana <3 Odottakaapas kun näette sen valmiina; se on ihana! Malli on niin kaunis, että alunperin ihastuin tähän ohjeeseen sen kauneuden takia!


Muita käsityökuulumisia oikeastaan sen verran, että sain vihdoin ja viimein unipussilangat ja olen oikeastaan neulonut tällä viikolla vain sitä. Se malli on helppo ja sitä tulee niin helposti neulottua, ettei malttaisi lopettaa ollenkaan. Hyvä näin, koska se pitäisi olla valmiina helmikuun lopussa. Aiemmin täällä kerroin siis osallistumisestani 100unipussia -haasteeseen ja sitä unipussia olen siis tehnyt oikein urakalla. Olen tänä vuonna kyllä tehnyt neulehyväntekeväisyyttä kaiken muun ohella ja ai että, kuinka tykkäänkin siitä. Sain vielä tällä viikolla yhden toisenkin hyväntekeväisyysidean tai oikeastaan joulun ilahduttamisidean, että se pitäisi vielä toteuttaa tässä ennen joulua.

Mutta tämä oikeastaan nyt puikkoperjantaista ja mitä sinulla on tällä hetkellä puikoilla?

keskiviikko 18. joulukuuta 2019

DIY: Vaaleanpunainen palmikkopipo

Koska rakastan palmikoita, ja lankavarastossani oli pari kerää vaaleanpunaista lankaa, niin halusin neuloa niistä palmikkopipon. Pipo lähti heti käyttöön, ja juurikin sopivasti, sillä lumi tuli silloin maahan ja pakkaset. Voisiko olla parempaa ajoitusta? :D 

Nyt on kyllä hempeätä ja sanoisin, että tästä tuli kyllä mun paras palmikkopipo! Tämä pipo sai myös minut haaveilemaan vaaleanpunaisesta kaulahuivista, sillä en pääse yli enkä ympäri pipon ja kaulahuivin matchauksesta! Tämän palmikkopipon ohjeen löydät tuolta hieman alempaa. Tai ainakin hyviä vinkkejä siihen! Koska en oikein löytänyt sopivaa palmikkopipon ohjetta, niin taas menin samalla linjalla kuin ennenkin eli kehittelin oman ohjeen. Päädyn hyvin usein siihen, että lopulta teen omalla ohjeellani. En tiedä, miksi, kaipa siksi, että saa käyttää luovuutta enemmän tai jotain. 



Tarvitset: 
Pyöröpuikot (40cm) ja kaksi kerää Novita Isoveli -lankaa. Itsellä oli numeron 5 pyöröpuikot.
Luo 88 silmukkaa ja neulo ensimmäinen kerros oikein. Aloita sen jälkeen 2 o 2 n joustinneule. Voit myös halutessasi aloittaa heti joustinneuleen.  Mikäli haluat pienemmän pipon niin esimerkiksi 80 tai 72 silmukkaa voi olla täten sopiva. Luvun pitäisi olla 8 jaollinen, sillä palmikko on 6 silmukan kokoinen ja palmikoinen välissä on aina 2 silmukan helmineule. Itsellä on ehkä normaalia isompi(?) pää :D ja siksi tein 88 silmukalla sekä halusin reilun pipon, ettei se heti ole kiristämässä. Neulo joustinneuletta 17-18 cm, koska resori on kaksinkertainen. Aloita sitten palmikkoneule. Neulo ensimmäisellä kerroksella niin, että 2 silmukkaa helmineuletta (1 o 1 n) ja sen jälkeen 6 s oikein. Tämä siis toistuu koko ensimmäisen kerroksen ajan.
2.kerros: 1n 1 o ja 8 s oikein
3.kerros 1 o 1 n, 8 s oikein, vuorottele näin kerroksia. Kun olet neulonut 7.kerroksen, aloita palmikon tekeminen. Palmikon kierre tulee siis joka 8.kerros. Neulo helmineule, mutta sileästä neuleesta ota 3 s apupuikolle ja neulo seuraavat 3 s oikein. Ota apupuikolta 3 s ja neulo ne oikein. Jatka näin koko kerros loppuun asti. Tee seuraavat 7 kerrosta kuten 2 & 3 .kerrokset. Sen jälkeen tee taas palmikkokerros. Itselle palmikon kierteitä tuli 3 ennen kuin aloitin kavennukset. Mittaile kuitenkin omaan päähän ja tee tilanteen mukaan enemmän tai vähemmän palmikoita, jos siten tulee sopivampi pipo sinulle. Tein kavennukset niin, että kavensin palmikon ensimmäiset silmukat takareunasta oikein yhteen ja muuten neuloin koko matkan oikein. Seuraava kerros kokonaan oikein ja sitten taas seuraavalla kerroksella kavennukset ja sitten oikein. Sitten tein kavennukset joka kerros niin kauan kun silmukat lähes loppuivat ja loput vedin langan läpi. Silmukoita oli muistaakseni puikoilla noin 10 s ennen kuin katkaisin langan ja vedin sen loppujen silmukoiden läpi. Lopuksi tupsu ja päättelyt ja pipo on valmis!

Halusin perinteisen nurjien silmukoiden tilalle tuon helmineuleen ja minusta piposta tuli vähän erilaisempi palmikkopipo sen ansiosta. Helmineule ei ole niin särmikäs ja on kivasti raffimman oloinen. Vaikka ei se kovin paljon näy tuolta palmikoiden välistä. Ajattelin ensin että jätän ilman tupsua, mutta onneksi tein sillä tupsulla tuo on minusta kivempi. Punainen palmikkopiponi on kuitenkin tupsuton niin tähän oli kiva tehdä tupsu. Ihastuin muuten täysin Isoveli-lankaan ja mieli tekisi tehdä siitä myös kaulahuivi. 

Palmikkopipot on mun heikkous ja nyt on jo toinenkin palmikkopipo tehty, oops! Tällä kertaa ohjeen mukaan, yritän julkaista senkin ohjeen piakkoin. Välillä näissä ohjeiden julkaisuissa kestää, pahoittelut siitä!

Mitä mieltä olet palmikkopipoista?

maanantai 16. joulukuuta 2019

DIY: Pienet vauvan joulusukat

Tässäpä seuraa nyt ohje vastasyntyneen joulusukkiin. Tai jämälankavinkki, sillä lankaa näihin menee vain 31 g. Tämän ehdit vielä toteuttaa ennen joulua, sillä nämä neulot päivässä tai jopa parissa tunnissa. Taisin itse saada näihin idean langan lopuista, jotka jäivät siis neulotusta joulukalenterista. 

Tarvitset vain pienet kerät vihreää sekä punaista lankaa sekä koon 3,5 sukkapuikot. Itsellä vihreä lanka oli Novitan Seitsemän Veljestä, mutta punainen lanka oli jotain muuta, jonka merkkiä en enää muista, koska vyötteet ovat hävitetty jo aikaa päiviä sitten. Punaisen langan vahvuus on kuitenkin seiskaveikan luokkaa. 



Luo 32 silmukkaa vihreällä langalla ja silmukat puikoille niin, että jokaisella on 8 silmukkaa. Aloita sitten 2 o 2 n joustinneule. Neulo joustinneuletta 7 kerrosta tai haluamasi määrä. Vaihda lanka punaiseen ja aloita sileä neule. Itse neuloin punaisella noin 14 kerrosta sileää neuletta ja sitten aloitin kantapään. Neulo ykköspuikon silmukat nelospuikolle ja aloita kantapää. Tein ei-vahvistetun kantapään ja neuloin 11 kerrosta. Viimeinen kerros ennen kantapäätä nurjalta puolelta. Kantapää: Mulla oli näihin muistisäänönä kantapään silmukoihin 5 - 6 - 5. Eli reunoilla olevat 5 silmukkaa kaventuu aina pois ja keskellä olevat 6 silmukkaa säilyvät. Miten tämän nyt selittäisi paremmin, mutta yleensä aina jaan puikolla olevat silmukat niin, että menevät tasan. Neuloin siis oikeasta reunasta 11 silmukkaa ja otin yhden silmukan neulomatta vasemmalta puikolta ja vedin yhden silmukan yli tämän neulomatta otetun silmukan. Vasemmalle puikoille jäi nyt 4 silmukkaa ja käänsin työn. Neulo nurjaa niin, että taas vasemmalle puikolle jää 6 silmukkaa. Neulo sitten seuraavat 2 oikein yhteen. Käännä työ. Nyt tee kavennukset sivusilmukoilla ja niin että keskellä on aina siis 6 silmukkaa ja sivusilmukat häviävät. Kun sivusilmukat ovat hävinneet, poimi molemmista reunoista 8-9 s. Jaa 6 silmukkaa tasan niille puikoille, joilla poimit silmukat reunoista. Kavenna aina ykköspuikon lopussa oikein yhteen kavennus ja nelospuikon alussa ylivetokavennus niin kauan, että  jokaisella puikolla on 8 silmukkaa. Neulo sitten sileää neuletta jokaisella puikolla noin 16 kerrosta tai haluamasi määrä. Vaihda lanka vihreään ja tee kärki vihreällä langalla. Neuloin itse yhden kerroksen ennen kuin aloitin kärkikavennukset. Kärkikavennukset tein itselle tyypilliseen tapaan siten, että neuloin jokaisen puikon lopussa 2 s o yhteen niin kauan, että jokaisella puikolla oli jäljellä 2 s. Sitten langan katkaisu ja lanka loppujen silmukoiden läpi.

Näiden ohjeiden kirjoittaminen on aina kyllä vähän työlästä, sillä en ole (vielä)mikään mestari kirjoittamaan ohjeita. Se mikä itselle on täysin selvää, niin on vaikea saada se kirjoitettuun muotoon selvästi. Mutta toivottavasti joku sai näistä selkoa ja lähtee toteuttamaan pienet vauvan sukat. Nämä pienet vauvan sukat ovat aina niin söpöjä ja parasta näissä on, ettei lankaa mene juuri ollenkaan ja voi toteuttaa jämälangoista.

Mukavaa joulun odotusta! <3 <3

lauantai 14. joulukuuta 2019

Minun suosikkisukkamallini

En olisi koskaan kuvitellut, että tulen tänä vuonna neulomaan niin paljon sukkia, kun olen neulonut. Suuri kiitos tästä kuuluu neulevloggaaja Nonnu Neulojalle, jonka sukkalaatikkohaasteeseen osallistuin. <3 Olen kiitollinen, että osallistuin, sillä ilman sitä en olisi löytänyt tätä ihanaa intoa ja paloa neulomiseen, ollut osa ihanaa käsityöyhteisöä ja miljoonia muita ihania syitä. Oma neulejälkeni on myös parantunut huomattavasti. Nyt kun katson alkuvuodesta tai viime vuonna neulomiani sukkia niin niissä on huomattava ero verrattuna nykyisiin. Eikä sillä, että ne olisivat jotenkin huonoja, mutta neulejälki on vaan parantunut. Voi siis sanoa, että harjoitus tekee mestarin - tässäkin asiassa! Parasta on, että olen aina kuvitellut, etten ole mikään villasukkaneuloja, mutta nyt viikottain aloitan uudet villasukat <3 Villasukat ovat parasta neuleterapiaa! Tykkään kyllä neuloa muutakin, mutta villasukkien neulomisessa on vaan sitä jotain. 

Aiemmin kirjoittelin katsauksen noin 10 vuoden taakse Novitan lehtiin. Sieltä mm. löytyi ihanan palmikkosukan ohje. Rakastan neuloa palmikoita ja yksi suosikkisukkamallistakin on palmikkovillasukka. Olen neulonut sillä ohjeella vaikka kuinka monta palmikkosukkaa. Palmikkosukkaohje on siis Novitan 2008 -lehdestä ja tekijänoikeussyistä en sitä voi linkata tänne. Olen toki muokannut sitä hieman itselleni sopivaksi ja olen tehnyt sillä ohjeella aika monia palmikkosukkia eri langoilla. Kaikista paras lanka tuohon ohjeeseen on minusta sellainen, jolla on ohjepuikkosuositus 3. Lanka on ohuempi - huomattavasti ohuempi kuin Novitan Seitsemän Veljestä. Olen kyllä neulonut seiskaveikallakin noita palmikkosukkia, mutta sukista tulee tällöin aika isot. Pitäisi varmaan muokata ohjetta hieman pienemmäksi niin silloin sukista tulisi sopivammat. 

Tässä kuvassa on neulottuja palmikkosukkia Novita Ketosta (harmaat) Nordic Woolista (alimmat marjapuuronpunaiset) ja Seiskaveikat (ylimmät). Parhaimmat minusta ovat nuo harmaat. Vaikka harmaa villasukissa on no, harmaa mutta tässä mallissa harmaat ovat parhaimmat. <3 En ole nyt pitkiin aikoihin neulonut tätä palmikkosukkamallia - pitäisi varmaan sillä edellisestä kerrasta on jo liian pitkä aika. Tässä yhdistyy minun mielestä vaan kaikki tarvittava! Kaunis ja yksinkertainen! 

Ensi vuoden tavoitelistalle pitäisi varmaan laittaa jonkin haastavamman palmikon opettelu. Vaikka rakastankin neuloa näitä, niin olisi itsensäkehittämismielessä kiva neuloa jokin haastavampi palmikkokuvio. Taidan osata jo muutenkin tämän palmikon melkeinpä unissani, niin olisi aika tehdä jostain toisesta palmikkomallista lempparini! Mutta tämä on kyllä ehdottomasti lempparein palmikkosukkani tähän mennessä!

Rakastatko sinä neuloa palmikoita?

perjantai 13. joulukuuta 2019

Puikkoperjantai - mitä tällä hetkellä puikoilla?

Alempana kerroin uudesta postaussarjasta eli puikkoperjantaista, joka tarkoittaa siis, että mitä puikoilla on tällä hetkellä. Aamupäivällä höpöttelin InstaStoryihin siitä enemmän ja päätin nyt tulla tännekin kertomaan siitä enemmän. Vaikka en vielä aiemmassa postauksessa ollut varma, että teenkö tätä sarjaa blogissa ollenkaan, niin päätin kuitenkin mennä fiiliksen mukaan. En ole varma, pääsenkö/ehdinkö joka perjantai esittelemään tänne jonkin keskeneräisen työn, mutta yritetään edes. Kirjoittamalla tämä on kuitenkin hieman haasteellisempaa kuin puhumalla. 


Tällä hetkellä mulla on kaksi työtä puikoilla, haaveilen kyllä kolmannesta. Päätin kuitenkin esitellä tämän palmikkosukan tänään. Tämä varmasti valmistunee jo viikonlopun aikana, mikäli aikaa vain on neulomiselle. Tämä malli on mun ihan ehdottomasti lempparein palmikkosukkamalli. Kerroin instan puolella, että tarvitsisi varmaankin löytää jokin hieman haastavampi malli, sillä tätä mallia olen jo tehnyt aika ikuisuuden. 

Toisen sukan sain tehtyä valmiiksi viime viikonloppuna reissussa ja toisenkin olen jo saanut hyvälle mallille. Tällä kertaa valitsin langaksi tällaisen hieman kimaltelevan langan. Merkkiä en enää muista, mutta tämä sopii minusta juurikin tähän joulun ja vuodenvaihtumisen aikaan, kun kimalteita on joka puolella, niin miksei sitten myös villasukissa :D 

Viikonloppuna kerron muuten enemmän tästä mallista ja mistä olen sen löytänyt. Joten stay tuned! Mitä sulla on tällä hetkellä puikoilla?


Uusi postaussarja: puikkoperjantai

Keksin tässä taannoin uuden postaussarjan. Aiempia postaussarjojahan täällä blogissa on kuukauden luetut kirjat ja kuukauden kulutus. Nyt alan lisäksi tehdä puikkoperjantaita. Puikkoperjantai tosin tulee olemaan enemmän instagramin puolella ja ehkä vielä enemmän Instagram Storyjen puolella. Mikä puikkoperjantai siis on?

Puikkoperjantai on perjantaisin toteutuva esittelysarja, jolloin kerron aina, mitä silloin on puikoilla. Eli vähän niinkun keskeneräisten töiden esittelyä. Koska minusta ei ehkä ole neulevloggaajaksi, niin olen ottanut tavaksi höpötellä Instagram Storyjen puolella vähän sekalaisia juttuja käsitöistä ja langoista. Storyt ovat tarpeeksi lyhyitä, mutta kuitenkin sen verran pitkiä, että sinne saa vähän juttuja käsitöistä. Ja mikä parasta ne ovat sellaisia arkisia kuulumisia / höpöttelyjä, joita ei editoida liikaa tai juuri ollenkaan. Otan kuitenkin oikeuden tarpeen niin sattuessa tehdä puikkoperjantain joskus jo torstaina jos perjantaina on muuta kiirettä tai miksei lauantainakin. Tarkoituksena on kuitenkin tehdä tästä kerran viikossa esiintyvä sarja. En ole varma, tuonko tätä blogin puolelle jollain tavalla! Ehkä sen voisi? Siihen ei ole vielä mitään ajatusta, voisinhan toki täälläkin esitellä kerran viikossa mitä sillä hetkellä on puikoilla. Tähän mennessä puikkoperjantai on jo ollut Instan puolella pari kertaa ja olen tykännyt siitä ihan hirveästi. Eli ota minut instaseurantaan @sweetsandsocks niin pääset seuraamaan puikkoperjantaita reaaliaikaisesti ja kuulemaan arkisia höpötyksiäni.


Voisin kyllä tuoda tämän konseptin myös tänne blogin puolelle, mutta ehkä hieman eri tavalla, koska täällä ei kuitenkaan voi kertoa sanallisesti töistä ja osittain täytyy tehdä etukäteen ne postaukset. On nimittäin ollut ihan superkiva höpötellä keskeneräisistä töistä, niin olisi kyllä kiva tehdä sama täällä bloginkin puolella. 

Nyt toivotan kivaa perjantaita kaikille ja hei, mitä sulla on puikoilla tällä hetkellä?

tiistai 10. joulukuuta 2019

Raitasukkarakkautta

Olen aiemmin kertonut teille piporakkaudestani, palmikkorakkaudestani, ja nyt päätin sitten kirjoitella raitasukkarakkaudestani. Täällä taisin kirjoitella ensimmäisen kerran palmikkorakkaudestani. Tuolla mainitut helpot sukat Isoveli-langasta ovat kyllä olleet mielessäni taannoin, sillä ajattelin, että olisin tehnyt ne isovelikeristä, mutta niistä tulikin sitten pipo. 

Siinä missä osa ihmisistä rakastaa kirjoneuletta, niin ainakin kolmantena eikä yhtään sen vähäisempänä rakastan raitasukkia! Raitasukat eivät kyllä aja palmikkorakkauteni yli, mutta tulevat kyllä siinä top kolmosessa. Jos haluaa helppoa ja nopeaa villasukkatyötä, mutta jotain twistiä sukkiin, niin yleensä valitsen raitasukat. Raitasukissa on kyllä pieni miinuspuoli se, että niissä on hieman enemmän päättelyjä, varsinkin jos raidat ovat hieman paksumpia. Mutta se on minusta pientä! Raitasukissa päästän aina luovuuteni valloille, ja raidat suunnittelen hetken mielijohteesta. Joskus toki raidat saattaa olla enemmän harkittuja ja suunniteltuja, mutta yleensä saatan ne päättää vasta neuloessa. Ja mikä ihana neuloa sitä ensimmäistä sukkaa, kun se on tavallaan yllätys itsellekin, että millainen siitä tulee. 

Tässä lähes viimeisin esimerkkini raitasukista. Nämä syntyivät lapselle ja halusin tehdä niistä hyvin simppelit. Näitä voisi melkein kuvailla Itsenäisyyspäiväsukiksi, sillä ovat sinivalkoiset :D Sininen on vaan tummempi sininen ja näyttääkin kuvissa melkeinpä mustalta. Nämä päätyivät lapselle yhteen joulukalenteriluukkuun ja ovat ehkä vielä hieman isot, mutta koska se lapsen jalka kasvaa koko ajan, niin tarkoitus olikin tehdä vähän isommat sukat. 

Nämä sukat ovat myös mun lemppareimmat sukat tällä hetkellä. Näihin idea tuli kahvista ja suklaasta ja siitä, että miten miehille neulotaan aina yksivärisiä sukkia. Halusin rikkoa tämän stereotypian ja neuloa miehelle joululahjaksi sukat ja jollain tavalla värikkäät eikä pelkät yksiväriset. Miehen sukat ovat siis kuvassa olevat vasemmalla ja ovatkin lyhyet miesten sukat. Olen jotenkin rakastunut tähän koko settiin ja olisi kiva, jos olisi kotona pieni jääkiekkojoukkue, jonka voisi pukea matchaaviin sukkiin :D Nuo kaksi muuta sukkaa ovat noin 1-vuotiaalle ja noin 2-3 -vuotiaalle. Pieni jännitysmomentti sukkien neulomisessa on aina se koko. Yritin tehdä taaperolle sukkia ja ensimmäisistä tuli auttamatta liian pienet eli noin vauvan kokoa, mutta minusta ne ovat vain niin söpöt. <3 Seuraavaksi tein yhtä kokoa isommat ja ne sopivat noin 2-3 -vuotiaan jalkaan. Viimeisenä tein nuo miehen lyhytvartiset sukat ja päätin, että laitan ne miehelle joulupakettiin. Siksi lyhytvartiset, koska aikaa oli neuloa vain miehen työmatkan verran ja lyhytvartiset ovat niin paljon nopeammat kuin pitkävartiset.Voisin kirjoitella tarkemmat ohjeet näihin sukkiin myöhemmin, sillä nyt oli tarkoitus kertoa raitasukkarakkaudestani. Saatoin eksyä hieman ohi aiheenkin. :D

Tässä siis oikeastaan viimeisimmät raitasukkani ja kuten jo sanoin niin ideat raitoihin tulee oikeastaan aina vähän milloin mistäkin. Raidat saattavat päätyä lopulliseen järjestykseen vasta oikeastaan neuloessa tai joskus saatan päättää ne ennen aloitusta. Ideat raitoihin saan myös milloin mistäkin; kahvista ja suklaasta kuten ylläoleviin sukkiin, muiden töistä, kaupan karkkihyllyistä ja toki myös omista lankavarastoistani. Raidoilla saa jotenkin niin paljon pientä twistiä sukkiin ja siinä yksi syy, miksi niitä teen. Raitasukat ovat myös parasta sukkaterapiaa ja raitoja neuloessa ei tarvitse seurata monimutkaisia ohjekuvioita. Raitoja voi myös tehdä niin monella eri tapaa että oikeastaan vain luovuus on rajana. Voit tehdä pienet raidat tai sitten paksummat raidat. Yksi tämän syksyn hittisukista on minusta olleet palkkiraitasukat ja voi miten ihania raitasukkia ihmiset ovat tehneet. Itse olen tainnut pysyä aina neljän - kuuden kerroksen raidoissa, mutta voisipa sitä haastaa itsensä ja tehdä joskus vähän erilaisia raitasukkia. Raidoista voi myös suunnitella erilaisia raitoja (voi miten tyhmä lause...) mutta joskus alkuvuodesta tein näistä poiketen toisenlaisia raitasukkia. 

Palataan siis piakkoin näiden kuvissa näkyvien sukkien ohjeilla! Yritän saada ainakin jonkun näistä vielä joulukuulle!

sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Realistinen TO KNIT -lista

Tajusin, että mulla on oikeastaan kaksi TO KNIT -listaa. Toinen on ehkä hieman haasteellisempi ja vaatii pidemmät suunnittelutyöt ja toinen sitten helpompi sen osalta ja sieltä niitä ideoita tuleekin napattua toteutukseen hyvin paljon. Realistinen on ehkä hieman huono sana, sillä molemmat ovat kyllä realistisia, ehkä vain hieman erilaisella tavalla. Viimeksi kirjoittelin täällä välichekkauksen TO KNIT -listasta, ja onpa kyllä ilo lukea nyt tuota postausta, kun esimerkiksi joulukalenteri on valmis. Samoin kuin punainen pipo tai oikeastaan onpa tullut muutama punainen pipo tehtyäkin :D Myös taaperon villapaita on tullut valmiiksi, vaikka tuolla olen näemmä luovuttanut sen suhteen. Mutta nyt siihen listaan:

** pipo Drops Nordista. Viimeksi toissapäivänä haaveilin piposta Drops Nordista. Mulla olisi pari vihreää kerää Drops Nordia ja niistä on varmaan laitettava pipo tulemaan. Vaikka olen inhonnut vihreätä väriä, mutta kyllä se varmaan ihan kiva pipo silti olisi. Ainut miinus, että olisi varmaan tehtävä myös vihreä huivikin siihen. 

** pipo Nordic Woolista. Seuraavaksikin on pipo listalla, mutta tällä kertaa palmikkopipo! Näin nimittäin Novitan sivuilla ihanan palmikkopipon Nordic Woolista. Ohje on nimittäin tämä palmikkopipo. Mulla olisi nimittäin pari kerää tuota lankaa, ja pitäisihän ne saada kulutettua johonkin. Olen vain miettinyt, että kuinka monta palmikkopipoa ihminen tarvitsee ? :D Jos minulta kysytään, niin niitä ei vain voi olla liikaa koskaan :D 

** vaaleanpunainen kaulahuivi. No koska sain valmiiksi vaaleanpunainen pipon, niin en ole saanut mielestäni vaaleanpunaista kaulahuivia <3. Mallia mulla ei ole kyllä tiedossa, enkä yhtään oikein edes tiedä millaisen tahtoisin. Tätä ideaa pitäisi kyllä vielä työstää, sillä ei se vielä ole valmis eikä mulla olisi edes lankaa tähän.




** villapaita itselleni. Tämä idea on ollut mielessäni jo vaikka kuinka kauan, ja yhdessä vaiheessa suunnittelin siihen jo lankojakin. Näyttää vaan pahalta, että talvi on varmasti jo ohi kohta ennen kuin saan tämän edes puikoille. Idea olisi kyllä suunnilleen valmis, mutta langat vain puuttuvat ja en oikein haluaisi ostaakaan lankaa tällä hetkellä. No aika näyttää taas, miten tämän idean käykään. En halua kyllä luovuttaa!

** villahousut lapselle. Aiemmin postasin suosikkeja Klompelompe -kirjoista, ja siellä oli vaikka mitä kivoja villahousuja lapselle. Lisäksi näin jossain blogissa kivat villahousut. Nämä olisin kyllä tahtonut jo tälle vuodelle lapselle, mutta saapi nähdä miten käy. Idea näihin ei sinänsä ole ihan selvillä, mutta aika yksinkertaiset haluaisin. Väriltään ne voisivat olla vaaleansiniset tai vihreät, mutta kieltämättä harmaatkin ovat alkaneet koukuttaa. 

Tällä hetkellä en oikein haaveile muista neulottavista. Toki ehkä jotain kaukaisia ajatuksia edelleen on aiemmista kirjoitetuista jutuista, mutta olen tainnut uskoa, että jos et vuoteen pistä puikoille haaveilemiasi asioita, niin eivät ne haaveet ole vielä valmiita tulemaan ulos kaapista :D 

Kuva liittyy haaveisiin siksi, että kuvassa näkyvät sukat ovat oma malli ja pistin ne vain puikoille taannoin ja aloin neuloa. En ole tainnut kertoa kuvissa näkyvistä sukista pahemmin ollenkaan saatikka julkaissut ohjetta. Taisin tehdä Instagramiin gallupin ja turkoosi-valkoiset saivat enemmän ääniä, niin aloin sitten neuloa niistä langoista ja yllä olevat sukat niistä sitten tuli. Tällä hetkellä en oikein haaveile mistään sukista, sillä tänä vuonna on tullut niin paljon neulottua sukkia. Taisin kyllä taannoin pohtia instagramissa, että pitäisiköhän ensi vuoden tavoitteiksi pistää Niina Laitisen jokin sukkamalli. Siihen olisi jo mielessä tietty mallikin, mutta katsotaan nyt.

lauantai 7. joulukuuta 2019

Tämän hetken suosikki...

... lanka on Novita Välke. Se on jotenkin niin ihanan kimaltava ja siitä tulee mieleen joulu ja jouluneulomiset. Ai miten niin olen vähän heikkona kimaltaviin lankoihin? Se on myös minusta pehmeä ja ihan hyvä sukkalanka.

... käsityö on pipot ja pannat. No tuliko yllätyksenä? Tykkään tehdä tällä hetkellä pipoja ja pantoja. Niissä ei ole sitä samaa kahden saman käsityön tekemistä kuin esimerkiksi sukissa. Lisäksi pipot ja pannat tulevat niin nopeasti valmiiksikin. 

... (käsityö)mietelause on knitting is your superpower. Se kuvastaa jotenkin sitä voimaa, jonka saan käsitöistä sekä sitä, että käsityöt eivät ole itsestään selvyyksiä. Kaikki osaavat jotain; toinen kirjoneuletta, toinen palmikoita. Yhdessä tekeminen on voima <3



... väri on punainen. En tiedä, johtuuko se joulusta vai jostain muusta, mutta olen aika paljon mieltynyt punaiseen väriin käsitöissä. Täällä kirjoittelin mm. punaisesta piporakkaudesta, mutta pätee se kyllä muihinkin neuletöihin. Punainen mekko olisi kiva sekä punaisissa villasukissa olisi kiva tallustaa joulukuussa.

... ajankohta neulomisille on illat. Yleensä illalla olen aika poikki päivästä, niin silloin tarvitsen hetken omaa aikaa lankojen ja puikkojen kanssa. Illat ovat pimeitä, ja mitäpä sitä muutakaan tekisi kuin neuloisi kynttilänvalossa :D

... neulemalli on palmikot. Olen kyllä aina rakastanut palmikoiden tekoa, mutta nyt syksyllä ja joulukuussa se on vielä korostunut. Palmikoilla saa jotenkin niin kivaa piristystä esimerkiksi villasukkiin tai pipoon ja voi että miten helppoja ne ovat. <3

... käsityökauppa on Novitan verkkokauppa, joka löytyy täältä. Olen tilannut nyt viime aikoina aika paljon Novitalta, ja sen on tietenkin huomannut kulutuspäiväkirjoissa, kun ostot ovat ylittäneet kulutuksen. Mutta en vaan ole voinut vastustaa niitä ihania lankoja <3. Varsinkin Novitan alepuoli tulee kyllä tsekattua hyvinkin usein. 

Bongasin tällaisen haasteen eräästä toisesta blogista, ja päätin jatkojalostaa sen käsityöaiheisiin. Ota siis tästä koppi ja tee sama omassa blogissasi jos tahdot! Näitä on kiva tehdä ja vielä kivempi lukea <3 <3 <3

torstai 5. joulukuuta 2019

DIY: helppo helmineulepanta

Minulla on ollut jo pidempään mielessä eräänlainen panta. Sellainen kierrepanta, jota on nähnyt aika monessa blogissakin ja Pinterest-kuvissa. Tavoitteena oli siis tämä, mutta lopputuloksena kuitenkin ihan oma ohje :D Näinkin käy siis välillä :D Katselin jo pidempään Pinterestistä kuvia helpoista pannoista ja monesti siellä törmäsi esimerkiksi tämä Pariton rasan pantaohje. Alunperinhän olin kuvitellut että pannasta tulee myös tuo suosikkikierrepanta, mutta neulonnan loppuvaiheessa tajusin, että hei eihän se ole yhtään senlainen :D 

Mutta ajattelin sitten, että laitan tuon kierrepannan myös toteutuslistoille, ja sen vuoro onkin vielä. Tästä pannasta tuli nyt tämänlainen ja se on minusta kiva. Ohje on oma ohjeeni ja se löytyy tekstin lopusta. Punaisista pipoista jäi Novitan Joki -lankaa ja ajattelin, että olisi myös kiva, jos olisi punainen panta. Langaksi valikoitui siis aika lailla ex tempore tuo Joki. Sitä lankaa on muuten vieläkin, että täytyisi varmaan tehdä tuo alkuperäinen kierrepanta siitä. 

Tämän pannan ehtii tehdä vielä esimerkiksi joululahjaksi, sillä aikaa tähän ei mennyt paljon mitään. Olisikohan tullut yhdessä illassa valmiiksi. 

Ohje:
Lanka: Novita Joki 41 g ja puikot 5. En muista langan ohjepuikkosuositusta, mutta itse käytin puikkoja numero 5. Tarvitset myös ompeluneulan ja apupuikon halutessasi.
Luo 14-16 silmukkaa. Tai haluamasi määrä. Mitä ohuemman pannan haluat, luo vähemmän silmukoita. Jos haluat leveämmän, luo enemmän. Tässäkin on hyvä mittailla ja mallailla omassa päässä niin tietää vähän kuinka ohut/leveätulee. Oma panta on ehkä hieman liian leveä, mutta käypähän melkein piposta, niin ei tule kylmä. Ensimmäisen kerroksen neuloin nurin (nurja puoli), mutta sitten aloitin helmineuleen, joka on 1o 1n. Ja seuraavalla kerroksella samat silmukat 1n, 1o. Jatka näitä kerroksia niin pitkään, kun haluat / kuinka pitkän pannan haluat olevan. Tässä taas kannattaa mitata omassa päässä. Itse en muistaakseni mitannut mitalla ollenkaan senttimäärää, vaan neuloin niin pitkälle kunnes joku noin 15 cm oli jäljellä, että panta olisi mennyt pään ympäri. Kun panta on sopivan mittainen, jaa silmukat puoliksi ja neulo 7-8 helmineuletta. Toiset 7-8 silmukat siis odottavat ja voit käyttää apupuikkoa jos haluat ja siirtää odottavat silmukat sille. Kun olet neulonut sopivasti, niin neulo toinen puoli samaan pituuteen. Tee kierre ja ompele lopuksi reuna kiinni aloitusreunaan. So simple ja panta on valmis käyttöön!

Tämä panta sopii hyvin esimerkiksi joululahjaksi ponnarin/nutturan käyttäjälle, sillä pannathan ovat helppoja käyttää vaikka käyttäisi ponnareita/nutturoita. Toisin kuin pipot. Tämä onnistuu varmasti myös jämälangoista, sillä minulla meni lankaa vain 41 g. Väittäisin, että langasta riippuen, niin tähän saa kulumaan kyllä alle kerän. Seuraava tavoite on tehdä tuo alkuperäinen kierrepanta :D

Tästä itsenäisyyspäiväneuletyö, onnistuu samalla Linnan juhlia katsoessa! Mukavaa torstaita ja viettäkää kiva Itsenäisyyspäivä huomenna!

keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Marraskuun kulutus

Ensiksi nyt täytyy pahoitella, että marraskuun kulutus tulee hieman myöhässä. Olen pyrkinyt, että julkaisisin kulutuspäiväkirjan aina seuraavan kuun ekana päivänä, mutta marraskuussa on ollut niin paljon kirjoitusideoita, että tämä ehti vasta nyt mukaan. En ole kuitenkaan kovin paljon myöhässä ;)

Valmiit työt:

Lapsen vihreä pipo ja lapaset: 76 g
Sweet Alice Beanie pipo: 79 g
Novita Hygge panta: 90 g
Toiset vihreät lapsen lapaset: 37 g
Vauvan ruskeat kolmeraitasukat: 37 g
Taaperon ruskeat kolmeraitasukat: 52 g
Miesten ruskeat kolmeraitasukat: 84 g
Joulukalenteri: 552 g
Punainen panta: 41 g
Tummanharmaa ja punainen vauvan sukat: 38 g
Tummansininen ja valkoinen lapsen sukat: 61 g
Pienet joulusukat: 32 g

Yhteensä: 1179 g







Ostetut langat: 

Novita Artesaani: 1300 g
Novita Seitsemän Veljestä ja Isoveli: 1350 g

Yhteensä: 2650 g.

Ostettujen lankojen suhteen nyt täytyy todeta, että ihan järkyttävä määrä lankaa! Tässä kuussa tuli tehtyä kaksi Novitan tilausta koska kiitos Suomen kädentaitomessujen :D Vaikka en messuilla ollutkaan, niin pidin kuitenkin oman elämäni kässämessut ja tilasin silloin kaksi tilausta Novitalta. Ensiksi huomasin, että Novitan Artesaani -lankaa oli myynnissä, sillä se on ilmeisesti kampanjatuote, niin olihan sitä pakko hamstrata itselle. Seuraava tilaus oli sitten värikäs seiskaveikkatilaus ja en perustele sitä yhtään millään :D No ehkä sillä, ettei mulla ollut värikkäitä lankoja. Niitä lankoja on nyt kiva yhdistellä neutraalien ja perusvärien kanssa. Uskon ja toivon, että näistä riittää ideoita pitkäksi aikaa. Voisinpa sanoa, että joulukuun tavoite on saada tämä kohta näyttämään nollaa, mutta valitettavasti sorruin Black Fridayn kampanjaan, ja päädyin tilaamaan Novitalta ylläripussin :D Se tulee nyt näkymään joulukuun ostetuissa, sillä saapunee joulukuussa. Mutta joulukuun tavoite olisi, ettei siellä olisi muuta ostettua lankaa, toki villapaitalangat saa olla optiona

Valmiiden töiden suhteen täytyy myös todeta muutama asia. En ole tainnut missään kuussa neuloa näin paljon neuletöitä. Tämän perusteella en vissiin mitään muuta marraskuussa tehnytkään kuin neulonut :D Yllättävän paljon sain valmiiksi töitä ja hyvä niin! Silti tuota ostettujen lankojen määrää oli vaikea ylittää, koska se määrä nyt vaan on ihan järkyttävä! :D Yllätyin myös, että kuinka paljon kuitenkin valmiista töistäkin tuli yhteismääräksi. Hieman yli kilo valmiita töitä :D Edelleenkään en saanut lapsen villapaitaa valmiiksi, se tulkoon valmiiksi joulukuussa. Mielenkiinnolla odotan myös joulukuun valmistuneita töitä, sillä enää ei pitäisi olla mitään joululahjatöitä tehtävänä, ja luulen, että kulutus on pientä joulukuussa kaikkien muiden kiireiden myötä. No, mutta se jää nähtäväksi, ja siihen palataan sitten ensi vuoden puolella!

Nyt mukavaa joulukuun alkua, hei vielä ehtii supernopeat joululahjatyöt tekemään lahjoiksi! <3 <3

tiistai 3. joulukuuta 2019

Neulehyväntekeväisyyttä: 100 unipussia -haaste

Rakastan unipusseja! Tai oikeastaan niiden tekemistä ;) Ette ehkä muista, mutta olen aiemmin kirjoittanut to knit -listasta, jolla on unipussi. En ole sitä tähänkään päivään mennessä ssanut tehtyä, mutta listoilla se keikkuu kyllä vieläkin. Nyt kun taannoin näin Novitan ja Meidän Perhe -lehden instagramtileillä 100 unipussia -haasteesta, ilmeeni kirkastui ja tiesin heti miettimättä yhtään sekunnin sadasosaakaan, että tähän osallistun! Idea on siis tehdä unipussi ja lahjoittaa se ensi- ja turvakodille. Mielestäni on aina yhtä kiva tehdä hyväntekeväisyyttä ja varsinkin jos kohteena on pienet vauvat ja apua tarvitsevat niiden vanhemmat, niin ei minun kauan tarvitse miettiä, ettenkö osallistuisi. 

Kuva lainattu Meidän Perhe -sivulta. 

Ensin ajattelin, että saa itse valita unipussin mallin, mutta ilmeisesti se pitäisi olla tuon kuvanmukainen. Vaikka en nyt usko, että kieltäytyvät muista unipusseista. Itse ajattelin kyllä tehdä tuon kuvassa näkyvän unipussin. Tavallaan tämä on haaste minullekin, kun täytyy neuloa ohjeen mukaan ;) Mutta enköhän selviydy. Eniten ehkä mietityttää tuo aikataulu, kun pitäisi olla lähetettyinä ensi helmikuun loppuun mennessä. Kun tässä on kuitenkin muukin elämä ja muutkin neulomukset, mutta täytynee vaan priorisoida, niin tulee tehtyä. Onhan tässä joululomakin edessä, ja tuollaisen pienen 50-60 cm:sen unipussin neulonee ehkä nopeasti. 

Täältä löydät siis lisätietoa asiasta: 100 unipussia -haaste.

Tuo linkki on siis Vauva- lehteen ja sieltä löydät enemmän tietoa ja mm. tuon unipussin ohjeen. 

Olin niin innoissani tästä haasteesta, että halusin levittää haasteen sanomaa ja tuoda sen ilmi kaikille innokkaille neulojille! Aiotko osallistua tähän haasteeseen?
 

maanantai 2. joulukuuta 2019

Marraskuun luetut kirjat

Vappu Pimiä, Johanna Huhtamäki: Valonantajat

Viime kuussa väläytin jo pienesti, että aion mahdollisesti lopettaa äänikirjapalvelun. Kuitenkin siellä on ollut nyt viime aikoina ihan superhyviä kirjoja, joten en tahtoisi ihan vielä lopettaa. Yksi näistä aivan mahtavista kirjoista on ollut mm. Vappu Pimiän Valonantajat. Tämä kirja on ollut juuri sitä, mitä olen kaivannut. Vaikka hetkellisesti olinkin kyllästynyt kaikkiin self help -kirjoihin ja varmaan tämäkin kirja niihin lukeutuu. Mutta tämä kirja on ihan jotain muuta kuin perinteiset self help -kirjat (yhtään nyt niitäkään väheksymättä), tämä kirja on täyskymppi plus ja voittaa kaikki mennen tullen. Kirjassa kerrotaan onnellisuudesta, kiitollisuudesta ja yksinkertaisesti siitä, että miten olla onnellinen. Kirjassa on sopivasti tiedettä ja sopivasti mietintää. Kaikki on lisäksi selitetty todella yksinkertaisella tavalla. Olen aiemminkin sanonut, että tykkään 5-6 h kirjoista, mutta tätä olisin voinut kuunnella vaikka 10 h :D Kirja on kuitenkin sopivan pituinen, taisi olla reilut 5 h ja sen kuuntelee halutessaan vaikka parissa päivässä. Nimittäin tätä kirjaa ei malttaisi lopettaa millään. Tekisi mieli ostaa tämä kirja ja palata aina tähän, kun on jokin heikko hetki tms ja luulenkin, että tulen lukemaan/kuuntelemaan tämän vielä uudelleen. Suosittelisin tätä kirjaa ihan jokaiselle suomalaiselle ja vähän päällekin ja varsinkin heille, jotka elävät tällä hetkellä oman minuuden etsimisessä tai vaikkapa jonkin surun tai trauman keskellä. Kirja todellakin antaa voimaa ja auttaa olemaan kiitollinen siitä, mitä meillä on jo. <3 Tällaista kirjaa on kyllä kaivattu. Isona plussana on vielä se, että Vappu lukee kirjan itse. 
Annan arvosanaksi: 6/5.

Tässä kuussa luettuja kirjoja on vain yksi, mutta aloitettuja kirjoja kaksi. Molemmat näistä aloitetuista kirjoista olivat sen verran pitkiä, etten ehtinyt saamaan kumpaakaan loppuun asti. Ja molemmat ovat äärimmäisen hyviä, toivottavasti pääsen niistä kertomaan enemmän lisää. Tavoite on saada ne joulukuussa luetuksi.  Viime kuussa  kerroin, että suunnittelen luopuvani äänikirjapalvelusta, mutta enää en ole siitä niin varma. Tai oikeastaan siellä on tällä hetkellä liian paljon hyviä kirjoja, jotka haluan kuunnella/lukea ja tällä vauhdilla en pääse niitä kovinkaan nopeasti kuuntelemaan/lukemaan. Tammikuun jälkeen on mahdollisesti katsottava tilanne uudelleen. Marraskuun kirjasaldo jäi kyllä hävettävän pieneksi, mutta ainut luettu kirja oli kyllä niin hyvä, että eipä juurikaan haittaa että jäikin pieneksi. Toivottavasti joulukuu näyttää paremmalta! :D Niin ja pahoittelut hieman viiveestä, huomenna on luvassa marraskuun kulutus!



sunnuntai 1. joulukuuta 2019

It is December

Mietin tässä, että olisiko minunkin pitänyt tehdä joulukalenteri tänne blogiin, mutta koska sain sen idean vasta niin myöhään, niin en olisi mitenkään ehtinyt sitä toteuttaa. Joten tänä vuonna vain nautin muiden tekemistä joulukalentereista <3 Ensi vuonna sitten jos tuntuu siltä! 

Joulukuu on kuitenkin aina niin kiireinen ja se on varmaan aina maailman lyhyin kuukausi, niin en ota stressiä siitä! Jos marraskuulle tekisi oman joulukalenterin, niin menisikö silloin marraskuukin ohi kaikista nopeiten :D Ehkä ensi vuonna voisi kokeilla myös semmoista pre-Christmas joulukalenteria ;)

Joulu on kyllä ihaninta aikaa ja lapsen kanssa siitä nauttii vielä enemmän. <3 Tai ainakin jotenkin se lapsen ilo on tarttunut myös minuun. Eikä sillä, kyllä minä ilman lastakin nauttisin joulusta, mutta se on vaan jollain tasolla niin erilaista lapsen kanssa. Me viikonloppuna tehtiin pipareita, laitettiin joulutabletit pöydälle ja saatiinpa vielä ensimmäinen joulukukkakin. Meille tulee myös ehdottomasti joulukuusi tänä vuonna! Pitäisiköhän vielä tilata aatoksi joulupukkikin... ;)


No ei postaus ilman käsityökuulumisiakaan. Nämä kuulumiset tulevat nyt ihan ex tempore, koska sain vielä idean tähän postaukseen kello 22.17 tänään. Tällä viikolla sain valmiiksi maailman ihanimman palmikkopipon, joka pääsi käyttöönkin heti. Sopivasti tulivat lumet ja pakkaset tänne eteläänkin, nautitaan niistä hetki! Varmaan tästä piposta johtuen podin eilen ja tänään pientä neulomismasista, koska ei oikein huvittanut mikään neuletyö ja ei edes ollut mitään ideaa aloittaa uutta. Mutta koska nämä ovat kausia ja menevät ohi yhtä nopeasti kuin tulevatkin niin tiesin, että ei niistä kannata välittää. Tästä johtuen sain myös villapaidan vihoviimein pääteltyä ja nyt ei ole kuin enää kappaleiden yhdistäminen. Se etenee ja valmistuu! Samalla myös haaveilen vaaleanpunaisesta kaulahuivista, mutta todennäköisesti joudun hylkäämään projektin, sillä en haluaisi ostaa lankaa ja omasta lankavarastosta ei löydy vaaleanpunaista. Olen myös miettinyt tulevan viikonloppureissumme matkakäsityötä, ja ehkä joudun toteamaan, että joudun olemaan siellä ilman käsityötä, osaisinkohan olla? 

Ensi viikolle on kuitenkin luvassa marraskuun luetut kirjat, marraskuun kulutus sekä yhden ihan superhelpon ohjeen esittely! Nyt nukkumaan ja hyvää yötä! Toivottavasti pidit myös tällaisesta ex tempore kuulumispostauksesta, näitä en ole tainnut aiemmin tehdäkään!