keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Oops I did it again...

Jos vielä yksi. Oli aika tuttu lause tuossa taannoin viime viikolla. :D Miten siinä aina käykin niin, että hurahtaa jonkin tekemiseen ja sitten niitä tekee ihan yllinkyllin. Virkkaus ja neulominen ovat kyllä molemmat melkoista terapiaa, sillä niiden kautta olen huomannut, että rentoudun todella. Ja jos en pääse virkkaamaan/neulomaan, niin tulen lähes vihaiseksi :D Vielä olisi ehkä langat tai kude yhteen koriin mutta nyt pakko kait tunnustaa että en tiedä jaksanko virkata vielä näitä... :D Kivaahan tämä on, mutta nyt on jo joululahjatkin aika hyvin hallinnassa näiden avulla. Tämän korin tosin tein lapselle pienien lelujen säilytykseen.



Olisi muuten ihana virkata joku tällainen kolmen erikokoisen korin setti. Siis mitä mä just sanoin etten enää virkkaa näitä, ja sitten tulee joku tällainen idea, niin perusarkea :D Tykkään tästä Novitan EcoTube -kuteesta, sillä se on sopivan jämäkkää näihin eikä liian raskasta virkattavaa. Ohje oli siis edelleen se Lankavan sivujen kautta oleva virkattu kori -ohje, tosin hieman muunneltuna. En edelleenkään virkannut kahvoja tähän, koska en kokenut että kori olisi tarvinnut niitä. Vähän niinkuin sattumalta virkkasin pohjaa sen isomman korin ohjeella niin tästä tuli hitusen isompi kuin aiemmat punaiset korit. Reunaa virkkasin taas summamutikassa sopivasti, ja rivejä näyttäisi olevan 10 tai 11. Leluille nyt saakin olla vähän isomman puoleinen kori, koska niitä leluja kuitenkin on aina siellä täällä sikinsokin. Eikä tähänkään suinkaan kaikki lelut mahtuneet, mutta ajattelin että lapsi voi sitten isompana päättää mitä haluaa tässä säilyttää.



Jonkin toisen pienen asian sain valmiiksi myös tällä viikolla, mutta en tiedä, haluanko sitä kuvata tänne, koska ei se nyt mitenkään maailman paras tekele ollut. Toisaalta, harjoitus tekee mestarin, ja mun pitäisi virkata sellainen samanlainen. Niin josko siitä toisesta tulisi sitten parempi ja sen kuvaisin tänne. Minne näitä ideioita voi sylkeä... ? :D Kun tuntuu että kokoajan tulee ihan hirveästi ideoita päähän, mutta ei vain aika tahdo riittää siihen. Pitäisi olla kokopäivätoiminen neuloja niin ainakin aikaa olisi, mutta kyllästyisikö siihen sitten? Mene ja tiedä! :D

 


maanantai 26. marraskuuta 2018

Maailman helpoin pizzataikina

Taidan kyllä inhota näitä maailman paras tms -otsikoita, mutta sorruin nyt itsekin siihen :D Perustelen sitä kuitenkin sillä, että olen maailman surkein pizzantekijä ja tämä ohje on oikeasti todella helppo myös sellaiselle, joka ei osaa tehdä pizzataikinaa. Mulle pizzataikina on aina ollut jotenkin vaikea tehdä. Milloin siitä tulee liian paksu, milloin liian ohut, milloin taikina ei nouse... ja mitä vielä ja sitten se vaan eskaloitui siihen, etten tehnyt pizzaa koskaan. Niin hyvää kun pizza onkin, mutta taikinanteko oli mun mielestä ihan kamalaa. Kunnes löysin tämän todella helpon ohjeen. Mistäs muualtakaan kuin Pinterestistä :D Monien mielestä tämä ei varmaan ole edes pizzataikina, ja onhan se nimessäkin jauhelihapiirakka -nimellä. Mutta modifion tätä sen verran että meille tämä menee pizzana! :D Alkuperäinen ohje siis löytyy täältä: mustikkasuuleipoo -blogista.


Suosittelen varaamaan tilaa pellille paljon, jotta näistä saa isompia ja käsillä vielä isonnettua taikinaa. En muista tarkasti, kuinka monta palluraista itsellä oli pellillä, mutta varmaan joku 7 on hyvä. Alkuperäisessä taidetaan puhua yhdeksästä, mutta itse jättäisin seitsemään. Näin niitä sitten saa käsillä vielä ohuemmaksi ja pizzoista tulee suurempia ja pohjasta ei niin paksu. Meille tämä menee kyllä ehdottomasti arkiruokalistaan. Onhan taikinan teossa aina vähän enemmän, mutta sen verran helppo tämä kuitenkin oli, että suosittelen muillekin! Pizzoissa on muuten sekin hyvä puoli, että täytteet saa valita itse oman maun mukaan ja tähän päälle voi heittää mitä mieli tekee :D Meillä oli nyt tällä kertaa yksinkertaisemmasta päästä ja jauhelihaa ja herkkusieniä. Unohtamatta tietenkään juustoraastetta ja tomaattikastiketta. Vielä jämäruokavinkkibonuksena, laitoin muutamaan kebabsuikaleita, jotka olivat jääneet jääkaappiin pyörimään. Eli näihin voi myös hyödyntää jämäruokia.








Ja nämä muuten sopii aika täydellisesti myös kahvin kanssa ja pieneksi iltapalaksi / suolaisen nälkään. Sopivan pieniä, mutta niin ihanan täyttäviä. Ja sormiruokailijoillekin maistuu, tekee vaan taikinan sopivaksi alle 1-vuotiaalle ja täytteet valitsee ns. lapsille sopiviksi. Mä oon kyllä ihan koukussa näihin. Lisäbonuksena vinkki; jos jää ylimääräisiä, niin pistää pakkaseen. Sopivat myös oikein hyvin pakastettaviksi! Mukavaa viikon alkua ja tästä vinkki vaikka tulevaan pizzaperjantaihin ;) Jospa tällä viikolla saataisiin vielä jotain käsityöjuttuakin tänne! Katsotaan!




keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Hurahdin virkattuihin koreihin + viisi kivaa joululahjaideaa

Tämä on varmaan jo niin vanha juttu kaikille virkkaajille, mutta itse pääsin vasta nyt näiden korien makuun. Luin nimittäin joskus Iineksen blogista virkatuista koreista, mutta en silloin edes suunnitellut niiden tekemistä. Kunnes sitten viime viikolla hurahdin niihin. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Viime viikolla tuli juuri sopivasti Novitan verkkokaupasta tilatut langat niin mikäs sen parempi ottaa heti ne työn alle. En muuten edes tiennyt, että Novitalla on tuolla verkkokaupassa myös ale-osio. Novitan verkkokauppa siis: täällä. Enkä ole muistaakseni sieltä edes tilannut mitään koskaan, mutta täytyy sanoa, että kaikki toimi oikein moitteetta. Tilaus tuli noin viikossa tai vähän alle. Kummatkin paketit saapuivat samana päivänä, vaikka tilasin ne peräkkäisinä :D Toisesta tosin vastaanottoilmoitus tuli viiveellä, mutta onneksi olin katsonut seurantakoodia, niin sain ne samalla kertaa. Ai, miten niin malttamaton pakettin suhteen :D


Tämän korin nyt täytin vain malliksi omenoilla, tarkoitus ei ole siis käyttää sitä omenoiden säilytykseen mutta miksi ei sopisi siihenkin :D Tein korit tällä Lankavan ohjeella. Sillä erotuksella tosin että käytin Novitan Eco Tubea ja jätin kahvat pois. Kerroksia virkkasin 7-8, mutta muuten menin ohjeen mukaan. Ja koukkuna oli 8 muistaakseni. Yllätyin, että kuinka jämäkät korit näistä tuli.


Toinen havainnollistava kuva on lankakeristä. Mitä sitä muuta nyt tällainen käsityöbloggaaja kuvaisi kuin lankoja. Kuvassa on 4 lankakerää korissa. Korit siis soveltuvat oikein hyvin myös lankakerien säilytykseen. Jos siis lankavarasto on suhteellisen pieni. :D Pääsin sen verran virkkauksen makuun, että tein näitä jo neljä. Eli näitä kyllä virkkaa todella nopeasti, yhteen menisi varmaan tunti, jos putkeen virkkaisi. Enemmänkin on suunnitteilla, sillä ajattelin virkata myös itselle tällaisen yöpöydän rasvapurkeille ja lapsen leluille ja ja ja... Se on kiva että näille kyllä keksisi vaikka mitä käyttötarkoitusta. Sain vissiinkin viimeiset EcoTubet tuolta Novitan sivuilta, sillä nyt se näyttää tämän joulunpunaisen värin osalta loppuunmyytyä. Tässä muuten oiva vinkki joululahjoihin; kori ja täytä se vastaanottajalle sopivilla asioilla. Hyviä ideoita voisi ainakin olla:

* No tietenkin herkut! Joulukahvia, jouluteetä, pipareita ja suklaata. You name it!
* Lankaystävälle vaikka muutama kerä lankaa joululahjaksi.
* Lapselle jokin sopiva lelu tms
* Kosmetiikkaystävälle pieniä kosmetiikkapurkkeja
* Käsitöitä arvostavalle laita sisään esim. villasukat, lapaset, kaulahuivi.

Ei siis sillä, etteikö kori itsessään jo olisi mukava lahja, mutta voihan sitä täydentää edellä mainituilla asioilla niin saa sekä itsetehtyä että käyttötavaraa lahjaksi. Itse ajattelin hyödyntää näitä vinkkejä myös, ja yhdestä teen ainakin herkkukorin.


Hieman erilaisia näistä tuli, vaikka tein samalla ohjeella kaikki. Liekö sitten käsiala muuttui myös matkalla ja ensimmäiseen tein seitsemän riviä ja loppuihin kahdeksan. Ai vitsit, miten kivaa virkkauskin oli vaihteeksi. Musta on nää helpot ja nopeat työt niin ihania, kun näkee valmista niin pian ja onpahan jo muutama joululahjakin tehtynä. Ehtii hyvin jouluksi vielä virkkaamaan muutaman korin! Ajattelin myös virkata seuraavaan koriin kahvat ja katsoa että millainen siitä tulee. Koria tuskin tulee kannettua mutta saahan sitä pienellä yksityiskohdalla vähän erilaisuutta näihin.
Kuullaan taas pian jonkin esittelyn tms muodossa!

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

One more time.... #junasukat

Mistä tietää, että on koukuttunut neulomiseen?

No siitä, että se pirun neulominen on mielessä aamusta iltaan ja koko ajan tekisi mieli neuloa. :D Tätä vissiin kutsutaan neuloosiksi. Syksy ja neulominen nyt vaan kuuluu yhteen ja itsehän olen taas neulonut junasukat. Olen vissiin vähän myöhäisherännäinen, kun nyt vasta koukutuin näihin. En yleensä tykkää edes neuloa villasukkia, mutta nyt nämä ovat jo toiset ehkä reilun viikon sisään. Se sukkien kutominen lapsille on vaan niin kivaa puuhaa. Ja varsinkin kun ajattelin laittaa nämäkin siihen Lankavan ja Pelastakaa Lapsen -keräykseen. Tulee niin hyvä mieli, kun saa lämmitettyä jonkin ihanan lapsen pienet varpaat.

Hyvä mieli tuli muuten tästäkin uutisesta, jossa siis kerrottiin, että Sauli ja Jenni luovuttivat Aaro-pojalle neulotut sukat Porin synnytyssairaalalle. Ihanaa, että kansalaiset neuloivat Aarolle noin paljon sukkia, mutta totuushan se on, ettei pieni lapsi tarvitse noin paljon sukkia. Ja hyvä kohde on minusta aina synnytyssairaalat, jossa sukat pääsevät varmasti lämmittämään vielä monia pieniä jalkoja.



Tässä vielä kuva näistä viimeisimmistä junasukista. Ohjehan löytyy siis täältä: Taito-Ep:n sivuilta. Näistä on kyllä näkynyt erilaisia muunnoksiakin, ja mieleen tuli että seuraavaksi voisin tehdä vähän lyhyemmät varret näihin. Näiden pitkien varsien idea on siis se, että ne pysyy vauvan / taaperon jaloissa paremmin. Itse käytin taas Novitan Nalle -lankaa ja puikkoina olivat kolmosen puikot. En tiedä tarkasti, koska ei ole edelleenkään sitä puikkomittaa. Mutta ihan kivan pehmeät tuli ja eivät varmasti kiristä. Koukutuin myös tuohon ideaan tehdä kantapää ja kärki eri väreillä niin pitihän se niin tehdä näihinkin sukkiin. Kirjava lanka myös taitaa olla Novitan Nallea.




Käsitöiden yksi hyvä puoli on se, että näkee kun omat työt tulevat valmiiksi. Mutta miten sitä aina tuleekin hieman tyhjä olo myös valmistuvista töistä? :D Se on se aloittamisen vaikeus, kun pitäisi taas keksiä että mitä seuraavaksi? Ei ole mitään ideaa nyt. Mutta pakko varmaan alkaa viimeistellä joululahjat. Toivottavasti se Novitan paketti tulisi vaan pian :D Kyllä, luitte oikein; sorruin tilaamaan lankoja taas. Tai enhän ole edes koskaan tilannut Novitan verkkokaupasta lankoja, mutta koska lankakaupoille ei oikein nykymaailmassa ehdi, niin kätevää on tilata langat kotiin :D Lankoja pitäisi päästä kyllä hypistelemään, mutta eiköhän nuo ihan hyviä ovat vaikken hypistellytkään. Nyt kun mietin, niin en edes muista milloin viimeksi olen ostanut lankoja. Lankavarastoni on kyllä aika suuri, eikä siihen ole ollut tarvetta. Nämäkin sukat ovat muuten ns. jämälangoista. Ja vielä niitäkin muuten jäi. Jämälangoista tulikin mieleen, että löysin Facebookista Jämälankaideat -ryhmän, niin siellä on mahtavia ideoita, mitä kaikkea saa aikaan jämälangoista. Täytyisikin tutkia sieltä lisää ideoita, sillä mikään ei ole parempaa kuin saa jämälankoja loppuun. Palaillaan taas, toivottavasti pian, kun saan jotain mahtavia ideoita toteutukseen ja sitä kautta valmistukseen :D






































































tiistai 6. marraskuuta 2018

Helpot junasukat

Osallistuin tietämättäni Novitan villasukkahaasteeseen, kun sain viikonloppuna vauvan tai taaperon pienet junasukat valmiiksi. Kaipasin taas jotain uutta ja pientä kevyttä puuhasteltavaa ja on ollut mielessä jo ikuisuuden ajan junasukkien tekeminen. Saatiin meidän lapsellekin seurakunnalta junasukat ja ne olivat ihan kohtuukäytössä. Mikä siinä muuten on, että vaikka villasukkia on paljon, niin silti kaikkia tulee käytettyä?

Lapsemme on kyllä onnekas, sillä mummo kutoo suhteellisen paljonkin hänelle ja vaikka toki itsekin rakastan kutomista, niin en ole jostain syystä kuitenkaan pahemmin kutonut omalle lapselle :D Hassua kyllä. Ehkä juuri siksi, että kun niitä sukkia ja muuta tulee sieltä mummon suunnasta niin olen sitten käyttänyt kutomisajan esim. hyväntekeväisyyteen kutomalla. Junasukkien ohje on siis täältä: Taito Ep:n sivuilta. Ja miksi ihmeessä olen edes koskaan ajatellut, että ohje olisi vaikea. Ohje on tosi kiva, ja nopeasti neulottava.


Ohjeessa oli puikkojen koko 2,5, mutta mulla taisi kuitenkin olla kolmosen puikot. Pitäisi muuten hankkia sellainen puikkomitta, sillä itsellä on lukematon määrä puikkoja vailla tietoa, että mitä kokoa ne on. Valitsin kuitenkin ne noin kolmosen puikot, sillä Novitan Nalle -langalle suositus on kolmonen.



Lankana käytin Novitan Nalle -lankaa ja valkoinen lanka oli jotain, minkä nimeä en tiedä. Ensin ajattelin mustaa lankaa valkoisen tilalle, mutta kieltämättä minusta nämä näyttävät paremmalle valkoisella langalla. Musta olisi ollut kyllä liian synkkä. En ole varma, että onko tätä enää myynnissä Novitalla, sillä tämä oli jotain korin pohjalta löytynyttä lankaa. Mutta kiva se mielestäni silti on, sillä nämähän käyvät sekä tytölle että pojalle. Kunnon sateenkaarivillasukat :D









Vielä en tiedä, kuka onnekas vauva/taapero nämä sukat saavat. Luulen, että päädyn nämä laittamaan lisäksi siihen Lankavan ja Pelastakaa Lapset -yhteiskeräykseen. Täytyisikin tehdä jokin postaus hyväntekeväisyyskohteista, jonne voi lahjoittaa neulomuksia. Sillä itsellä kesti kauan ennen kuin löysin tämän kohteen. Google on kiva kaveri, mutta sieltä välillä löytää huonosti ajankohtaisia juttuja. Tai sitten mulla oli vaan väärät hakusanat :D


En vaan voi hehkuttaa, kuinka paljon olisi kaikkia kivoja idiksiä kutomisiin, mutta välillä vaan ajanpuute on ongelma. Kun ei sitä kutomistakaan voi ihan kaikkialla tehdä :D Pinterest on kiva kaveri, mutta välillä kyllä todellinen aikasyöppö, kun sinne tuppaa jäämään haaveilemaan liikaa. Saisinkohan vielä yhdet villasukat tehtyä, niin sitten olisi viidet sukat lahjoitettavaksi. Hmmm, mulla on pakkomielle tehdä aina jokin tietty tasaluku. Ihanko ei voisi lahjoittaa neljää paria tai kolmia :D Viime viikonloppuna tuli muuten ostettua pitkästä aikaa Suuri Käsityö -lehti. Sielläkin oli pari juttua, joita huvittaisi kokeilla, mutta katsotaan katsotaan. Nyt lopetan nämä jaarittelut ja aloitan hommat! Kivaa tiistaita kaikille ja kutokaa, se virkistää mieltä :D !












torstai 1. marraskuuta 2018

Ensimmäinen amigurumi

Olin nähnyt todella ihania amigurumeja mm. instagramissa ja milloin missäkin, ja suurin osa ihmisistä sanoo, että ne ovat todella helppoja tehdä. Niiden tekoon myös jää koukkuun. Niitä kuvia joita näin niin en sanoisi että helppoja? Musta tuntuu enemmänkin, että ne ovat vaikeita tehdä ja miten saada ikinä niistä niin hienonnäköisiä. Koska tällä hetkellä helppous on avainsanani myös käsitöissä, niin en edes suunnitellut amigurumin tekemistä. Mutta kuinkas sitten kävikään?

Ei tarvinnut kuin yksi vierailu pinterestissä ja siellä näin ihanan suloisen ja syötävän söpön pocket foxin. Eli taskuketun! Täällä vielä linkki, josta sain siis inspiraationi.


Kuva lainattu myös ko. sivustolta. Siis voiko olla enää söpömpää eläintä? Tämän nähtyäni tuli tunne, että on pakko yrittää tehdä tätä. Jollain tapaa inhoan tehdä ohjeista, ja siksi varmaan oonkin tykännyt tehdä niitä villapaitoja ihan ilman mitään ohjetta. Tuntuu, että mulla ei ikinä tule samanlaista kuin ohjeessa. No, koska tämä nyt oli niin söpö, niin oli pakko yrittää. Ensin tietenkin käänsin ohjeen. Miten ihanaa oli kääntää pitkästä aikaa? En ole pahemmin kääntänyt käsityöohjeita, mutta se on oikeasti todella ihanaa! Voisin tehdä sitä vaikka työkseni :D

Siis vähän kyllä hävettää nyt laittaa tähän kuvia tästä mun tekeleestä. :D Mutta yritys on tärkein! Ei ole kyllä oikeastaan millään muotoa samannäköinen, mutta koska jämälankaprojekti etenee edelleen niin tahdoin tehdä olemassa olevista langoista tämän. Tiedostin, että tulos on erilainen jo langankin vuoksi. Sekä halusin myös tehdä hieman isommankin.




 Mutta syötävän söpö se minusta silti on! Tein ihan tarkoituksella näillä väreillä ja muutin ohjetta hieman etten valkoisella virkannut kolmioita. Tässä minun ohjeessani se näytti jostain syystä vähän hölmöltä ja päätin siitä syystä tehdä suorana tuon pinkin oosuuden. Mietinnässä on lisäksi, että teenkö vielä suun. Koska minusta se kaipaa jotain... mutta mitä? Viiksiä, suuta?





Tämä oli kyllä suhteellisen helppo tehdä! Ja mikä ehkä parasta, että lapsi otti sen suoraan leikkeihinsä ja menee tyyliin vähän väliä halimaan sitä. :D Koko on minusta juuri sopiva lapsen käteen. Tätä oli kyllä niin ihana virkata ja välillä kun virkkaa niin tulee sopivasti vähän erilaista tekemistä neulomisen rinnalle. Ajattelin kyllä kokeilla tätä vielä vähän enemmän alkuperäisen ohjeen mukaan. Tätä voisi myös muokata niin että tekisi tälle esim. rusetin :D Nimim. sisäinen rusettihullu :D

En osaa kyllä sanoa, että mikä eläin tämä luomukseni on. Onko se hiiri - kettu - kissa vai mikä? Ehkä annan lapseni päättää, mikä eläin se on :D