torstai 31. tammikuuta 2019

Tammikuun luetut kirjat

Päätin tässä hiljattain työmatkalla, että alan tehdä yhteenvedot luetuista kirjoista kuukausittain. Olen tykännyt kirjoista jo pienestä pitäen, ja nyt olen taas löytänyt kirjat uudelleen. Toki tässä yhteydessä kun puhun luetuista kirjoista, niin tällä hetkellä se enimmäkseen tarkoittaa kuunneltuja kirjoja. Tällä hetkellä ei ole mahdollisuutta lukea niin paljon kirjoja kuin haluaisin, niin äänikirjat ovat osoittautuneet parhaaksi. Eihän se tietenkään sama asia ole, mutta mielestäni se on parempi kuin ei mitään. Luetuille kirjoille tulee taas paikkansa jossain vaiheessa, mutta nyt on äänikirjojen aika. Tammikuu lähenee siis loppuaan ja on aika paljastaa, kuinka monta kirjaa ehdin kuunnella. Yhdessä vaiheessa ajattelin jo että lopetan koko BookBeatin tilauksen, sillä se on mielestäni aika kalliskin ja en edes halua ajatella sitä rahamäärä, minkä se on syönyt vuodessa. Mutta tässä sitä ollaan vielä, ja en ainakaan ole irtisanonut vielä tilausta eli uskon että mennään vielä hetki äänikirjoilla. Yleensä ehdin kuunnella 1-4  kirjaa kuukaudessa, joten nämä yhteenvedot eivät tule olemaan kovinkaan pitkiä.

Sophie Kinsella: Muistatko minut?

Tykkään lukea Kinsellan kirjoja. Olen aina tykännyt, ja siksipä Bookbeatissakin valitsen aina silloin tällöin niitä listalleni. Yleensä kuuntelen niitä englanniksi, sillä olen kehittänyt tavan parantaa englannin kielen taitoani. Englannin kieliset kirjat ovat myös huomattavasti lyhyempiä kuunnella, ja olen tykännyt kyllä niin paljon kuunnella kirjoja englanniksikin! Pitäisi kyllä vielä aloittaa muiden kielisten kirjojenkin kuuntelu. Kuitenkin jostain syystä tämän kirjan kuuntelin kuitenkin suomeksi. Kinsellan teokset ovat mielestäni kevyttä hömppää, joka tarkoittaa kevyttä kuunneltavaa ja saa nauraa oikein kunnollakin välillä. Tykkäsin siis tästäkin Kinsellan teoksesta! Välillä toki nämä teokset ovat ennalta-arvattavia, ja joissakin kohtaa sitä aina alkaa arvata mitä tapahtuu jossain vaiheessa. Oman hauskuuden kirjaan teki tuo päähenkilön muistamattomuus. Kirjan juonesta voi muuten lukea vaikkapa täältä: äänikirjat elisalta . Olisin kyllä ehkä kaivannut hetken, jolloin päähenkilö muistaa tuon elämänsä kahdelta viime vuodelta. Mutta ehkä se ei olisi ollut juonen kannalta liian sekavaa tms. Juonikuvio on varmaan aika sellaista tyypillistä Kinsellalle, mutta minusta oikein viihdyttävää ja hauskaa. Olen huomannut, että välillä suorastaan kaipaan lukea/kuunnella tätä viihdyttävää chick litiä. Arvosanaksi antaisin tälle 9/10. En yleensä osaa arvostella Kinsellan kirjoja, mutta minusta tämä oli kyllä ihan hyvän kepeä ja viihdyttävä kirja. Se kait kirjojen yksi tarkoitus on? Mutta olisin kyllä kuunnellut mieluummin tämän englanniksi kuten yleensä olenkin tehnyt. Lisäksi se on nopeampaa kuunnella englanniksi mutta myös hyvin helppoa jopa aloittelijoille. Teksti on niin helppoa kuunneltavaa niin sen kyllä ymmärtää. Helmikuulle onkin otettava taas kuunteluun jokin englannin kielinen teos.

Kiira: Ehjäksi särkynyt

Olen tykännyt myös lukea/kuunnella elämäkertoja, vaikka aluksi ajattelin etten saisi niistä mitään irti. Tämä oli varmaan viides (vai kuudes?) elämäkerta, jonka kuuntelin nyt vuoden sisään. Aloin ehkä kuunnella tätä vähän sillä periaatteella että kun en muutakaan nyt löytänyt. En ole sinänsä Kiiran fani, enkä tiedä mitään taitoluistelusta, mutta ehkä se olikin juuri hyvä että aikaisempi tietämys asioista oli lähes nolla. Toisaalta, se teki myös kirjasta hieman tylsähkön itselleni. Ehkä fani tms saisi siitä enemmän irti? Mutta kaikesta huolimatta tykkäsin kyllä. En voi ikinä lopettaa kirjaa kesken, ja onneksi en lopettanut, sillä loppua kohden uskon, että sain tästäkin jotain irti. Loppua kohden kirja oli parempi ja sieltä löytyi samaistuttavia kohtia ja jotain uutta ja jotain opittavaakin. Mielestäni oli mielenkiintoista kuitenkin seurata nuoren tytön ajatuksista elämästä, kilpailijanurasta ja kuinka kilpailuhenkistä taitoluistelukin on. Kirjoista kyllä oppii aina jotain uutta enkä tätäkään pitänyt siis huonona valintana. En ehkä lue/kuuntele näitä kirjoja heti kun ne ovat julkaistu, mutta tietyllä tapaa kun massahype on laantunut, niin onkin kiva kuunnella kirja niin ei edes muista kohuotsikoita kirjasta mikäli sellaisia on tullut. Seuraavaksi ajattelin myös kuunnella Cheekin elämäkertaa vaikka siitäkin vannoin etten kuuntele. On aika jotenkin mielenkiintoista päästä kurkistamaan toisen elämään. Sieltä voi löytyä vaikka mitä mielenkiintoista. Tälle kirjalle antaisin kuitenkin arvosanan 7/10.

 

perjantai 25. tammikuuta 2019

5 x viikon havaintoja

.... Jos mielesi tekee neuloa, niin neulo! Koska mikään ei ole parempaa kuin neulominen. Samalla saat aikaan jotain ihanaa sekä rentoudut.


.... Kuinka kliseinen tämä sananlasku onkaan mutta pitänee 110 % paikkansa. Kun toinen ovi sulkeutuu, ja niin toinen avautuu. Vaikka siinä itse tilanteessa tämä ei varmastikaan lämmitä, mutta kyllä se vaan niin on, että aina tulee uusia junia / lankoja / miehiä / busseja / autoja / työpaikkoja  / younameit, jos edellinen on mennyt.


.... Hei,ensi viikolla alkaa helmikuu, ja samalla käynnistyy sukkalaatikon toinen kuukausi. Itse sain kyllä tässä kuussa enemmän sukkia valmiiksi kuin yhdet mutta jos lasken vain aikuisten sukat niin niitä tuli valmiiksi tasan yhdet. Eli on aika aloittaa helmikuun sukat.


 

.... Uskalla yrittää! Ja tämä pätee ihan kaikkeen! Uskalla kokeilla uutta neuleohjetta / reseptiä / elämänmuutosta / younameit. Mikä siinä onkin, että me suomalaiset olemme varmasti jahkailun mestareita. Ei se haittaa jos menee pieleen. Ei se ole niin vakavaa. Ja kröhöm, vielä kun sitten itsekin muistaisi tämän vinkin ;)


.... Talvi on kerran vuodessa. Nauti nyt, sillä kohta lumet ovat menneen talven lumia etkä enää pääse hiihtämään / luistelemaan / harrastamaan talviaktiviteetteja. Pysähdy myös hetkeksi katsomaan puiden kauneutta ja ihastele <3

Näiden mietteiden nojalla toivotan mukavaa viikonloppua ja tavataan taas ensi viikolla!



keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Jäätelökissan suusta

Olen todellinen jäätelön ystävä ja suurkuluttaja! Ei ole oikeastaan käsitettä pahaa jäätelöä. Tykkään siis kaikista jäätelöistä ja voisin elää pelkällä jäätelöllä. Jäätelöitähän on nykyaikana niin todella moneen makuun ja lähtöön, että oikeastaan se eläminen pelkillä jäätelöillä onnistuisi aika hyvin eikä tarvitsisi edes kyllästyä. Jos aikoinaan Valio ja Ingman jakoivat jäätelömarkkinat puoliksi, niin nykyisinhän jäätelömarkkinoilla on ainakin vähintään yli kymmenen toimijaa. Osa on tietenkin kotimaisia, mutta yhä enemmän myös ulkomaiset toimijat tulevat Suomen markkinoille. Tämäkin on pelkästään hyvä ja makea uutinen tällaiselle jäätelön rakastajalle. Syön jäätelöä läpi vuoden, enkä voi ymmärtää lausetta että jäätelö kuuluu vain kesään. No eikä kuulu, kuuluu ihan jokaiseen vuodenaikaan ja vaikka jokaiseen päivään jos minulta siis kysyttäisiin.

Jäätelöt ovat toki aika kaloripitoisia, enkä ehkä pysty syömään jäätelöä päivittäin, sillä muuten olisin kävelevä jäätelöpallo. Mutta nyt innokkaana jäätelöfanina luin uutisen, että Kolme Kaveria on kehitellyt jäätelöitä, joissa on 30 % vähemmän sokeria kuin normaalisti. En ole aiemmin niin kovin paljon maistellut tämän yrityksen jäätelöitä, mutta nyt maut kuulostavat vähintäänkin niin herkullisilta, että pakkohan näitä uutuuksia on päästävä maistelemaan keväällä. Uudet maut ovat siis: banaani-toffee, mango-passion ja juustokakku ja paahdettu manteli ja toscakastike. Aika mielenkiintoisia makuja on siis luvassa keväällä. Nämä ovat siis kevään uutuuksia ja kaupoissa arvioiden maalis-huhtikuussa. Olen yleensä muuten aika makeiden jäätelöiden ystävä kuten kinuski ja suklaa. Mutta nyt banaani-toffee kuulostaa yhtä herkulliselta kuin ikisuosikki kinuski ja mango-passionjuustokakku ihanan raikkaalta etten malta odottaa näitä uutuuksia. Paahdettu manteli ja toscakakusta tulee mieleen ihan lapsuuden suosikkipiirakka, toscapiirakka. Kolme kaveria myös lupaa, ettei kinuskista ja suklaasta ole tingitty ja jäätelön pitää maistua jäätelöltä eikä saa tinkiä herkullisista mauista. Kaikki nämä jäätelöt ovat myös laktoosittomia ja paahdettu manteli on myös vegaaninen. Siinä pohja on tehty kookoskerman sijasta cashewpohjaan. Erikoisruokavaliot yleistyvät vauhdilla, niin on minusta kiva, että jäätelöstä ei tarvisi tinkiä jos on vegaaninen. Yleensä jos törmää johonkin vähemmän sokeria tuotteeseen, niin siinä on käytetty makeutusaineita, ja en ole vielä päättänyt, että kumpi on pienempi paha; sokeri vai makeutusaineet? Noh, näissä jäätelöissähän makeutusaineita ei ole käytetty vaan makeutus on tehty luonnollisilla makettujilla. Sokerin vähentäminen on aina haaste, sillä kaikki mehän olemme persoja makealle ;) Mutta minusta on kiva ettei ole makeutusaineita, sillä nehän saattavat myös aiheuttaa vatsaoireita joillekin meistä.

Täältä löytyy muuten kaikki Kolmen Kaverin valmistamat jäätelöt! Ah, en malta odottaa tulevaa jäätelökesää, ja nyt todellakin aion kokeilla enemmän uusia makuja ja eri toimijoilta. Ennen olen aina tyytynyt vain niihin suosikkeihin, eihän siinäkään mitään pahaa ole, mutta on aivan ihana löytää uusia makuja ja uusia tulevia suosikkeja.



Mukavaa keskiviikkoa tällaisista jäätelötunnelmista ja muistakaa syödä jäätelöä vaikka on pakkanen :D

tiistai 22. tammikuuta 2019

Go with the flow - ajatuksia ja pieni kirjoneulekokeilu

Viime viikko oli niin kiireinen, etten pahemmin edes ehtinyt suunnittelemaan tulevia postauksia. Mutta nyt tuntuu taas että oon niin fiiliksissä kaikesta neulomisesta ja muustakin ja oikein palan halusta suunnitella tulevia postauksia. En malta odottaa! Kieltämättä tämä blogi on keskittynyt viime aikoina aika paljon neulomiseen ja käsityöjuttuihin, mutta kun tuntuu että ne ovat se yksi tärkeä rentoutumiskeino itselle niin se sitten näkyy myös täälläkin. Tykkään niin paljon neuloa ja virkata ja ideoitakin tulee ovista ja ikkunoista. Mutta koska itse tykkään lukea sellaisia sekalaisia lifestyleblogeja, joissa on monia eri aiheita niin ehkä itsekin haluaisin tehdä tästä sellaisen ettei painottuisi liikaa yhteen teemaan? Vaikka eipä sillä nyt niin väliä ole, tykkään jakaa kutomishommia täällä ja jos ne tuottavat ihmisille eniten hyvää mieltä niin sitten mennään niillä. Mene ja tiedä mihin tämä muotoutuu. Go with the flow.

En ole tainnut koskaan neuloa kirjoneuletta ja en nyt tiedä voiko tätä vielä ihan kirjoneuleeksi kutsua. Ainakin pieneksi sellaiseksi. Nimittäin mielessäni oli jo pidempään että aion suunnitella valentine's day socks. Sydämiä, punaista ja sen sellaista :D Pitkään mietin erilaisia väriyhdistelmiä, enkä oikein osannut valita parasta kunnes päätin vaan mennä go with the flow. Tällaiset niistä sitten tuli:


Ehkä nämä menisivät myös joulun ajan piparisukista? :D Sen verran ruskealta nämä vaikuttaa. Eivät ehkä perinteisessä mielessä ihan vaaleanpunaiset rakkaudentäyteiset ystävänpäiväsukat, mutta tykkään silti. Ja nämä muuten tuli tehtyä päivässä. Aloitin la-aamuna ja sunnuntaina jo päättelin lankoja. Mielessä toki olin suunnitellut sydänkuviota jo aiemmin niin sen neulominen meni helpolla. Lankana käytin Novitan Nordic Woolia.  Lanka on siis 100 % villaa ja lämmittää varmasti näillä pakkasilla pieniä jalkoja. Näitä lankoja tilasin aiemmin Novitalta aika reilusti kun mielessä oli kyllä jotain muuta, mutta tähän meni vain yksi kerä niin ehkä pääsen vielä suunnittelemaan lopuista langoista sitä jotakin muuta :D Vauvan / lapsen sukat ovat kyllä oiva keino päästä eroon myös jämälangoista, sillä niihin kuluu niin vähän lankaa. Punainen lanka tässä oli muuten seiskaveikkaa, jos oikein muistan ja sitäkin meni ihan todella vähän. Sydämiä tähän tuli siis yksi jokaisella puikoilla eli yhteensä neljä. Sukan toisella puolella on siis kaksi sydäntä.

Olen aiemminkin maininnut Novitan ohjeesta, johon tykästyin ja nämäkin ovat siitä, tosin hieman muokattuna. Alkuperäinen ohje löytyy siis täältä: Lapsen pitkävartiset sukat. Erona on siis kärkikavennus ja varren pituus. Suunnittelin varren pituuden siis niin että ruskealla värillä tuli ennen sydäntä ja jälkeen sydämen rivi tai pari oikeaa. Muutenkin taisin mennä go with the flow -tyylillä :D Arvioisin, että sukat sopisivat noin 2-3 -vuotiaalle lapselle.



Tämä oli kiva pieni välipalatyö kaiken muun keskellä. Nämä sukat tulevat todennäköisesti sukkalaatikko numero kakkoseen, jonka siis lahjoitan vuoden lopussa lastensairaalalle tms. En ole tainnut aiemmin neuloa kirjoneuletta, joten sinänsä tämä oli kivaa vaihtelua ja aina on kivaa opetella uutta. Näin lyhyen kokeilun jälkeen pakko kyllä todeta ja antaa kaikki kunnia todellisille kirjoneuleneulojille, sillä se on aika haastavaa. Itsellä vielä on opeteltavaa sen suhteen, mutta kivaa vaihtelua se oli. Ja saa niin paljon sukkiin erilaista vaihtelua kirjoneuleella!  Voisin julkaista tämän ohjeen ravelryssä, jonne liityin taannoin. Mutta ihan huomiseksi en kyllä lupaa sitä sinne - enkä edes tälle viikolle.

Olen neulonut nyt tammikuussa jo aika monta paria sukkia, joten nyt tuntuu, että haluaisin jo jonkin suurempitöisen työn. Noh, tuumasta toimeen siis. Näin perjantai-iltana Pinterestissä ihanan neulotun hameen, jonka tallensin heti. Aloin sen myötä myös hakemaan inspiraatiota muista neulotuista hameista, noh, loppujen lopuksi päädyin sitten tähän jonka näin ensimmäisenä. Lauantaina oli jo langatkin ostettu :D Nopeata toimintaa sanoisin! Eihän minun pitänyt ostaa lankoja mutta koska oli jo ohjekin valittu niin pitihän siihen langat saada. Cittarissa oli vielä sopivasti joku 4 kpl kymmenellä eurolla lankatarjous niin siitä lähti 8 kpl keriä kotiin. Olen aina ennen ollut mekkotyttö, enkä ollut edes suunnitellut neulovani hametta mutta tässä sitä nyt ollaan. Hame on hyvässä vauhdissa, mutta kyllähän sen valmistuminen kestää hetkisen jos toisenkin sillä onhan se melko suuritöinen. Varsinkin näin taaperon äidille joka käy myös kokopäivätyössä :D Mutta ihanaa saada jotain pidempikestoista puikoille! Saas nähä mitä siitä tulee ja osuiko lankavalinta ja mallivalinta nappiin ja milloin valmistuu. Tälle talvelle tuskin ehdin saamaan sitä käyttöön mutta tulee se syksy sieltä loppuvuodesta niin se voisi olla järkevämpi tavoite valmistumisen suhteen.

Mutta nyt täytyy palata muiden töiden pariin ja oikein ihanaa alkanutta viikkoa ja tiistaita! Palataan taas piakkoin! <3

maanantai 21. tammikuuta 2019

Käsityöt ovat taidetta + supeanopea avainpussukka

Viime aikoina aloin miettiä syvällisiäkin asioita, kun on ollut kiire ettei ole pahemmin edes tänne blogiinkaan ehtinyt ja sitä kautta myös omaa mielialaa. Kirjoittaminen on luovaa puuhaa ja sitä kautta itselle tulee tyydytyksen tunne kun pääsee olemaan luova kirjoittamalla. En ole muuten koskaan ajatellut että olisin luova, yleensä olenkin pitänyt itseäni epäluovana. Siis kaikkea muuna kuin luovana! Ja juuri samana iltana Ylen uutisissa oli maininta, että käsityöt ovat taidetta. No juuri näin se on!

En ole myöskään pitänyt käsitöitä taiteena - tai ainakaan ajatellut niin syvällisesti että olisivat taidetta. Koska olen pitänyt itseäni epäluovana ja ei-taiteellisena, niin vähän kyllä yllätyin että minäkö luomassa taidetta :D Käsityöt ovat taidetta, koska

* saat suunnitella

* saat tehdä suunnitelmista juuri sellaisia kuin itse haluat

* jokainen työ on uniikki.

Tästä päästäänkin taas siihen luovaan työhön. Yhtenä iltana aloin sitten ihan ex tempore virkkaamaan. Mielessä toki oli ollut virkkaus ja siihen liittyvä eräs pieni muotoinen työ. Sain kivan avaimenperän synttärilahjaksi ja mielessä heti siinsi, että se likaantuu kassin pohjalla että jokin suoja on siihen saatava. No tuona iltana otin koukun käteen ja valitsin pari kivannäköistä puuvillalankaa ja tadaa, avainpussukka olikin jo noin vajaassa puolessa tunnissa valmis. Tästä juuri tykkään käsitöissä että saa suunnitella ja tehdä kun inspiraatio iskee.


Tein siis kuvassa näkyvän pussukan kiinteillä silmukoilla ja pari riviä per raita. Lankana käytin Adlibrikseltä joskus aikoja sitten tilattua puuvillalankaa. Nappi löytyi jostain kätköistä ja mielessä toki oli vähän tummempi nappi. Mutta koska halusin saada tämän heti käyttöön niin päädyin siihen mikä löytyi heti.

Tämä oli niin ihanan pieni välityö kaiken sen neulomisen rinnalle että I love it! Sain hetken aikaa virkata sekä myös tämän heti valmiiksi. Ja mikä parasta - tuli käyttöön heti. Ohjetta en tietenkään kirjoittanut ylös mutta kutakuinkin loin silmukoita sopivaksi katsotun määrän ja virkkasin kiinteitä silmukoita olevan kappaleen. Reunat yhdistin ja lopuksi nappi kiinni. Ohje on siis näin simppeli :D Kappale on suunnilleen luottokortin kokoinen - ehkä hieman leveämpi ja ei niin pitkä. Tällä samalla ohjeellahan voisi virkata luottokorttikoteloita ja itselläkin oli ensin idea että virkkaan sen kokoisen että myös työavaimet mahtuvat. Mutta luovuin ideasta, sillä siitä ei olisi tullut ehkä niin kivanoloinen jos kaikki avaimet ovat siellä. Ts.  liian muhkurainen ja saattaisi venyä liikaa.

Nyt toivotan mukavaa maanantaita ja viikon jatkoa! <3

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

5 x käsityötaitoa jotka kannattaa opetella

Törmäsin joku aika sitten Ylen artikkeliin, jossa puhuttiin käsityötaidoista ja mitä käsityötunneilla kannattaa opetella. Olen pudonnut kyllä nykypäivän käsityötunneista ja valinnaisista aineista jo aika päivää sitten, mutta itse valitsin ala-asteella tekstiilikäsityön ja yläasteella valitsin sen myös valinnaisena. Muistaakseni meillä oli kyllä joku pieni puukäsitöidenkin tunti, sillä muistan valmistaneeni jonkun puisen auton :D Käsityöt ovat oiva rentoutumiskeino, mutta mitä muuta nuo käsityötunnit meille opettavat?


1 x erilaisia kädentaitoja
Mikään ei ole muuten parempaa kuin nähdä oman käden jälki. Käsityötunnit opettavat meille toki ihan perusjutut napin ompelusta sauman parsimiseen, mutta myös suurempia projektejakin ainakin aikoinaan tehtiin. Toivottavasti nykysäästöt eivät ole merkittävästi muuttaneet nykykäytäntöjä. Muistan kun teimme erilaisia ompelutöitä ja neuletöitä ja puutöissä tehtiin erilaisia puutöitä. Veljeni on mm. tehnyt seinäkellon ja erilaisia kynttilänjalkoja. Vaikka nykylapsista tuleekin diginatiiveja, mutta se nappi voi lähteä työmatkalla tai muussa tärkeässä tapahtumassa ja silloin on hyvä jos osaa sen ommella heti kiinni. Minusta oli kivaa opetella tekemään kantapää, lapasen peukalo tai villapaidan kaulus. Oli ihan mahtavaa opetella uusia taitoja.



1 x luovuus
Luovuttakin tarvitaan enemmän tai vähemmän eri ammateissa. Käsityötunnit opettavat meille myös luovuutta. Saa itse piirtää ja suunnitella vaatteita. Saa itse suunnitella mitä lankoja, värejä käytetään villasukassa. Luovuus auttaa meitä toimimaan erilaisissa ympäristöissä ja luovuuden avulla tulee nerokkaita ideoita. Mistäpä sitä tietää, millä idealla joskus voi jopa ansaita elannon. Yllä olevassa kuvassa muuten sukkalaatikko2019:n sukkaboksi. Halusin tehdä laatikon diy hengessä ja otin vanhan kenkälaatikon ja  vanhoja naistenlehtiä ja leikkelin niistä sopivia ja kivoja iskulauseita. Vähän niinku aarrekartta -tyyliin aarrekarttaan. Samalla kun säilöö sukat laatikkoon niin näkee omia positiivisuus tms lauseita. Kuvassa näkyvät lauseet eivät muuten nyt ole mitenkään omia positiivisuuslauseita, sillä lähinnä tavoitteenani oli päästä eroon vanhoista lehdistä ja sieltä sitten otin jotain suunnilleen sopivia.



1 x innostus
Ikinä ei tiedä minne elämä meidät kuljettaa ja mitä työtä esimerkiksi tulemme tekemään isona. Harva sen tietää alakouluikäisenä, mutta lapsilla on ihana tapa kun innostutaan kaikesta ihan täysillä. Artikkelissakin mainitaan innostuminen ja toimeentarttuminen. Käsitöissä kivaa on se, kun saa tehdä ja tarttua toimeen ihan konkreettisesti. Uusia juttuja, joiden myötä tulee uusia innostumisia ja inspiraatioita. Innostus johtaa myös inspiroitumiseen ja loppupelissä sitä voi löytää itsensä innostuksen kautta vaikka mistä. Itse tykkään nykyisin käyttää Pinterestiä vaikka aluksi olin sitä(kin) vastaan enkä käyttänyt varmaan ensimmäiseen puoleen vuoteen sovelluksen lataamisesta. Nykyisin käytän sitä päivittäin ja sitä kautta ammennan ideoita mm. omiin käsitöihin ja resepteihin. Ei muuten mene kuin hetki jos en keksi vaikkapa jotain ruokaa niin menen yleensä katsomaan pinterestistä. En voisi kuvitella etten enää käyttäisi Pinterestiä. Aikasyöppöjähän ne ovat, mutta pienikin hetki siellä tuo hyvän mielen. Miksipä en sitten tuottaisi itselle tuota hyvää mieltä?


1 x suunnittelu
Artikkelissa mainitaan suunnitteleminen. Itse olen maailman laiskin suunnittelija, sillä kun saan jotain päähäni, niin on sen aloittaminen aloitettava heti. Varmaan tämän vuoksi teen helppoja ohjeita niin pääsen neulomaan heti :D Mutta on kiva myös haastaa itse ja siinä huomaa että kuinka se hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tavoitelistassa mainitsin sen neulomisjoulukalenterin niin sitähän olen nyt suunnitellut jo tovin. Varmaan viimeistään helmikuussa se pitäisi laittaa alulle. Ainakin sitä on suunniteltu tarpeeksi :D



1 x sukkien kutominen
Mainitsin joskus aiemmin etten tykkää neuloa sukkia. Mutta tämän haasteen myötä on sekin saanut uuden merkityksen. Mikään ei ole muuten luovuutta ja suunnittelua parempaa kuin itsensä haastaminen. On kiva huomata, että kuinka nopeasti sitä alkaa etsiä vaativampia ohjeita ja itsekin melkein haaveilen jostain kirjoneulesukista. Tavallaan sitä haluaa nähdä itsensä kehittymisen neulomisen myötä. Jos edellä mainittu on toiseksi parasta niin maailman parasta on muuten nähdä omalla lapsella itse tehdyt sukat tai pipo <3 Yleensä hyvin harvoin neulon mitään omalle lapselle, (koska isoäiti <3 ) mutta on maailman ihaninta laittaa itsetehty peitto vauvalle nukkuessaan.

Artikkelin löydät muuten kokonaisuudessaan täältä: yle.fi

maanantai 7. tammikuuta 2019

Miten kävi syksyn to do -listalle?

Koska rakastan listoja ja listat saa aikaan vauhtia tekemiseen, niin ajattelin vähän päivitellä että kuinkas sille syksyn to do -listalle kävikään? :D Viime viikolla julkaisin myös käsityötavoitteita tälle vuodelle.


Kirjoittelin siis täällä syksyn päivitetystä to do -listasta. Ensimmäisenä listalla oli Hello Kitty -huivi. Nämä olivat kyllä syksylläkin hyvällä mallilla ja voin sanoa että valmistuivat. Tein siis näitä kolme, kaksi pinkkiä ja yksi kirkkaanpunainen. Punainen lähti joululahjaksi ja kaksi ovat vielä minulla. Tai no, sanotaanko että yksi on enää minulla, sillä tässähän kävi näin, että tarvitsin ko. jämälankaa erääseen työhön ja jouduin ottamaan sitä tästä huivista :D Miksi muuten jämälanka aina loppuu kesken :D Toisena listalla oli tyttömäinen trikoopipo. Tässä täytyy todeta, että koko joulukuun oli mielessä että pitää ommella se trikoopipo kummitytölle. Mutta siinähän kävi sitten niin, että varmaan viimeisenä iltana aloitin neuloa punavalkoiset villasukat trikoopipon sijasta. Eli kangas odottelee edelleen inspiraatiota ja ompelukonetta mutta sen tilalle lahjaksi tuli tehtyä täälläkin vilahdelleet punavalkoiset villasukat. Joskus käy sitten näinkin :D

Ah, kesäinen neulemekko oli kolmantena syksyn listalla. Noh, se meni purkuun jo syksyllä ja langat odottelevat uusiokäyttöä. Neulemekkoinspiraatio on kyllä edelleen vahvana, sillä ihana Iines julkaisi muutama päivä sitten neulemekon ohjeen. Tämä on kyllä pakko toteuttaa tänä vuonna? Ja ihastuin tuohon Iineksen mustaan neulemekkoon niin paljon, että taidan itsekin tehdä mustana. Mitäs sitä peittelemään kun kuitenkin tykkään mustasta väristä ja käytän sitä paljon ja ah, musta väri mekossa on vaan täydellistä niin ei kun  sopivia lankoja vaan tilailemaan.

Miten musta tuntuu että mulla on muitakin keskeneräisiä töitä? :D Mutta en näemmä ollut listaillut niitä enempää syksylle. Nimittäin virkattu jalkapallo edelleen odottaa kasaamista. Anyone joka haluaisi tehdä sen ? :D






Neulomisen täyteistä viikkoa!








perjantai 4. tammikuuta 2019

Lapsen pitkävartiset sukat

Sukkalaatikko2019 -haasteen myötä olen innostunut neulomaan sukkia entistä enemmän. Yleensä olen suhtautunut sukkien neulomiseen vähän niin ja näin; ehkä hieman pakollinen paha -tyylillä. En siis rakasta sukkien neulomista, mutta en myöskään vihaa sitä. Enemmänkin ok -meiningillä. Osasyynä varmaan ollut etten ole osannut tehdä tiettyjä pieniä juttuja sukissa. Mutta sitten kun opettelin esimerkiksi raitojen neulomisen ja silmukoiden poimimisen takareunasta niin on se sukkienkin neulominen ihan mukavaa. Eniten olen viimeaikoina innostunut neulomaan näitä pitkävartisia sukkia, joiden ohje on Novitan sivuilta täältä. 



Nämä olivat ikäänkuin testikappaleharjoitus tähän Sukkalaatikkoon. Lankana käytin Novitan alpaca woolia, joka on siis 50 % villaa ja 50% alpakkaa. Hieman karhea se on, mutta minusta ihan mukava sukkalanka ainaisten tekokuitulankojen sijaan. Näihin taisi mennä vajaa yksi kerä. Ajattelin neuloa vielä yhdet tällaiset, mutta pienellä twistillä, eli jokin pieni kirjoneulekuvio varteen. Kuviota en ole vielä päättänyt. Sukat ovat aika passelit kaksivuotiaalle.

Todennäköisesti tämä sukkainnostuskin laantuu hetken päästä, sillä nyt kun on muutamat sukat tehty niin tekisi kovasti mieli jotain suurempaa työtä aloittaa. Hyviä puoliahan tässä sukanneulonnassa on; näihin voi upottaa jämälankoja ja sukkamalleja on niin älyttömän paljon että ei pitäisi ihan heti kyllästyä. Itse olen vain suhteellisen laiska opettelemaan uusia vaikeita kuvioita. Tykkään neuloa siten, että ohjetta ei tarvitse katsoa kokoajan.

Käsitöissä parasta on kyllä rentoutumisen lisäksi se, että näkee oman valmiin työn ja saa suunnitella malleja. En ole mikään suunnittelija, mutta kyllähän sitä huomaa, että aika monesti teen pieniä muutoksia valmiisiin malleihin. Ai niin, perustin muuten oman sivun myös ravelryyn, jonne tulen varmaan myös lisäämään neuleohjeitani. Sieltä minut löytää nimellä: mknitdesign kuten myös instagramista. Instaan saatan päivitellä enemmänkin randomjuttuja, mutta välillä tulee kirjoitusinspis niin sitten tulen höpöttelemään tänne. Saa ottaa seurantaan :)

Mukavaa viikonloppua ja nautitaan talvipäivistä!

torstai 3. tammikuuta 2019

Käsityötavoitteet vuodelle 2019

Eilistä postausta kirjoitettaessa ajattelin listata omia käsityösuunnitelmiani tälle vuodelle. Joten tässä sitä ollaan. Tähän on sitten kiva palata vuoden lopussa, ja katsoa että kuinka onnistuin.


* Sukkalaatikot
Tästä projektista kirjoittelinkin jo täällä enemmän ja tarkoitukseni on siis neuloa kahden verroin sukkia eli yhteensä 24 kpl. Tavoite on aika kunnianhimoinen ja mietin, kyllä että miten mahdan onnistua. Mutta koska ainakin pieniä sukkia neuloo niin nopeasti niin ehkä saan tämän onnistumaan :D Tällä hetkellä on kyllä mielessä kolmet aikuisen naisen sukat ja yhden ylipolvensukat. En muista missä tosiaan näin kivat valkoiset ylipolvensukat, niin pakkohan sitten oli googlettaa vähän ohjeita sellaisiin. No tieni vei Novitan sivuille ja bongasin sieltä tällaisen ohjeen: ylipolvensukat.


Kuva lainattu Novitan sivuilta.

* Neulottu sydänvauvanpeitto
Tähän ei ole mitään ohjetta vielä, mutta sain idean (taas!) jostain netin syövereistä; instagramista tai pinterestistä enkä ole sen koommin edes etsinyt ohjeita. Suunnittelen langat ja ohjeen siis ihan itse, heti kun saan siihen vähän enemmän aikaa niin otan tämän työn alle. Olisi ihana neuloa harmaa jossa vaaleanpunaisia sydämiä kirjoneuleena. Lankana pitäisi tosiaan olla jokin ihanan pehmeä vauvalanka ja nythän niitäkin varmaan olisi alessa sopivaan hintaan. Mutta pienikin työ vaatii kyllä suunnittelua ja en ole kyllä suunnitelun mestari, sillä yleensä alan tekemään ja suunnittelen matkan varrella. Tällä kertaa ajattelin kuitenkin ensin suunnitella hieman ennen aloittamista. Ainakin nuo sydämet ja langan väri pitäisi päättää, sillä en omista vauvalankaa tällä hetkellä. Toisaalta, olisi kyllä ihana neuloa unisex-värinen, sillä se olisi monikäyttöisempi (ja ei, en ole raskaana :D vaikka suunnittelenkin tällaisia)

* Punainen pipo itselle
Hyvin harvoin neulon mitään itselleni, mutta sain punaisesta kaulahuivistani kimmokkeen ja haluaisin myös punaisen pipon. Langat tähän on mahdollisesti tilattu jo, ja ohjekin ehkä valittu. Puuttuu siis enää lankojen saapuminen ja lopulliset päätökset. Tämä olisi kyllä kiva saada valmiiksikin tänä talvena, mutta on se talvi ensi vuonnakin jos ei valmistu tässä kuussa. Ihanan Iineksen blogista löytyy muuten muutamia kivoja pipo-ohjeita.

* Taaperolle villapaita
Edelleen mielessä on kutoa pojalleni villapaita. En usko, että tätä saan aikaiseksi tälle talvelle mutta jos tänä vuonna. Hyvä olisi sitten muistaa koko, eli se pitäisi olla ainakin kokoa 98 jos sitä meinaisi käyttää ensi talvena. Ohjettakaan mulla ei ole vielä yhtään katottuna, eli saa vinkata jos löytyy sopivaa. Mitään suuria vaatimuksia ohjeelle ei ole eli sopivan simppeli ja nopeatekoinen. Paksusta langasta plussaa.

* Tulevia joululahjoja
Laitoin nyt tällaisenkin tähän, vaikka ei kyllä vielä mitään hajua että mitä sitä keksisi joululahjoiksi. Hyvä olisi aloittaa ajoissa niin ei tulisi kiire ;) Jokavuotinen lupaus, joka harvemmin toteutuu. Tämä on kyllä niin randomkohta, mutta katsotaan vuoden lopussa mitä ideoita on tullut eteen :D

* Neulottu joulukalenteri
Tämä on pakko toteuttaa! Sain ihan mielettömän idean ja haluan ihan ehdottomasti toteuttaa tämän. Mutta idea on kyllä vielä niin vaiheessa etten usko että tammikuussa pääsen tätä aloittamaan. Mitä pikemmin sen parempi, sillä jouluun on enää vajaa vuosi ;) Ja joulukalenterin avaamiseen se 11 kk.

Huh, melkeinpä tuli ihan hiki, kun näitä kirjoitteli ylös ;) Mutta ei mitään paniikkia, sillä neulominenhan on kivaa puuhaa ja nyt olen päässyt vasta makuun suunnittelun osalta. Se vie aina vaan niin paljon aloittelijalta, mutta ehkä se opettelu onkin kaiken hauskuus ja ilo. Tuo vastapainoa siihen neulomisen rutiiniin. Tämä lista on todella kunnianhimoinen mutta ei se mitään, katsotaan sitten miten onnistuin.  :D Lista varmaan myös muokkaantuu matkan varrella, eli jonkinlainen puolivuotischeck olisi paikallaan ja tarpeen. Lisäksi tähän olisi voinut laittaa myös keskeneräiset työt sekä virkkaustöitä, mutta koska neuloosi jyllää 110 % niin virkkaustöitä ei ole pahemmin suunnitelmissa. Eli ei muuta kuin suunnittelemaan ja neulomaan :D

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Neulomisen täytteistä uutta vuotta

Nyt  kun uusi vuosi on korkattu niin lienee sopivaa tännekin tulla tervehtimään. Tuntuu, että mielessä on niin paljon kaikkia neuleideoita ettei perässä pysy ja ainoastaan aika asettaa rajoitteita. Vielä olen kyllä todella luottavaisin mielin tuon sukkalaatikkohaasteen myötä. Olisihan se vähän hassua olla tässä vaiheessa epäluottavainen :D Eilen kaivelin vanhat Novitalehdet ja josko edes pari sukkaa neuloisi niistä.


Mulla oli tapana aikoinaan selata uudelleen ja uudelleen vanhoja käsityölehtiä. Nyt viime aikoina siihen ei ole niin paljon jäänyt aikaa, mutta eilen kun kaiveli niitä niin tuntui niin kivalta. Onhan osassa vanhoissa lehdissä mallit ehkä jollain tasolla vanhentuneita tai sanotaanko ei niin nykymuodin kaltaista mutta ainakin yllämainituissa tuntui kyllä olevan ihan moderneja. Käsitöissä on se hyvä puoli, ettei ne tavallaan vanhene koskaan.


Eilen valmistui jo eka sukkaparikin. En enää muista, mistä otin tämän ohjeen, mutta se vaikutti niin kivalta että pakkohan sitä oli kokeilla. Tosin soveltaen. Lankana käytin sitä samaa lankaa, jota käytin tähän liiviin.  Olen tällä hetkellä ihastunut jotenkin tähän turkoosiin väriin. Ihanan hempeä eikä aina vauvoille tarvitse olla vaaleanpinkkiä tai -sinistä. Ja tämä käy molemmille sukupuolille, jos joku on siitä tarkka :D Näistä tuli kyllä todella pienet sukat eli ovat ihan vastasyntyneelle. Ensin ajattelin etten neulo helmineuletta jalkaosaan mutta sitten sitä vaan jotenkin tuli neulottua ja onhan se aika kivannäköinen. Ajattelin neuloa tällaiset myös vähän isommalle lapselle ja/tai aikuiselle. Niin kiva malli ja kiva lanka! Sain muuten valmiiksi ne sukkalaatikotkin, täytyisi vaan ehtiä kuvailemaan ne jossain vaiheessa niin pääsisin näyttämään niitä.


Tässä samalla sain aika paljon ideoita tuleviinkin postauksiin. Voisin mm. kertoa tulevia töitä, mitä on puikoilla tai puikoille menossa. Samalla se toimii listauksena tämän vuoden käsitöistä ja vuoden lopussa on kiva palata alkuun ja katsoa kuinka paljon valmistui. Eli palataan taas piakkoin ja mukavaa neulomisentäytteistä uutta vuotta! <3 <3