sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Itsetehty villapaita

Oon aina ollut innokas neuloja. Koulussa valitsin rättikäsityön puukäsitöiden sijaan ja yläasteella valitsin valinnaiseksi käsityöt. Olen ennemminkin luova neuloja kuin ohjeen mukaan neuloja tai taitava neuloja. Ikinä en ole saanut käsitöistä kymppiä tai edes sitä ysiä ja luulen, että yläasteen käsityöopettajalla oli jotain mua vastaan :D Viime aikoina innostuin taas neulomisesta, koska se vaan on niin rentouttavaa puuhaa ja niin koukuttavaakin! Seuraan yhtä blogia aika innokkaasti ja siellä bloggaaja on neulonut jo varmaan neljä tai viisi villapaitaa ja sieltä minäkin sain inspiraationi. Yläasteen kässätunneilla neuloin kyllä joskus villapaidan ja se on vissiin jäänyt melkeinpä käyttämättäkin. Siksipä epäröin hetken ennen kuin aloin neuloa. Googlettelin myös aika paljon sopivan simppeleitä ohjeita ja selasin vimmatusti vanhoja Novitoja. Koska mitään sopivaa ohjetta ei löytynyt, päätinpä sitten neuloa ihan ilman ohjetta. No ihan ilman ohjetta en nyt neulonut, googlettelu auttoi asiaa ja omat villapaidat, josta otin mittoja. Kävin myös Kalastajan vaimon blogissa ja siellä kirjoittaja oli neulonut villapaidan. Eli voisin siis sanoa, että ohjeita tuli sieltä ja täältä ja tuolta ja sieltä. :D En ole koskaan oppinut pyöröpuikkojen kanssa neulomaan niin neuloin tämän ihan perinteisesti ensin takakappaleen, sitten etukappaleen ja lopuksi hihat. Helpommalla pääsee jos neuloo pyörönä etu- ja takakappaletta tai niin ainakin kuvittelen. 

Tykkään vähän tämmöisesti raffimmasta, reikäisemmästä ja huolettomasta lookista enkä halunnut että neule on tiptop juhliin. Tällainen siitä sitten tuli:


Olisi pitänyt varmaan pistää silmukoita, langan menekkiä yms ylös sillä enhän mä niitä enää muista. Neule näyttää kuvassa aika reilulta ja sitä se onkin. Tykkään siitä että sen voi laittaa tiukkojen housujen kaveriksi ja se on löysähkö päällä. Sanoisin, että neule on mulle just sopiva näin ja juuri täydellisen pituinen. Kovin pitkä se ei ole, mutta osuu hieman vyön alle tms. Lankana käytin Adlibriksen omaa alpaca-lankaa ja värinä on dusty pink. Tykkään niin tosta väristä. Väri on ihan mun lemppari! Se on vähän sellainen harmaa, jossa hitusen pinkkiä. Lankaa sinänsä en ehkä suosittele, sillä se ei välttämättä ole mitenkään pehmeätä. En sanoisi, että tämä on kova neule, mutta vähän sellainen ei-liian-pehmeä. Melkeinpä voisi jo odottaa syksyä, että voisi kääriytyä neuleisiin. Ja mitä parempaa, omatekemään neuleeseen! Neuloin neuleen kaksinkertaisella langalla jotta siitä tuli sellainen paksumman näköinen. Tosin tähän meni sitten tuplasti enemmän lankaa, olisikohan mennyt jotain 500-600 grammaa. Resorit tein kaksi oikein kaksi nurin periaatteella ja päädyin samanlaiseen kaula-aukkoon. Mulla meni aikaan tähän ehkä joku parisen viikkoa. Tähän täytyy nyt laskea sitten se aika, jolloin oikeasti pääsin neulomaan: yleensä päivässä joku puolisen tuntia tai joskus jopa tunti. En pitänyt mitään kirjaa, niin siksi vaikeampi sanoa. Mutta yllättävän nopeasti tämä syntyi. Jos haluaa nopeaa ja helppoa, niin suosittelen isoja puikkoja ja paksua lankaa tai sitten kahdella langalla.

Ihan hirveen iso neulomiskuume on taas: mietin jo että alanko tekemään toista neuletta :D Tähän jää oikeasti koukkuun. Perjantaina hain adlibrikseltä paketin (hups!) nekin langat odottelee tuolla nurkassa. Hirveesti mielessä ideoita, mitä haluaisi tehdä seuraavaksi. Purin jo yhden toisen neuleen, koska en jaksa sitä neuloa ja haluaisinkin siitä langasta tehdä jotain nopeampaa ja helpompaa :D 

Joten, todellakin kuullaan ehkä taas pian kun puikot ovat päästetty heilumaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti