OHJE: Lyhytvartiset naisen palmikkosukat

Näiden sukkien suunnittelu alkoi yöllä ja siksi saivatkin nimekseen Aamuyö. Se on jännä tunne, kun tulee vain jostain se fiilis ja intuitio. En nimittäin ajatellut aiemmin suunnitella paksulla langalla hetkeen sukkia. Yhdet ohuemmatkin ovat työn alla, mutta nämä nyt kiilasivat ohitse, koska se tunne ja intuitio <3 Keväällä ja kesällä kuitenkin lyhytvartiset ovat kivat ja varsinkin mökillä tuntuu, että villasukille on aina tarvetta. 

Näissä sukissa leikitellään palmikoilla oikein urakalla, mutta silti palmikot ovat helpohkoja ja näyttäviä. Tällä hetkellä tuntuu, että palmikot ja pintaneuleet ovat itselleni se juttu neulesuunnittelussa. Kirjoneuletta on kiva kyllä myös suunnitella (ja suunnittelenkin!) mutta en tällä hetkellä innostu siitä niin paljon kuin palmikoista. Tähän voi tosin liittyä taannoinen Fazerjuttu. Lasten sukissa tosin kirjoneule on vielä kivempaa kuin aikuisten. Näihin sukkiin riittää yksi 100 g kerä ja sitä jääkin noin 20 g. Valitsin itse tuon Novita x Niina Laitinen -kerän, sillä se veti puoleensa ja kutsui. Tuo lilaväri on aika herkullinen. 

Ohje tuttuun tapaan taas:

Ravelrystä

(-20 % alennus voimassa 8.5 asti Ravelryssä, koodia ei tarvita!)

Ohje tulossa Lankajengiin myös piakkoin. 

Tällä hetkellä on hyvä fiilis ja flow sekä neulomisessa että suunnittelussa. Piakkoin julkaisen myös neulepannan ohjeen, jota olen valmistellut maaliskuusta lähtien. Se olisi toki kannattanut julkaista ehkä hitusen aiemmin, mutta ainahan sen voi neuloa jo valmiiksi syksyyn :D Ja parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Pysykää kuulolla! 

Mitä sinä neulot mieluiten? Palmikkoa, pitsiä, kirjoneuletta? 

Toinen apupupu

Vannoin, etten hurahda näihin ja tee montaa pupua. Edelleen olen sillä tiellä, vaikka toinen pupu valmistui ja kolmas ja neljäskin ovat puikoilla. Mutta uskon, että se jää tähän. Näitä on jostain syystä ihan kiva tehdä, vaikka eivät nyt täysin suosikkineulomuksiani ole. 

                                                

Mitä vinkkejä toisen apupupun jälkeen? 

Edelleen seuraan ohjetta aika tarkasti, enkä poikkea siitä paljon. Edellisen postauksen vinkit ovat käytössä. Tällä kertaa kirjailin silmät, nenän ja suun ennen täyttämistä ja se kannattaa kyllä tehdä. Lisäksi tein kaulaliinasta ohuemman. Neuloin sen ohuemmalla langalla, vaikka silmukoita taitaa olla se ohjeessa mainittu määrä. Sen saa nyt niin paljon paremmin solmittua, kun se on ohuempi ja pidempi.  Tässäkin pupussa täyttöaukkoja oli vain päässä ja jaloissa. Minusta se on helpompaa ommella kiinni se haarasauma housujen neulomisen aikaan. 

Pupun käsien neulomisesta. Otin silmukat pupun sisältä, enkä suoraan siitä reunasta. En tykkää, että jäisi reikiä, niin päädyin ottamaan ne sisemmältä. Otin myös muutaman silmukan enemmän kuin mitä ohjeessa on. Mutta kavensin ne pois ensimmäisellä tai toisella kerroksella ja kädet ovat neulottu ohjeen mukaisella silmukkamäärällä. 

Löysin täydellisiä jämälankoja näihin pupuihin. :D Nimittäin taannoinen violapalapeitto meni purkuun aikoinaan niin siitä jäi kasa lankoja ja niitä kun upottaa näihin, niin ei tarvitse päätellä useasti. En edelleenkään näissä päättele lankoja ja solmin ne tiukasti pupun sisäpuolelle. Noiden lankojen käyttäminen villasukissa aiheuttaa vaan loputonta päättelemistä, niin niitä on kiva käyttää pupuun. 

Yksi vinkki vielä kaulaliinan neulomiseen. Sen voi neuloa myös poikittaissuunnassa, jolloin se ei veny niin paljon ja tulee ehkä joutuisammin. Mietin kyllä, että pitäisikö tuon ensimmäisen pupun kaulaliina tehdä uusiksi, koska ennustan, että se revitään pupulta irti, joten olisi kait parempi että se on irtonainen. 

Kivaa vapun odotusta ja neulomisiloa! 

Jäätelöarvostelussa: 3 kaveria Jääkahvi

Näihin jäätelöjuttuihin tuli huomaamatta pidempikin tauko, kun ei vain ollut mitään uutta jäätelöä, mitä olisi maistanut ja mistä olisi kirjoittanut muutaman sanan. Nyt on kevät täällä ja kesä tulossa ja jäätelöt enemmän mielessä :D Ainakin, jos lapselta kysytään. Tämän jäätelön bongasin kauppareissulla, kun hetken aikaa tutkin valikoimia ja mietin, että ovatko jo uutuudet tulleet kauppoihin. En ollut ainakaan ennen huomannut 3:n kaverin jääkahvi -jäätelöä, mutta pikkulinnut kertoivat, että tätä on kuulemma ollut purkeissa. Näin kahvin ystävänä tämä piti ottaa heti testiin.

Jäätelö on ensipuraisusta lähtien ihan superhyvä. Ensinnäkin, suklaakuori on kahvinmakuinen. Siitä superplussaa. Muuten jäätelö olisikin varmaan jäänyt kahvin osalta laihaksi, jos ei olisi ollut kahvisuklaakuorta. En ole tainnut aiemmin pahemmin maistella kahvinmakuisia jäätelöitä, mutta tämä meni kyllä aivan heittämällä kärkeen. Jäätelö on muutenkin ihanan kermaista ja kahvinmakuista, että tästä ei voi olla tykkäämättä. Jos tykkäät kahvista, niin tykkäät tästäkin. <3 Mietin pitkään, että miltä jäätelö itsessään maistui, mutta ainakin cappucchinon ja kermaisen kahvin väliltä. Tämä ei voita kyllä Valion mokkapalajäätelöä, mutta heittämällä menee kakkossijalle. Veikkaan, että tätä jäätelöä tulen kyllä syömään enemmänkin kesän aikana. Ja tätä täytyy ostaa niissä purkeissakin, toivottavasti niissä on myös tuo kahvisuklaakuori jossain muodossa. 

En suosittelisi kuitenkaan tätä henkilöille, jotka eivät pidä kahvista, koska eivät myöskään todennäköisesti pidä tästä. Enkä lapsille, mutta lapset nyt harvemmin valitsee kaupasta kahvinmakuista jäätelöä. 

Nyt on jäätelökesä avattu ja yritän muistaa kirjoitella muistakin uutuusjätskeistä piakkoin! Oletko jo syönyt kesän ensimmäistä jäätelökioskijäätelöä?

Ihanin neulehyväntekeväisyys: Apupupu

En ollut kuullut apupupuista ennen tätä kevättä. Mutta koska lapset ja neulominen on lähellä sydäntäni, niin tähän hyväntekeväisyyteen oli myös tartuttava. Moni neuloja onkin jo neulonut apupupuja ja todella monin kappalein. Ei voi kuin ihailla sitä määrää apupupuja, kun ne toimitetaan toukokuun jälkeen. Ehdottomasti kyllä paras neulehyväntekeväisyys tällä hetkellä <3 

Yleensä en ole kovin hyvä eläinpehmoissa, varsinkaan virkatuissa eläimissä ja tähänkin suhtauduin vähän varauksella, siis loppuunsaattamiskyvyn vuoksi. Onneksi tämä oli kuitenkin neulomista ja pupukin on nyt valmis. Pari päivää siihen meni ja välillä se oli kyllä aikamoista näpertämistä. Listaan loppuun vielä omat vinkit apupupun neulomiseen. Tähän on kiva käyttää jämälankoja, mutta valitsisin kuitenkin vähän isompia jämiä kuin sellaisia pienenpieniä. Jouduin ottamaan vihreään toista vihreää hihoihin, mutta eipä se haittaa eikä varmaan edes näy että on erisävyinen vihreä. En oikeastaan lähtenyt sooloilemaan ohjeessa kovinkaan paljon ja halusin yksivärisen paidan ja housut. Kaulaliinasta tein ohjetta pidemmän, mutta se olisi myös kannattanut tehdä ohjetta ohuemmaksi. Näin sen olisi varmaan saanut myös solmuun kaulalle. Ompelin sen kiinni muutamalla pistolla, jotta pysyy noin eikä ole irtonainen. Lapsilla on kyllä tapana riisua ja pukea eläimiä ja nukkeja, mutta toivotaan, ettei sitä revitä kaulasta. Tätä pupua en tajunnut punnita ennen täyttämistä, mutta kuukausikulutukseen merkitsen n.50 g. Käytin lankana seiskaveikkaa ja puikot oli 3,5. Näistä on nähnyt niin ihania versioita ja joillain on raitahousut, tai jopa mekkokin. Jokainen pupu on uniikki! 

Omat vinkit pupun neulomiseen:

** Päättele tai solmi langat sitä mukaan, kun neulot. Ei tarvitse opetella uutta tekniikkaa päättelyyn ja solmin langat vain sisälle, mutta tein sen heti värinvaihtokohdan jälkeen. Myöhemmin voi olla vaikea päästä pupun sisälle. 

** Tee silmät, nenä ja suu ennen täyttämistä. Tätähän minä en tehnyt, mutta huomattavasti helpompaa tehdä silmät, suu ja nenä, kun pääsee pupun sisälle.

** Täyttäminen on helpompaa jollain apuvälineellä. Käytin lapsen rumpukapulaa apuna. Moni myös täyttää pupua samalla neuloessa. Käytin täytteenä vanua ja päättelylangan pätkiä, jota olen säilönyt pehmojen täyttämistä varten. Minusta se täyttäminen onnistui kyllä hyvin, vaikka sen teki lopuksi. Epäilin sitä kyllä, miten onnistuu, mutta hyvin onnistui. Mulla oli täyttöaukot vain päässä ja jaloissa, sillä ompelin jalkoja yhdistäessä haarovälin reiän umpeen. Sinne olisi kait kuulunut jättää täyttöaukko, mutta onnistuu myös kahdella täyttöaukolla.

Tämä on kyllä ihanin neulehyväntekeväisyysprojekti aikoihin. Tällä kertaa en taida innostua niin paljon, että neuloisin useampia pupuja. Lapsi valitsi kyllä jo värit toiseenkin pupuun, ja se on jo puikoilla.  Kieltämättä ymmärrän ihmisten hullaantumisen näihin, mutta oma pupusaldo taitaa kuitenkin jäädä yhden käden lukuihin. Katsotaan, kuinka monta tulee :D

Tässä vielä linkki ohjeeseen ja keräyksen tietoihin:

SPR apupupu ohje ja keräystiedot

Aiotko sinä neuloa apupupuja? Vai oletko jo neulonut?

Lasten palmikkosukat: Josefiina & Joanna -ohjeet saatavilla

Vihdoinkin on taas uusien ohjeiden vuoro. Eräs nimeltämainitsematon kilpailu söi vähän omien mallien suunnittelua, mutta nyt on luvassa lasten palmikkosukkien ohjeita ohuemmalle langalle. Kevät tuo puikoille hieman ohuempia lankoja ja otin urakaksi luoda myös ohjeita ohuemmille langoille. Suunnittelukilpailussa taisin suunnitella ainoastaan kirjoneulemalleja, niin palmikkosukat tekivät nyt paluun puikoille. Kaipaan ihan selkeästi vaihtelua neulesuunnitteluun ja siksi onkin kiva vaihdella kirjoneuleen, palmikoiden ja pintaneuleen välillä.

Kuvassa Joanna palmikkosukat

Nämä eivät saaneet nimeä lapsen päiväkotiryhmästä vaan oikeastaan ihan randomisti. Ensin tuli Josefiina ja sitten keksin Joannan ja siitä se sitten tuli. En yleensä oikein tykkää nimetä erisnimillä, mutta siihen on nyt päädytty. :D Palmikko/pintaneulesukille keksii vaikeammin muita nimiä kuin kirjoneulesukille. En tiedä, mistä se johtuu, mutta tuntuu ainakin tältä. Suunnitteluprosessista vielä ehkä sen verran, että näissähän kävi oikeastaan niin, että otin innolla maaliskuun lopussa puikoille aikuisten sukkamallin, mutta yksi asia johti toiseen ja jälleen kerran päädyin lasten palmikkosukkiin. :D Ilmeisesti kohtaloni on lasten sukkaohjeet. No, kyllä se aikuisen sukkamallikin on tulossa jossain vaiheessa, mutta ensin on ratkottava pari pientä yksityiskohtaa niissä. 

Oranssit ovat Josefiina-palmikkosukat

Molemmissa sukissa leikitellään palmikoilla oikein urakalla. Pidän ohjeita suhteellisen helpohkoina ja myös aloittelijaystävällisinä, mutta ehkäpä palmikonkiertoja on osattava kuitenkin. Palmikot eivät kuitenkaan ole vaikeita ja kuviot ovat toistuvia. Ohjeet löytyvät taas tuttuun tapaan Ravelrystä ja Lankajengistä. Lisäsin muuten tuohon sivupalkkiin suorat linkit ohjeisiin niin löytyvät sitten aina siitä, vaikka en ohjeita postauksiin linkkaisi. 

Ohje Ravelryssä

Ohje Lankajengissä 

Sukat ovat arviolta noin 1-3 -vuotiaille ja jalkapohjaa on helppo pidentää lapsen jalan koon mukaan. Samoin myös toki varttakin. Kuvassa näkyvissä sukissa jalkapohjan pituus on noin 14 cm, mikä vastannee noin 2-vuotiaan / 2,5 -vuotiaan kokoa. Laitoin kuitenkin kaikkiin merkinnän 1-3 -vuotias, sillä jalkapohjaa on tarvittaessa helppo neuloa pidemmäksi tai lyhyemmäksi ja lisäksi samanikäiset lapset ovat välillä niin erikokoisia. Jos ohjeesta tulee mitä tahansa kysyttävää, niin minulle saa aina laittaa viestiä. Autan tarvittaessa parhaani mukaan :)

Neuleiloa aurinkoisiin kevätpäiviin! 

PS: Ohje on Ravelryssä -20 % alennuksessa ensi keskiviikkoon asti! Ei koodia! 

Jaksatteko vielä pari inspiraatiokirjaa?

Huhtikuu näyttää olevan aika kirjapainoitteinen blogin puolella, mutta maaliskuussa tuli kuunneltua niin paljon kirjoja, että  niiden läpikäyminen hieman kestää. Jaksatteko vielä pari inspiraatiokirjaa? Kuvituksena se harmaa-keltainen ainaoikein huivi, vaikka eipä tuo kuva nyt paras mahdollinen oli. Oli nimittäin hieman hankaluuksia saada huivi kuvattua samalla pitäen mielessä kuitenkin, ettei paljasta liikaa omasta asuinalueesta. En ymmärrä, miten viime syksynä sain kuvattua sen yhden huivin niin hyvin. Ehkä pitäisi mennä samaan paikkaan. Tai sitten se oli syksyn ruska, joka edesauttoi kuvaa.

Maaliskuussa tosiaan oli vielä lahjakortti äänikirjapalveluun, niin pidin hieman reipasta kuunteluvauhtia yllä, jotta sain kaikki mielenkiintoiset kirjat kuunneltua. Nyt onkin ollut ihana olla kuuntelematta yhtään mitään ja esimerkiksi juoksulenkeillä kuunnella vaan musiikkia. Palaan kirjojen pariin taas jossain vaiheessa - joko kuuntelemalla tai lukemalla. Onneksi fyysisiä kirjojakin odottaa yöpöydällä. Kirjavinkkejä tulossa kuitenkin vielä huhtikuun lopussa. 

Charles Kuhlman: Entreprnr - tositarinoita vastoinkäymisten voittamisesta - 4/5

Olen palannut taas näihin tositarinakirjoihin/menestymiskirjoihin tai eivät ne mihinkään hävinneetkään missään vaiheessa. Ehkä se on tapani käsitellä meneillään olevia maailmassa tapahtuvia asioita. Halu nähdä ja ajatella positiivisesti. Tämänkin kirjan valitsin sattumalta, kun sen näin. Kirjassa oli mielenkiintoisia tarinoita ja näistä itselle mielenkiintoisimmat olivat Marimekon/Kirsti Paakkasen ajatukset, Muuti -lastensmoothien perustajan sekä Hellapoliisi-yrittäjän. Aika huikea tarina Muuti -lastenruokamerkin perustajalla. Muistan jopa hämärästi nähneeni Muuti -smoothieita lastenruokahyllyllä aikoinaan. Sama kuin Hellapoliisiyrittäjällä. Se sivusto taisi olla eka reseptisivusto, josta olen aina katsonut reseptejä, niin oli supermielenkiintoista kuulla tarina tarkemmin. Näiden tarinoiden avulla todellakin näkee paremmin sen brändin tai yrityksen taakse. Olen aiemmin kuunnellut Kirsti Paakkasen elämäkerran ja se oli erittäin hyvä. Sattumaa taisi olla, että tässäkin kirjassa lyhyesti kerrottiin Kirstin ajatuksia. Niistä oppii paljon. Kirja on myös sopivan mittainen, joten siihen pääsee kiinni hyvin helposti eikä tunnu puuduttavalta missään vaiheessa. 

Mitä opin kirjasta?

Itseluottamus, päämäärä, unelmat, tavoitteet kannattaa olla myös kriisitilanteessa. 

Pekka Hämäläinen: Voittaja vai häviäjä - päätä itse - 5/5

Tämän nimen ei kannata antaa hämätä ja en oikein tykkää siitä, mutta silti annoin kirjalle mahdollisuuden. Onneksi annoin, sillä se osoittautui todella hyväksi. Kirja kertoi ja antoi esimerkkejä menestymisestä, asioiden saavuttamisesta ja itsetunnon vahvistamisesta. Nämä kirjat antavat niin paljon. Melkeinpä kaikkien esimies-asemassa olevien pitäisi kuunnella tämä kirja. Olen törmännyt kaikenlaisiin esihenkilöihin ja kaikki eivät todellakaan sovi paikallensa, mutta heilläkin olisi toivoa tulla paremmiksi esihenkilöiksi, jos ottaisivat oppia mm. kirjassa käsitellyistä asioista sen sijasta että jatkavat samaan malliin ja työympäristö kärsii. Kirjassa käsiteltiin paljon asioita mm. jääkiekkojoukkueen ja työyhteisön näkökulmasta. Kirjoittaja on terapeutti ja hän tuo esiin aika paljon asioita, mitä on terapiatyössä huomannut. Pysäyttävintä oli kuunnella syöpäsairaiden ajatuksia, mutta oppimisnäkökulmasta ne olivat myös parasta antia. 

Mitä opin kirjasta? 

Kirja antaa uskoa, toivoa ja luottamusta. Jokainen meistä käy jossain vaiheessa erilaisten vaikeiden asioiden äärellä ja silloin kannattaa muistaa, että ne kasvattavat meitä ja niistä voi (ja kannattaa!) myös oppia. Meillä on tuhat syytä olla positiivisia ja iloisia joka päivä. No okei, jos ei tuhatta syytä, mutta ainakin muutamia.

Lisäksi tämä: Näe mahdollisuudet - älä esteitä! 

Luku- ja neulomisiloa juuri sinulle! 

Raitasukat pitkästä aikaa

Tänä vuonna olen neulonut vähemmän sellaista "aivot narikkaan raitasukkien neulomista" kuin viime vuonna, mutta Instagramissa on menossa raitasukkaralli -yhteisneulonta ja siihen piti osallistua tottakai. Yhteisneulonta on @annijuutiknits :n järjestämä ja hashtägiä #raitasukkaralli käyttävät kaikki osallistuvat siihen. Nämä raitasukat valmistuivat tämän yhteisneulonnan tuloksena. Taisin muuten neuloa nämä vielä siten, että kyselin Instagramissa lyhyitä kysymyksiä ja neuloin aina enemmistön mukaan. Otin kyllä oikeuden pidättää tuloksen ja päättää itse toisin :D Mutta aika hyvin taisin noudattaa enemmistön tulosta. Se oli muuten kiva ja hauska tapa neuloa sukkia, kun ei tiennyt, että mitä tulee seuraavaksi. Hieman vaihtelua omille päätöksille neulomistöissä :D

Ensin valitsin värit, joita ajattelin käyttää näihin sukkiin. Vaaleanvihreä on Adlibriksen Socki-lankaa ja on aika samantapaista kuin seiskaveikka. Muut jämälangat ovat pääosin purkulankaa ja vuosien takaa. Halusin oikeastaan neuloa vähän poikkeavia raitoja ja päädyin kolmen raidan yhdistelmään ja välissä pääväriä. Näissä sukissa tuli muuten pieni "virhe", sillä kärki piti neuloa vaalealla värillä, mutta epähuomiossa jatkoin neulomista vihreällä kärkeen asti. En lähtenyt purkuhommiin asian takia ja niinpä näistä tuli tällaiset.

Sukkien lahjalaatikko on sinänsä kiva käytäntö ja tykkään neuloa ns. varastoon, josta voi sitten tarpeen tullen ottaa. Näin ollen ei ole kiire neuloa johonkin lahjaan, kun lahjatarve yllättää. Välillä on kyllä syytä tyhjentää lahjalaatikkoa, ettei se paisu liian täydeksi. Jos sellaiseen on pelkoa. Käyn läpi välillä sukkavarastoa ja otan sieltä sopivia esimerkiksi hyväntekeväisyyteen. Viimeisin lahjoituskohde oli Lankajengin kautta villasukkia ukrainalaisille. Loppuvuodesta varmaan sitten taas lahjoitan enemmän, jos sellaiseen on tarvetta. Ainakin olen kokenut hyväksi Lankavan hyvän mielen villasukkakeräyksen, joka on aina marraskuun tienoilla. Lisäksi Neulomuksia sydämestä -ryhmä Facebookissa lahjoittaa neuletöitä aina tiettyyn kohteeseen. Sieltäkin voi löytää sukille (ja muille) kohteita. Tässä nyt muutamia hyväntekeväisyysvinkkejä, jos joku kaipailee sellaisia. 

Omistatko sinä "sukkavaraston" tai "lahjalaatikon", josta helposti voi ottaa sukkia esimerkiksi lahjoiksi? Vai neulotko suoraan kohteille?

Neulehaaveita

Löysin luonnoksista aloitetun postauksen neulehaaveista ja päätin tarttua aiheeseen. Neulehaaveet muuttuvat ja niitä on jokseenkin paljon koko ajan. Saatan haaveilla saman päivän aikana useista eri neulejutuista. Välillä tartun heti johonkin haaveeseen, ja välillä jokin on mielessä pidempään - jopa ehkä vuosia. Inspiroitumiseen ja haaveiluun vaikuttavat monet eri tekijät. Vuodenaika on myös aika iso tekijä. Taannoin katselin menneitä valokuvia käsitöistä ja huomasin, että keväisin toistuu aina sama kaava. Keväisin olen useasti haaveillut neulepannoista, virkkaustöistä ja palmikoista. Hassua, kun peilaa tätä nykyhetkeen niin sama kaava toistuu myös tänä vuonna. Pantaohje on ollut tekeillä jo tovin. Virkkausinspis tuli myös viime viikolla. Palmikot liittyvät asiaan myös sillä tavalla, että lasten palmikkosukkaohjeita tulossa myös toivottavasti piakkoin. 

Tällä viikolla vietetään myös neulemaratonia @woolmeoncefibers :n järjestämänä ja yhtenä päivän aiheena oli suurin neulehaaveeni. Sitä piti kyllä miettiä hetken, sillä en oikein tiedä, mikä olisi sellainen suurin neulehaave. Alla olevat taitavat olla suurimpia neulehaaveitani. Yllättäen niihin liittyvät kirjat, sillä viime aikoina on tullut neulottua liian vähän kirjoista (ja ohjeista ylipäätään).

** Sari Nordlundin ohjeita / Neulematkalla kirja.

Nämä ovat sellaisia, jotka ovat mielessäni, mutta vaativat enemmän aikaa, että saan ne puikoille. Ostin viime joulukuussa yhden Sarin ohjeen, jonka haluaisin saada nyt heti puikoille.  Mutta en ole aiemmin neulonut sitä, niin aina ensimmäinen kerta on hankalampi ja varsinkin se aloittaminen on hankalaa. Neulematkalla -kirjasta haluaisin saada myös jotain puikoille.

** Urban Knit -kirja

Tämän kirjan sain jo toissajouluna lahjaksi, enkä ole vieläkään saanut sieltä mitään puikoille. Haaveilen mm. huivista, joka on tässä kirjassa. Välillä haaveeni eivät ole yhteensopivia lankavarastoni kanssa. No oikeastaan aika useinkaan ne eivät ole yhteensopivia. Se tietäisi soveltamista ja kynnys siihen on suuri, jos neulon ohjeista. 

** Neulemekot

Neulemekoista haaveilen aina säännöllisesti saamatta niitä kuitenkaan puikoille. Nämä ovat niin suuria töitä, että niitä pitää aina vähän suunnitella eikä edetä ihan ex temporeesti. Lisäksi niihin kuluu paljon lankaa, jotka olisi ostettava, niin jo senkin takia ne olisi suunniteltava hyvin. 

Tällaisia suurempia neulehaaveita. Haaveiden parissa on hyvä siirtyä viettämään pääsiäistä, joka on toivottavasti kaikille oikein hyvä. Paljon neulomista, yhdessä oloa ja paljon herkkuja, eiköhän siitä synny ihan hyvä pääsiäinen! 

Oikein kivaa pääsiäistä kaikille! 

Uuden opettelua: kiilapeukalo lapasiin

Mulla on neulebingossa kiilapeukalo ja tarkoitus olisi opetella se kunnolla. Ehkä jopa niin kunnolla, että voisi hyödyntää sitä neuleohjeissa. Ensimmäisen kerran tein kiilapeukalon Play-lapasten ensimmäiseen versioon. Ei ehkä hyvä idea kokeilla ensimmäistä kertaa kirjoneuleessa kiilapeukaloa. Niinpä ohjeeseen päätyi lopulta toinen peukalo. En oikein tiedä, miten esimerkiksi kirjoneulelapasissa tuo kiilapeukalo on tehty, sillä itse sain vain liian pitkiä langanjuoksuja. Joten seuraava yritys oli sitten ihan tavalliset lapaset kiilapeukalolla. Huomattavasti helpommat. En halunnut edes raitoja peukalon kohdalle, niin päädyin neulomaan yhdellä värillä lapasten alaosaa. 

Tykkään kiilapeukalosta, eikä se minusta ole niin hankala kuin monet sen ehkä mieltää (tai tällainen tuntuma on?). Minulla oli ohjeena Yhteishyvän kiilapeukalo-ohje, mutta ei ehkä paras ja seuraaviin kokeilen varmaan jonkin muun ohjetta. Aukkopeukalo on kyllä ehdottomasti helpompi, mutta kiilapeukalokin menee kyllä suht iisisti. Vielä on toki harjoittelemista sen suhteen, eikä se ole täydellinen näissä lapasissa. Lapaset mahtuvat kyllä itselle, mutta ovat aika suuret. Peukalo näyttää kyllä pienemmältä, vaikka on omassa kädessäni aika sopiva. Mutta nämä nyt ovat varmaan tällaisia aloittelijan oppeja. Tässäkin varmaan pätee se, että mitä enemmän neuloo kiilapeukaloita niin sen paremmaksi tulee. 

Nyt täytyy myöntää, että nämä lapaset neuloin ihan harjoittelumielessä, eikä niille ole saajaa mielessä. Ne menevät ehkä hyväntekeväisyyteen ellen keksi saajaa lähipiiristä syksymmällä. Nyt niitä saattaa olla turha lahjoittaa minnekään, kun ei ole oikein lapasaika enää. Vaikka neulominen on kivempaa tietenkin, kun on saaja mielessä, niin uudet asiat täytyy ehkä neuloa ilman saajaa mielessä. Lähinnä siis siksi että ensimmäisellä kerralla ei välttämättä onnistu täydellisesti ja kun se opeteltava asia on ajankohtana sopiva niin ei ole välttämättä mielessä ketään kelle neuloisi. Itse tarvitsen jonkin verran / paljon  neulomistreeniä uuteen asiaan. Näiden neulomisjäljessä ei nyt sinänsä ole mitään sen suurempaa vikaa ja ainut asia on ehkä tuo peukalo. Jostain syystä lapaset näyttävät ehkä vähän oudoilta (mitä enemmän katson niitä? :D ) mutta johtuuko se sädekavennuksista vai jostain muusta. Päätin kokeilla myös sädekavennuksia lapasiin, mutta ei ehkä hyvä idea kokeilla kahta uutta asiaa kerralla. 

Kiilapeukalosta tuli myös ruksi neulebingoon, mutta ei ole vielä näkyvissä bingoriviä. Nyt on listalla kyllä toinenkin kiilapeukalo-ohje ja taidan neuloa sitä seuraavaksi harjoituksen vuoksi. 

Kumpi peukalo on sinun mieleen: aukko vai kiila?

Marimekkolapaset tai ihan vaan pallokuvioiset lapaset

Tutustu Play -lapasten ohjeeseen: Play-lapaset ravelryssä

Sitä voi inspiroitua niin pienestä. Nimittäin näin tällaisten lapasten kuvan Instagramissa ja siitä se sitten lähti. Innostukseni tulee aina vähän jäljessä verrattuna muihin, mutta näitä oli kiva neuloa. Pahoittelut näiden esittelystä heille, jotka eivät pidä marimekkoteemaisista neuleista. Näissä lapasissa oli kivaa se, että harmaa ja pinkki lanka ovat jämälankoja ja niitä voi upottaa näihin hyvin. En vieläkään ehkä innostu niistä unikkosukista tai -lapasista, mutta näitä on kiva neuloa. Saatoin nimittäin jo neuloa toisetkin samanlaiset, mutta eri värillä. Näistä sain myös idean pallokuvioisista jämälankalapasista.

Silmukoita mulla oli 48 ja neuloin 3,5 puikoilla. Kirjoneulelapasissa olen todennut hyväksi tuon 48 silmukan. Sukissa se ei välttämättä riittäisi, mutta lapasissa kyllä. Neuloin aukkopeukalon, koska en ole vielä niin pro että kiilapeukalo onnistuisi kirjoneulelapasissa. Tuo marimekon kuvio/pallokuvio löytynee netistä jostain. En tiedä, kuka sen on alun perin piirtänyt, niin en linkkaa tähän sitä. Omat pallot lapasissa ovat 3-5 silmukan kokoisia ja piirsin ne itselleni, jotta neulominen sujui mutkattomasti. 

Asiasta ihan toiseen. Tänä vuonna en ryhtynyt sukkalaatikkojuttuihin ollenkaan, mutta mietin nyt, että olisiko pitänyt neuloa lapasloota. No ehkäpä ensi vuonna sitten, jos lapasinnostus säilyy. Huhtikuussa on jotenkin outoa neuloa lapasia, vaikka en koe, että villasukkien kanssa olisi samanlaista havaittavissa. Mutta jokin lapasten neulomisessa on, että niitä ei neulo kevät/kesäaikana samalla tapaa kuin villasukkia. Oletteko huomanneet samaa omassa neulomisessa? Näissä kuitenkin innostuin niin paljon, etten antanut asian haitata ollenkaan :D

Onko outoa neuloa lapasia huhtikuussa (vaikka räntää ja lunta tuli taivaan täydeltä tällä viikolla) ? 

Novita 2022 kesälehden suosikit

Melkein unohdin listata uusimman Novitan suosikit. Kesälehti ilmestyi jo viime kuussa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan eli tässä tulee omia suosikkeja lehdestä. Tämä onkin viimeinen Novita, sillä katkaisin tilauksen, kun lehtiä ilmestyy kovin usein enkä ehdi sieltä neulomaan siinä ajassa pahemmin mitään. Näistä riittää hyvin neulottavaa seuraaville vuosille. Lisäksi on vielä erikoislehdet (kuten sukkalehti). Joten olkoon tämä nyt viimeinen katsaus hetkeen.

Aluksi kesti hetkisen ennen kuin pääsin sisälle lehteen, sillä tuntui, ettei siellä oikein mikään pompannut silmille kutsuvasti. Lehdessä on kivaa neulesuunnittelijan haastattelu sekä aivotutkija Minna Huotilaisen juttu neulomiseen liittyen. Lehdessä on malleja suhteellisen vähän (tai suht sama määrä kuten aiemmissakin), mutta nuo muut jutut ottavat tietenkin aina osansa tilasta, joten ymmärrettävää, että jostain pitää karsia, jos haluaa artikkeleita lehteen. Ensimmäisenä taisin ihastua Lumous -palmikkomekkoon. Taisin muuten ihastella syksynumerossakin palmikkomekkoa ja nyt taas. Jossain vaiheessa täytyy varmaan neuloa joku mekko, sillä enhän saa näitä pois mielestä. Lapsen Eevertti -kaarrokeneule ihastutti myös minut kuvioinnillaan. Se olisi kyllä ihana tehdä lapselle kesäneuleeksi. Onneksi neulemallit eivät vanhene ja näitä voi neuloa käytännössä koska vain ja mikään kiire ei ole niitä saada puikoille. Koska tulevaksi kesäksi ei tuo kyllä ehtisi valmistumaan :)

Virkkausta lehdessä on paljon, mutta näinhän se on aina kesänumeroissa. Olen ainakin huomioinut sellaisen seikan. En ole itse oikein virkkaaja (tai saatan innostua pari kertaa vuodessa) niin harmillisesti lehden neuletyöt jäivät hieman vähälle. Lisäksi Niina Laitisen Aalloissa siis (kuvassa) kirjoneulevillasukkia harkitsin jo. Näiden lisäksi lehdessä miellytti huivi, villatakki ja jämälankapaita seiskaveikasta. Huivi muistutti paljolti syksylehden Nesna -huivia, jonka neuloin, niin saattaa olla, etten samantapaista huivia neulo. Jämälankapaita kiinnostelisi, mutta neuloisin sen varmaan yhdessä tai kahdessa värissä. Lisäksi asusteitakin lehdessä kuten kuvassa näkyvä scrunchie. 

Mitä sinä pidit Novitan kesänumerosta? Onko jo jotain mennyt puikoille sieltä?

Pari kirjavinkkiä maaliskuulta

Jatkan vielä maaliskuun kirjojen läpikäymistä. Maaliskuussa sain myös toisenkin romaanin kuunneltua ja näiden molempien jälkeen on kyllä tunne, että pitäisi enemmän kuunnella romaaneja. Tykkään lukea ja kuunnella kaikkia terveys, hyvinvointi, elämäkerta ym faktakirjoja, mutta niiden rinnalle on kiva kyllä ottaa myös romaaneja. Välillä tuntuu vain olevan pieni vaikeus valita, millaisia romaaneja kuuntelisin / lukisin. En oikein tykkää kuunnella / lukea mitään traagisia, surullisia, kohtalotarinoita - sotakirjoista puhumattakaan. Kaipaan romaaneilta kevyttä, helppoutta, mukaansatempaavuutta, koukuttavuutta, hyvän mielen tarinaa. Näistä syistä päädyn varmaan aina kuuntelemaan / lukemaan rakkausromaaneja tai chick lit -kirjoja. En kuitenkaan tykkää sellaisista perinteisistä rakkausromaaneista, joissa ei välttämättä tapahdu mitään juonikuviota ja joku twist näissä tällaisissa kirjoissa olisi kiva olla.

Aurora-sukkien ohje Ravelryssä ja Lankajengi -verkkokaupassa.

Annie Darling: Pieni kirjakauppa Bloomsburyssä - Arvosana 3/5

Tämä kirja oli aika perinteinen rakkausromaani. Välillä koin hieman tylsiäkin hetkiä kirjan parissa, mutta kuuntelin sen kuitenkin loppuun asti. Kirja ei ollut niin hyvä kuin se toinen, jonka maaliskuussa kuuntelin. Kirjan kanssa sai kuitenkin ajatukset pois arjesta joten sanoisin, että kirja teki tehtävänsä. Kirjassa oli kuitenkin juonikuvioita, vaikkakin ehkä ennalta-arvattua. Mukavan lisän kirjaan toi päähenkilön kirjoittama kirja / tarina tms mutta ehkä jotain muutakin twistiä olisin kaivannut?

Mitä opin kirjasta? 

Sen, että on kiva kuunnella enemmän romaaneja. Osa niistä saattaa olla kliseisiä, mutta ne antavat kuitenkin paljon enemmän kuin jos jättäisi kuuntelematta niitä. Kaikista kirjoista oppii jotain ja mikään kirja ei koskaan mene hukkaan. 

Tuula Ranta: Onnenpekat Espanjassa  - Arvosana 3/5

Kiinnostuin kirjasta nimen perusteella, koska Espanja <3 Saatoin kuvitella kirjasta jotain muuta kuin mitä se oli ja siksi se ehkä tuotti pienen pettymyksen. Kirja oli kyllä ihan ok, mutta sellainen mielenkiinto ja koukuttavuus puuttui kirjasta. Vaikka siis itsellä oli mielenkiinto, mutta kirja oli sellaista kerrontaa, josta puuttui "juoni" tai koukuttavuus tai jokin, mikä olisi saanut kuuntelemaan / lukemaan kirjaa innokkaammin. En tiedä, saako tästä nyt selon, mitä ajan takaa. Ehkä kirja on parempi luettuna, mutta kuunneltuna se oli vähän tylsähköä, vaikka itsellä oli kiinnostus. En ole koskaan oikeastaan kiinnittänyt huomiota lukijan ääneen tai sitten kohdalleni on osunut hyvä-äänisiä lukijoita. Mutta tässä olisi ehkä voinut olla mielenkiintoisempi lukija. En halua kritisoida toisaalta ääntä, sillä emmehän me tavallaan voi äänellemme mitään. Mutta ehkä toinen ääni olisi tehnyt kirjasta hitusen paremman, vaikka ei se kaikkea olisi pelastanut. 

Mitä opin kirjasta? 

Ainakin sen, että Espanjassa on aika käsittämätöntä talojen valtausta. Aika jännä, että jopa oikeus on talonvaltaajien puolella ja asunnon omistaja jää aika heikolle, jos oma talo vallataan. Asia, jota ei voi kyllä mitenkään ymmärtää. Mikään maa ei ole paratiisi, vaikka joskus saattaisi vaikuttaakin.

Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi - Arvosana 4/5 

Tämä oli mielenkiintoinen kirja ja mielenkiintoisesta perspektiivistä kirjoitettu. Välillä kirja oli hieman tylsähkökin, mutta loppujen lopuksi hyvin mielenkiintoinen. Kirjassa kuvataan asioita ehkä sellaisesta näkökulmasta, johon en ole ennen törmännyt. Kirja vaatii kyllä aikaa sisäistäkseen asiat ja ihan kevyttä kuunneltavaa se ei kyllä ole. Siihen kannattaa perehtyä kunnolla, jos aihepiiri kiinnostaa. Siksi itselle se aina välillä varmaan tuntuikin tylsähköltä, kun joitain asioita kerrottiin todella pitkän ajan.

Mitä opin kirjasta?

Ainakin sen, että miksi kaivot ja kaivonkannet ovat pyöreitä :D Microsoftilla kysytään tätä kuulemma työhaastatteluissa ( :D ) joten nyt saattaisin ainakin tämän kysymyksen tiimoilta menestyä työhaastatteluissa Microsoftilla. 

Kivaa viikon jatkoa!

Maaliskuun lopussa olevat keskeneräiset

Yleensä kuukausikoosteissa olen tottunut listaamaan keskeneräiset käsityöt, ja nyt ajattelin sen tehdä ihan omassa postauksessa. Edellinen postaus olisi tullut ehkä liian pitkäksi muutoin. Lista aina kopioituu edelliseltä kuukaudelta ja lisään sinne, jos uusia aloituksia on tullut mukaan. Poistan kyllä myös tarvittaessa, jos olen purkanut jotain, enkä mainitse sitä enää uudelleen. En oikein tiedä, pitäisikö lopettaa näiden keskeneräisten töiden listaaminen vai jatkaa. Toisaalta tämän avulla näkee ne kaikki keskeneräiset ja mitkä edistyvät ja mitkä eivät. Ehkä saan myös boostia tämän postauksen avulla niihin pitkään olleisiin keskeneräisiin. Tykkään kyllä muilla lukea keskeneräisistä töistä, mutta omien listaaminen tuottaa vähän kirjoitusblokkiakin ja muuta. Mutta mitä mieltä olette? Haluatteko lukea keskeneräisistä käsitöistä vai unohdetaanko ? Joskus listasin keskeneräisiä käsitöitä randomisti perjantaisin kerran kuukaudessa, mutta ehkäpä kuukausikoosteena näin ne olisi parempi.

Keskeneräiset työt maaliskuun lopussa:

** Kesätoppi viime vuodelta. Olen päättänyt purkaa tämän, mutta en ole vain vielä saanut aikaiseksi. 

** Alsta -liivi. Olisin halunnut tämän jo käyttöön tälle talvelle, mutta jumiuduin ohjeessa johonkin kohtaan, enkä ole päässyt siitä eteenpäin. Mielessä tämä on lähes päivittäin.

** Niina Laitinen Reykjavik. Villasukkien valtakunta -kirjasta aloitettu työ. Muut suunnitelmat menivät tämän ohi. Haluaisin kyllä saada tämänkin valmiiksi.

** Vauvan peitto hyväntekeväisyyteen. Innolla aloitin, mutta siihen se jäi. En kyllä aio purkaa. Aloittaessa oli vielä mielessä, että haluan tehdä toisenkin :D Mutta jos nyt tämä ensimmäinen valmiiksi. 

** Testineulontasukka. Tämä on ollut liian pitkään keskeneräisenä ja pitäisi saada jo puikot vapautettua. Ohje on englanninkielinen ja vaatii, että seuraan kuviota koko ajan. (Mutta tämä ei ole kyllä mikään hyvä syy sen tekemättömyydelle... :D ) Onneksi testineulontaan riitti yksi valmistunut sukka.

Viimeinen kohta tässä olikin sukkia. Yksi oma malli on myös puikoilla ja pari jämälankasukkaa. Sukat ovat helppo työ myös mukaanotettavaksi työksi ja siksi niitä on aina puikoilla. Tällaisia keskeneräisiä maaliskuussa ja olen aika tyytyväinen, kun sain lapsen villapaidan valmiiksi. Eihän se ollut kuin puoli vuotta(?) keskeneräisenä, kun innostus lopahti jostain syystä. Paidasta lisää myöhemmin.

Mitä sinulla on kesken tällä hetkellä?

Maaliskuun kulutus: Liian paljon lankaa ja Fazer -sukkien suunnittelua

Maaliskuu tuntuu aina pitkähköltä lyhyen helmikuun jälkeen ja ehkä myös siksi neulomisaikaa on enemmän. Tai siltä se tuntuu. Maaliskuu on ollut kyllä tunteita herättävä mm. Fazer -sukkien suunnittelussa. :D Omia malleja en juurikaan pistänyt puikoille, koska Fazer-sukat veivät niin paljon aikaa. Tai omia mallejahan ne Fazer-sukatkin ovat, mutta sellaisia muita omia malleja. :D Maaliskuussa joutui myös ostamaan lankaa, koska Fazer -sukat. :D Vaikka pääsääntöisesti pärjäsinkin aika hyvin omalla varastolla, niin muutamia keriä joutui ostamaan. Lisäksi kävimme yhdessä kaupungissa lomalla ja lanseerasin konseptin "tuliaislanka". :D Jatkossa olisi siis kiva ostaa jotain lankaa johonkin tarkkaan valittuun työhön uusista kaupungeista (ja uusista lankakaupoista), joissa käy. Lankoja ei tietenkään tarvitse ostaa ostamisen ilosta. Huhtikuussa sitten taas paremmin ostojen suhteen.

Ostot: 1350 g

Kulutus: 1155 g

Raha: n.85 euroa

Maaliskuussa tuli myös valmiita töitä jokseenkin paljon, mutta osa niistä on Fazer -kilpailuun liittyviä sukkia. Maaliskuun alussa julkaisin myös muutamia neuleohjeita, mutta niistä suurin osa oli neulottu jo helmikuussa. Maaliskuussa jatkoin myös lapasvillitystä, vaikka lapasia ei nyt enää kauan välttämättä tarvita (paitsi sitten taas seuraavana talvena). Hyvä puoli Fazer-sukissa on se, että ne myös kuluttivat lankaa aika paljon ja kaikki parit taisivat painaa yli 100 g. Melkein kulutus siis päihitti ostot, muttei ihan. Valmistuneissa yliedustettuina on sukkia, mutta parit lapasetkin valmistuivat. Lisäksi sain kuin sainkin valmiiksi lapsen villapaidan, kun otin neulomisboostin kuun lopussa. Rahaa kului yllättävän paljon, mutta suurin osa taisi mennä huivilankoihin ja käsinvärjättyyn vyyhtiin. 

Huhtikuulle ei ole neulomisodotuksia muita kuin ohuempia lankoja enemmän puikoille. Mielessä on jo jotain omia suunnitelmia, mutta niiden julkaisut varmaan menevät toukokuulle. Jospa myös jotain Fazer -sukkien ohjeita voisi julkaista jo toukokuussa tai viimeistään kesäkuussa, jos (tai kun) ei ole tullut valituksi lehteen.

Selvisitkö sinä maaliskuun lankaostoitta? 

PS: Kuinkakohan monta kertaa mainitsin Fazer-sukat (aivan liian monta kertaa!), mutta onneksi kilpailuaika loppuu kohta, ja uudet suunnitelmat valtaavat mielen. :D

PPS: Lupaan, ettei seuraavassa postauksessa mainita kertaakaan sanaa Fazer. :)