Osa 4 - Kuinka nimeän neuleohjeeni? Neuleohjeiden nimeämisestä!

Tämän postaussarjan piti oikeastaan päättyä jo osaan 3 mutta niitä kirjoittaessa tämä osa tuli mieleen ja pakko taas sanoa muuta sananen. Aiemmat osat löytyvät täältä, täältä ja täältä. 

Espero peitto ja sukat. Ohje löytyy verkkokaupasta ja Lankajengistä.

OSA 4 - Neuleohjeiden nimeämisestä

Koska neulesuunnittelu on lisääntynyt roimasti, niin se on johtanut siihen, että neuleohjeita on todella paljon. On erilaisia neuleohjekauppoja Ravelryn lisäksi. Mikä on tietenkin hyvä asia, sillä kaikki eivät tykkää käyttää Ravelryä ja kokevat sen vaikeaksi. Lisäksi suunnittelijoilla saattaa olla omia verkkosivustoja.

Aikaisempiin osiin laitoin kuvituksena omia kuvia ja neuleohjeitani ja myös vähän linkkejä, joista neuleohjeet löytyy. Tällöin huomasin, että samannimisiä neuleohjeita löytyy ja niitä on tullut oman neuleohjeeni jälkeen. Kukaan ei tietenkään omista tiettyä suomen kielen sanaa, en minä, eikä kukaan muukaan. Valehtelisin, jos väittäisin, ettei se häiritse, jos joku on nimennyt samalla nimellä jonkin neuleohjeen minun neuleohjeeni jälkeen. Nimittäin kyllä se pienesti jäi häiritsemään. Ei se toki maailmanloppu ole, enkä niitä mieti. Välillä tietenkin tulee epähuomiossa laitettua sama nimi ja varmasti minullakin on neuleohjeita, joita on muillakin nimetty samalla nimellä. Mutta!

Koska neulesuunnittelu on kasvanut laajasti ja neuleohjeita on paljon, niin nykyisin jokaisen, joka julkaisee neuleohjeita, niin minusta täytyisi tehdä tämä: Oli se neuleohje ilmainen tai maksullinen, niin googleta se nimi, jonka aiot laittaa neuleohjeelle. Se vie max 5 minuuttia ja jos olet käyttänyt tunteja neuleohjeen luomiseen, niin voit edelleen käyttää sen max 5 min siihen nimen tarkistamiseen. Google-tuloksissa tulee aika hyvin esimerkiksi Lankajengin, tai muiden neuleohjekauppojen valikoimaa ensimmäisinä, joten tarkistus on helppoa ja nopeaa. Aikaa voi käyttää myös enemmän ja voit myös käydä katsomassa Ravelryn valikoimista löytyykö sieltä samannimisiä. En näe järkeväksi, että alkaa käyttää aikaa tunteja siihen, että onko jo jokin nimi käytössä. Mutta sen 5 min voit käyttää ja googlettaa! Jos sama nimi jo löytyy esimerkiksi Lankajengistä, niin yksinkertainen vinkki: älä nimeä sillä! Kysy itseltäsi: Miksi haluat nimetä ohjeen jo samalla nimellä?

Tämä saattaa aiheuttaa nyt eriäviä mielipiteitä mutta olen sitä mieltä, että toista suunnittelijaa pitää sen verran kunnioittaa ja ei pidä nimetä samalla nimellä. Pitäisi pystyä keksimään omaperäisempi nimi. Ota nimeäminen haasteena ja keksi parempi nimi. Hyödynnä vaikka muita kieliä nimeämisessä. Hyödynnä sijamuotoja! Varsinkin, jos ohjeesi tulee Lankajengiin ja siellä on jo sen niminen ohje, niin laita eri nimi neuleohjeellesi.

 

Rakkaudella peiton ohje on suunniteltu rakkaudella jokaiselle pienokaiselle. Sen ohje löytyy Ravelrystä, verkkokaupasta ja Lankajengistä. 

Itse googletan aina jokaisen neuleohjeen yhteydessä tulevan nimen. Jos se löytyy jo vaikkapa Lankajengistä, en nimeä sitä sillä nimellä, jolla olin sen ajatellut nimeäväni. Jos se löytyy vaikka Novitan sivuilta, niin saatan nimetä, jos tunne on niin vahva, että se on pakko nimetä niin. Pyrin aina kuitenkin löytämään sellaisen nimen, jota ei ole jo neuleohjeella. Vinkkinä vielä, että kaikki kettu, pupu, kissa nimet on jo käytetty. Myös kaikki aalto, laine, lehti, toivo, yms nimet on jo käytetty. Ole luova ja nimeä eri tavalla kuin jo olemassa olevalla nimellä! 

Kyllä se nimeäminen on välillä itsellekin vaikeaa mutta ei se ole ylitsepääsemätöntä ja olen varma, että jokainen keksii aivan varmasti jonkin muun nimen kuin jo olemassa olevan nimen. Aikaisemmissa postauksissa nimittäin huomasin, että esimerkiksi Rakkaudella, Ruusunnuppu ovat nimetty omien neuleohjeiden jälkeen. Kyllä se vähän kieltämättä harmittaa, että joku nimeää tasan samalla nimellä kuin mitä olen itse nimennyt aiemmin. Miksi? Ei se tietenkään ole itselleni maailmanloppu ja pääsen siitä kyllä ylitse mutta maailma on nimiä täynnä ja voit nimetä ihan uudenkin nimen neuleohjeellesi. Välillä käy tietenkin vahinkoja, että ei ole vaikka huomannut sellaista nimeä mutta jos pyrkii googlettamaan tulevan nimen, niin säästyy hyvin pitkälti vahingoilta. Ei siihen nimeämiseen tarvitse käyttää tunteja aikaa mutta voi käyttää sen 5 min aikaa. Jos nimi jo löytyy, ole kekseliäs ja nimeä uudelleen. Käytä sijamuotoja, käytä eri kieliä, ole luova ja kuuntele sydäntäsi, mikä nimi sopisi hyvin sinun neuleohjeellesi. Väitän nimittäin, että kenenkään ei tarvitsisi nimetä tasan samaa nimeä neuleohjeelle, jos se löytyy jo. Varsinkin jos esimerkiksi sellainen neuleohje on Lankajengissä tai muussa nettikaupassa ja aiot itse tuoda sen samaan nettikauppaan, niin silloin toivoisin, ettei nimetä samalla nimellä.

Ruusunnuppu lapasten ohje löytyy Ravelrystä, verkkokaupasta ja Lankajengistä. Neuloin nämä uudelleen eri värillä ja tässä kuvassa on Dropsin Karismalla neulottu versio. Olen nyt rohkaistunut käyttämään enemmän Dropsin lankoja neuleohjeissa ja esim. Karismalla pystyy neulomaan hyvin lapasia. 

Kyllä minäkin ajattelin nimetä yhdet vauvan sukat Toivo, Toive tms mutta kun ne nimet ovat jo käytössä, niin en tässä tapauksessa nimeä sitten sillä nimellä. Täytyy vain keksiä parempi nimi :)

Miten itse nimeän neuleohjeeni?

Rehellisesti: nimi tulee yleensä jossain vaiheessa mieleen. Se vain yksinkertaisesti tulee jossakin vaiheessa että "hei, tää on muuten tän mallin nimi". Ne tilanteet, jolloin nimi tupsahtaa mieleen, voivat olla mitä tahansa tilanteita. Joskus vaan neuloessa saan idean nimestä, joskus se voi olla vaikka juoksulenkillä, joskus suihkussa, ihan siis milloin vain. Sitten tarkistan, onko sitä nimeä jo käytössä ja muokkaan sitä, jos on. Joskus saatan nimetä kalenterin nimen mukaan. Tätä kyllä pyrin välttämään nykyisin, sillä myös kaikki Bella, Aurora yms erisnimet on jo käytetty. Niin kivoja nimiä, kun ne olisikin. Joskus käytän sanakirjoja. Joskus teen sanaleikkejä ja poimin sieltä sopivan. Joskus kysyn seuraajilta, koska sieltä saattaa tulla ne parhaimmat ideat. Jos otan seuraajan nimiehdotuksen, olen sitten lähettänyt valmiin neuleohjeen kiitoksena nimestä. Välillä on vaikeuksiakin nimetä ohje, esimerkiksi yksi syksyn sukkaohje on vaatinut aika paljon miettimistä enkä vieläkään ole varma. Olen jopa googletellut runoja ja yhtä tiettyä sanaa, josko saisi vinkkiä. 

Tässä muutamia esimerkkejä ja taustoja nimistä:

Keväthelmi kämmekkäissä koin pientä nimiongelmaa  ja muistaakseni otin jostain aiemmista nimikyselyistä ja yhdistin niitä toisiinsa. 

Keväthelmi kämmekkäissä yhdistyy palmikoita ja muita kivoja pintaneuleita. Nämä olivat kiva projekti johon ei lankaa kulunut paljon ja ne sai valmiiksi jopa ihan kahdessa päivässä. Ohje löytyy Ravelrystä, verkkokaupasta ja Lankajengistä.

Lucy sukissa nimi oli selvä idea ja halusin nimetä ne ytimekkäällä naisen nimellä. Sitten jostain vain tuli nimi Lucy mieleen ja se oli siinä. Yksittäiset nimet ovat kyllä riski, sillä hyvin monet ovat jo käytössä ja näitä pyrin välttämään viimeiseen asti. Näissä se nyt oli vain nimettävä näin. Mielestäni tätä nimeä ei ainakaan googletuksella tullut muilla esiin. Pahoittelen, jos sellainen nimi on jollain jo neuleohjeessa!

Eteenpäin miesten pintaneulesukissa kuvio muodostaa ikäänkuin nuolen, joka kertoo, että eteenpäin. Julkaisuaika oli helmikuussa/alkutalvesta, joka tuntuu aina monelle pitkästyttävältä, niin nimi luo toivoa, että eteenpäin mennään.

Sydänkellot lapasissa mielestäni kuvio luo kellomaisen ja sydänkuvion, jolloin tämä nimi tuntui luontevalta.

Everyday huivi puolestaan taas sai nimensä sen käyttötarkoituksen mukaan. Huivi on tarkoitettu jokapäiväiseen käyttöön ja sopii moniin eri tilanteisiin. Nämäkin ovat riskialttiita nimiä ja näitäkin pitäisi nykyisin välttää, sillä hyvin todennäköisesti niitä on jo käytössä. Todennäköisesti jollain on varmasti tämä nimi mutta ainakaan Lankajengissä sitä ei ollut julkaisuhetkellä.

Maailma on nimiä täynnä ja kenenkään ei tarvitse nimetä tasan samalla nimellä neuleohjetta, jos sellainen on jo käytössä. 

Miten sinä nimeät neuleohjeen, jos olet neulesuunnittelija? Onko sinusta väärin / oikein nimetä samalla nimellä neuleohje, jos sellainen nimi löytyy jo ja olet tietoinen siitä? Sana on vapaa!

Vielä kaksi osaa tulossa, joissa kerron mm. neulesuunnittelun varjopuolista. Viimeinen osa taitaa käsitellä ilmaisohjeita.

Osa 3 - Neulelisenssit - mitä mieltä olen niistä?

Aikaisemmat osat ovat täällä ja täällä. Nyt pureudutaan kuumaan aiheeseen nimeltä neulelisenssi.

OSA 3 - Neulelisenssit. Neuletarinoiden kolmas osa käsittelee neulelisenssejä, koska se on aihe, mikä jakaa neulojien ja neulesuunnittelijoiden mielipiteet. Eikä niihin ole olemassa oikeaa vastausta. On vain paljon erilaisia mielipiteitä.

Yksi neuleohje - 4 erilaista palmikkosukkaa. Ohje löytyy ravelrystä, verkkokaupasta ja Lankajengistä.

Mikä on neulelisenssi? 

Kaikki oikeastaan on lähtenyt siitä, että osa neulojista myy neulomuksiaan ja toisten mallilla ei saa myydä neuletuotteita kaupallisesti. Kaupallisesti - siten että itse hyödyt siitä eli myyt sukkaparin ja saat rahaa. Kaupallisesti / myyntiin / myyntitarkoitukseen tarkoittaa siis sitä, että tehdään myyntiin toisen mallilla tehtyjä neuletöitä. Neulotaan kymmeniä, satoja sukkia / lapasia / muita neulomuksia ja myydään niitä toreilla ja turuilla ja nettikirppiksillä ja asiakas saa villasukat / lapaset / neuletyön ja myyjä saa rahan. Monille tämä on aivan selvä asia mutta kaikille se ei toki ole. Myönnetään, että onhan asia myös vähän uusi ja lisääntyneen neulesuunnittelun ja neulomisen myötä ilmeisesti myyntiin tehtyjen tuotteiden määrä on (ilmeisesti) kasvanut. Toisinsanoen siis entistä useampi neuloja myy neulomuksiaan.

Koska neulesuunnittelija on ammattina uusi, niin on luotava myös sääntöjä tälle alalle. Uusi ammatti - ainakin tässä mittakaavassa. Varmaan toki aina on ollut neulesuunnittelijoita mutta ei ehkä tässä mittakaavassa kuin mitä nyt on. Mun mielestä tässä liian moni alkaa ajatella asiaa liian monimutkaisesti ja erilaisia, yksityiskohtaisia tilanteita. Ei välttämättä osata erotella pientä myyntiä ja myyntiä kaupalliseen tarkoitukseen. Sitten tuodaan aina esille se, että enkö voi myydä naapurille sukkaparia? Ja sitten se menee siihen. että ei enää uskalleta neuloa ollenkaan (tai näin näkee aina jossain kommenteissa). En yleensä tykkää nais/mies -vertauksia mutta pakko tunnustaa, että välillä mietin, että jos neulesuunnittelijat (pääosin) olisivat miehiä, niin olisikohan keskustelu samanlaista? Me naiset osataan jotenkin ajatella asioista liian monimutkaisesti. Enkä nyt tällä sanoa, että miesten maailmassa olisi helpompaa. Ei varmastikaan ole, enkä edes haluaisi olla siellä. :D Moni alkaa miettiä liian monimutkaisesti asiaa ja vaikka asia ei koskisikaan koko neulojakuntaa, niin kaikilla on mielipide asiasta. Ehkä asiaa ei kannata miettiä, ainakaan liikaa, jos asia ei esim kosketa juuri sinua. 

Moni neulesuunnittelija on ottanut käyttöön lisenssin. Lisenssi tarkoittaa sitä, että voit myydä neulesuunnittelijan mallilla neulottuja neulomuksia myyntiin eli kaupalliseen tarkoitukseen. Jokainen suunnittelija määrittelee itse lisenssiin liittyvät asiat eli esimerkiksi hinnan. Pikaisella googletuksella lisenssi maksaa 4 - 8 € välillä ja sitten on esimerkiksi kolmen lisenssin settejä yhteensä 10 €. Minusta tämä on edelleen täysin selvä ja ymmärrettävä asia. Lisenssi on siis erikseen ostettava ja heille tarkoitettu, jotka myyvät oma tekemiä, toisten mallilla villasukkia tai muita neuletöitä. 1 lisenssi oikeuttaa siis yhden neuletyön myyntiin.

Fazerillahan on myös ollut lisenssi. Aikanaan Fazerin karkkisukkia sai myydä, jos oli tehnyt lisenssisopimuksen.  Mitään ei tarvinnut käsittääkseni maksaa Fazerille siitä, mutta he halusivat vain tietää, kuka myy esimerkiksi kettukarkkisukkia. 

Kun ihmiset alkavat ajatella asioita liian monimutkaisesti, niin sitten törmätään siihen, että kysytään enkö voi myydä villasukkia enää torilla? Voit aina myydä esimerkiksi perusraitasukkia tai yksivärisiä sukkia torilla tai miksei muitakin, jos  ne eivät ole kenenkään mallilla tehtyjä. Ei tämän pitäisi oikeasti olla niin vaikea ja monimutkainen asia, kuten siitä on saatettu tehdä tässä keväällä. Yleisesti moni neulesuunnittelija antaa kuitenkin myydä muutaman parin ilmankin lisenssiä, jos niitä on neulottu liikaa tai ovat vääränkokoisia itselle. 

Uskon, että jokainen neuloja kyllä tietää neuloessaan, että neulooko jotain myyntitarkoituksessa. Jos neulot kymmeniä pareja samaa mallia, jonkun suunnittelijan mallia ja mielessä on niiden myyminen, se on myyntitarkoitus. Yleisesti ottaen, jos olet neulonut villapaidan väärässä koossa, voit myydä senkin kirppiksillä ilman lisenssiä. Yleisesti ottaen neulesuunnittelijat sallivat sen, että yksittäisiä neuletöitä voi myydä ilmankin lisenssiä. Yksittäinen tarkoittaa ihan muutamaa kappaletta.

Jos asia mietityttää, voit aina kysyä neulesuunnittelijalta, että onko ok. Uskon, että jokainen neulesuunnittelija vastaa mielellään kysymyksiin ja antaa peräti luvankin myydä yksittäisiä kappaleita. 

Välillä näkee kommenteissa, että "jos muutan vähän mallia, niin sitten voin myydä". Riippumatta siitä, miten mallia muuttaa, mutta minusta se on vähän jopa saivartelua. Miksei voisi tehdä täysin erilaisen, miksei voisi myydä vaikka niitä raitasukkia tai yksivärisiä sukkia. Miksi pitää mennä vähän sinne harmaalle alueelle "kun muutan raitojen lukumäärää tai kerrosmäärää tms niin voin myydä eikä ole kenenkään malli". Se tunnistetaan edelleen joksikin malliksi, jos muutat sitä vähän. Ole reilu ja tee asiat reilusti. Tässä vaaditaan sitä omatuntoa ja omia arvoja. Jos myydä haluaa jotain neuletöitä niin aina voi myydä esimerkiksi raitavillasukkia, yksivärisiä sukkia.

Crystal pitsineulesukkien ohje löytyy ravelrystä, verkkokaupasta ja Lankajengistä.

Kerrataanpas asia. Muista ainakin nämä:

** Jos neulot myyntiin useita pareja jonkun suunnittelijan mallilla, se on kaupallinen tarkoitus ja myyntitarkoitus. Tarvitset lisenssin.

** Jokainen tietää neuloessaan, että neulooko sitä myyntitarkoituksessa. Vaikka saajaa ei olisi neuloessa mielessä, niin tiedät sisimmässäsi, että aiotko neuloa jotain kymmenittäin myyntiin. 

** Jos jokin asia on epäselvä, moniin suunnittelijoihin saa nykypäivänä aika helposti yhteyden, kysy aina, jos olet jostain epävarma!

** Jos sinulla on yksittäinen pari jonkin suunnittelijan mallilla tehtynä ja naapurisi haluaa ostaa sen, voit käsittääkseni sen myydä ilman lisenssiä. Jos mietit asiassa jotain, palaa edelliseen kohtaan ja kysy suunnittelijalta, että onko ok myydä se. Uskon, että jokainen suunnittelija antaa myydä yksittäisen parin. 

** Jos haluat myydä villasukkia tai lapasia isosti vaikkapa kirppiksillä, toreilla tai tapahtumissa, voit aina myydä esimerkiksi raitasukkia tai yksivärisiä sukkia tai ostamalla neulesuunnittelijan lisenssin jolloin voit myydä niitä reilusti.

Minusta neulelisenssi on siis hyvä juttu ja antaa mahdollisuuden kaikille neulojille tietyn suunnittelijan mallien myyntiin. Minulla ei ole neulelisenssiä, kovin paljon en ole saanut kyselyitä asiasta, niin tällä hetkellä tuntuu, ettei se ole ajankohtaista itselleni. Toki, jos tilanne muuttuu, tai jos siellä on joku, joka haluaa myydä minun ohjeellani tehtyjä sukkia tai lapasia tai muita neuletöitä, niin ota yhteyttä!

Sana on vapaa! Tämä on kieltämättä vähän hankala ja epäselvä asia, ja varmaan saatoin selittää ehkä hieman epäselvästikin. Välillä on vaikea kirjoittaa se, mitä tarkoittaa. :D Kirjoitettuna tekstin voi myös ymmärtää herkästi väärin. Toivottavasti tästä ei tule väärinkäsityksiä! 

Seuraava neuletarinoiden osa 4 heinäkuussa. Julkaisen näitä noin kerran kuukaudessa ja otan niissä kantaa neulemaailman yleisimpiin ilmiöihin tai muihin keskustelua herättäneisiin asioihin tai ihan vain niihin, joita on itselläni mielen päällä. 

Kuinka minusta tuli neulesuunnittelija?

OSA 2.  Tästä muuten tulee pitkä postaus, joten varaa kahvia tai muuta juomista ja reilusti aikaa. 

Aikaisempi postaussarjan osa 1 löytyy täältä. Siinä kirjoitin, että voiko neulesuunnittelijoita olla jo liikaa ja kuka voi sanoa olevansa neulesuunnittelija. Osa 2:ssa kerron, kuinka minusta tuli neulesuunnittelija.

So Basic huivi on ihana ja helppo huivi. Olen neulonut näitäkin eri lahjoiksi, sillä ne valmistuvat nopeasti kohtuupaksulla langalla. Pieni palmikkokuvio tuo kuitenkin kivan twistin aina oikean rinnalle. Huivin ohje löytyy Ravelrystä, verkkokaupasta ja Lankajengistä. 

Voisin tietysti kertoa ensin omasta työhistoriasta mutta taidan kuitenkin säästää teidät siltä, sillä postauksesta tulisi varmaan ennätyspitkä ja jaksaisiko kukaan lukea sitä. En koe, että olisin ollut jotenkin hukassa oman työelämäni tai urani kanssa. Olen aika hyvin aina tiennyt aikuisena, mitä haluan tehdä ja esimerkiksi pyrkinyt hakeutumaan sellaisiin töihin ja työpaikkoihin. Mutta nyt voi todeta, että kaikki on mennyt juuri niin kuin on kuulunutkin mennä. Kuten varmasti meillä kaikilla, niin minullakin on sekä ylä- että alamäkiä ja välillä kun miettii, että mitä kaikkea on saanutkin kestää tai sietää, niin täytyy ehkä todeta, että taidan olla aika vahva. Ei mitään vakavaa kuitenkaan :)

Jostain uraoppaasta olen lukenut, tai siinä annettiin vinkki, että millaisia leikkejä lapsena on tykännyt leikkiä tai mitkä ovat olleet lapsena ne toiveammatit. Monen mielestä voi kuulostaa kaukaiselta, jos hakee sitä omaa juttua mutta ei se loppujen lopuksi ole, kun vain oivaltaa ne lapsuuden vinkit omaan uraan. Tästä syystä olen muuten kirjoittanut kaikki oman lapsen toiveammatit ylös ja jos hän joskus on siinä pisteessä, että miettii, mikä on oma juttu, niin voi alkaa työstää asioita, kun lukee ne lapsuuden toiveammatit. :D Lapsuuden toiveammatit eivät välttämättä näytä suoraan sitä omaa ammattia vaan välillä ne täytyy myös oivaltaa sieltä leikeistä, haaveista ja intohimon kohteista.

Hassua sinänsä, että mulla ei ole muuten ollut koskaan lapsuudessa mitään erityistä toiveammattia ja vielä lukiossakin olin aika ymmällään, että mitähän sitä pitäisi opiskella lukion jälkeen. Tähän annan vinkin kaikille nuorille: jokainen polku on sitä teidän uratarinaa ja jokainen polku vie lähemmäksi sitä, mikä on sun juttu. Koska näin se on! <3 Mene siis aina senhetkisen eniten kiinnostavan toiveen/unelman mukaan. Olen joskus kirjoittanut omaan vauvakirjaani/lapsuusajan kirjaani, että päiväkodin täti / päiväkodin opettaja. Tämähän on sitten muuten aika kaukani siitä, mitä olen opiskellut ja mitä töitä olen tehnyt. Mutta en koe, että tuo olisi pieleen mennyt ja ne pitää vain saada oivallettua omaan 'uraan'. Lapsuuden aikaisia ajatuksia, leikkejä, toiveammatteja kannattaa aina tutkia ja pitää niitä aitoina, koska lapset ovat aitoja ja ne asiat tulee sisimmästä. <3

For You palmikkosukkien ohje löytyy Ravelrystä, verkkokaupasta ja Lankajengissä. Niissä on vähän erilaista palmikkoa ja sopivaa haastetta. Eivät ne vaikeat ole mutta jotain vähän uutta palmikoihin. 

Mulla on kuitenkin aina ollut muutamia juttuja, joista olen ollut todella innostunut, kiinnostunut, vaikken osaa niistä määritelläkään mitään yhtä ammattia. Pidetään kuitenkin fokus neulomisessa ja neulesuunnittelussa niin en mene tarkemmin noihin muihin kiinnostuksen kohteisiin. Mutta yksi, josta olen aina pitänyt ja tykännyt opiskella, niin on kielet ja kääntäminen. Tämä näkyi jo yläasteella ja lukiossa siten, että valitsin kaikki mahdolliset kielet ja sitten myös huomasin, että 4 kieltä on liikaa. :D Olen opiskellut kieliä sekä eri kouluissa että muissa yhteyksissä. Taidan olla opiskellut yhteensä 8 eri kieltä tähän mennessä. Ehkä se on enemmän kuin keskivertoihmisellä mutta voisihan niitä toisaalta olla enemmänkin. Kielet ja sitä kautta kääntäminen on ollut aina läsnä minussa. Miten tähän saa yhdistettyä neulesuunnittelun? Tai miten neulesuunnittelussa saa yhdistettyä eri kielet? No siten, että tee neuleohjeita englanniksi ja käännä omia neuleohjeita muillekin kielille. Tämä on yksi intohimoistani edelleen, ja aina välillä käännän neuleohjeitani englanniksi ja isoja haaveita on, että saisin niitä käännettyä myös muille kielille. Sitä en tiedä, onko niitä hyödyllistä kääntää muille kielille, koska englanti tavoittaa aika hyvin eri maiden neulojista. Mutta tavoitteena on kääntää ainakin ruotsiksi ja espanjaksi.

Taisin kuitenkin aloittaa sieltä aika kaukaa tämän postauksen, sillä en ole vielä kirjoittanut oikeastaan mitään siitä, kuinka minusta tuli neulesuunnittelija. Kuten ensimmäisessä postauksessa kerroin, että jos et identifioi itseäsi neulesuunnittelijaksi, niin ei sitä tee kukaan muukaan. Eli aloin käyttää itsestäni titteliä neulesuunnittelija. Ei se oikeastaan ollut edes vaikeaa vaan yllättävän yksinkertaista. Nyt se lukee cv:issä, Linkedin-profiilissa ja kaikkialla, missä vain pitää lukea tai sanoa ammatti tms. Koska neulesuunnitteluun ei ole sen suurempia koulutuksia tai moni voi tulla eri polkuja pitkin, niin minäkään en ole oikein löytänyt mitään sen isompaa koulutusta. Olen käynyt verkkokurssin ja loppu on oikeastaan kaikkea itseopiskelua aiheen tiimoilta. Neuloa pitää paljon, jotta saa käsialan hyväksi ja tietää kaikki sukkaniksit ja muut niksit esimerkiksi silmukoiden poimisen kantapäästä, jotta sukasta tulee hyvä. 

Rakkaudella vauvan peitto on suunniteltu rakkaudesta neulomiseen ja vauvan peittoihin. Vauvan peitot ovat ihan äärimmäisen ihanaa ja suloista neulottavaa ja aina ilo huomata, kun joku on löytänyt tämän ohjeen. Ohje löytyy ravelrystä, verkkokaupasta ja Lankajengistä. 

Aloin julkaista neuleohjeitani. Se oli ensimmäinen askel. Voi että, kuinka paljon se eka neuleohjeen julkaisu jännitti. Paljon. Kesällä vuonna 2020 kuvasin mallin ja se testineulottiin ja vasta syksyllä sain sen Ravelryyn. Mutta siitä se lähti. Paljon on opittu, paljon on onnistuttu, paljon on tehty ehkä jonkun mielestä väärin. Jotain malleja olen jopa poistanut ravelrystä, sillä en kokenut niitä enää sellaisiksi, että ne voisi siellä olla. Ensimmäisen mallin olen halunnut pitää siellä ilmaisohjeena edelleenkin. Jossain vaiheessa se pitäisi päivittää kuitenkin uudestisyntyneeksi neuleohjeeksi. Se, mikä jännittää sinua eniten, se saattaa olla se sinun intohimon ala. Koska se jännitys kertoo siitä, kuinka tärkeää se sinulle on.

Olen edennyt pienin askelin ja se on tuntunut hyvältä. Suunnittelen paljon, paljon suunnitelmallisemmin kuin ensimmäisinä vuosina. Nykyisin luon vuosikalenterin, joka tosin antaa tilaa muokkaantua vuoden edetessä ja joka päivittyy tasaisesti vuoden edetessä. Vuonna 2021 taisin julkaista ensimmäisen neuleohjeen Lankajengissä, mikä oli muuten Omalla polulla palmikkopipo. Vuonna 2022 avasin verkkokaupan, koska kyllästyin ravelryyn ja sinne e-kirjojen laittamiseen, jota en muuten osaa vieläkään siellä. Vuonna 2024 aloin luoda vuosisuunnitelmat ja siitä lähtien olen tehnyt niitä ja edennyt niiden mukaan. Edelleen etenen ideoiden ja omien fiilisten mukaan mutta nyt suunnittelu on järjestelmällisempää yms. Neulesuunnittelu on ehkä ensimmäinen työ, jota kohtaan olen kokenut sellaista intohimoa, mitä en ole kokenut muissa töissä. Toki kaikissa työpaikoissa olen kokenut kuitenkin, että olen työskennellyt mielenkiintoisessa työssä. Tässä on vaan se ero, että nyt kun katsoo taaksepäin niin en ehkä enää tekisi aikaisempia töitä enkä pidä niitä nyt täysin 100 % mielenkiintoisina itselle. Aika ja ihminen muuttuu, ei niissä sinänsä mitään vikaa ole ollut ja jokainen työ on ollut sen aikainen unelmatyö ja mielenkiintoinen työ. Silloin en vain tiennyt neulesuunnittelusta mitään, enkä ole edes neulonut pahemmin. 

Koska kesä ja jäätelö kuuluvat yhteen niin neulo jäätelösukat. Näiden ohje löytyy Ravelrystä, verkkokaupasta ja Lankajengistä.

Vastasinko otsikon kysymykseen? 

En tiedä. Kerro sinä. Virstanpylväs on varmaan ollut sellainen asia kuin lapsen saaminen. Sillä silloin oikeastaan kaikki asiat muuttuvat. Sen jälkeen olen oikeastaan miettinyt tarkemmin tarkoituksella, mitä haluan tehdä ja siitä kaikki on pidemmällä tähtäimellä lähtenyt liikkeelle. Mitään en kadu ja uskon, että vielä on paljon saavutettavana. Neulesuunnittelu ja neulominen ovat kuitenkin asioita, joissa on koko ajan paljon uutta opittavaa. Elämä on tässä ja nyt ja ei pidä jäädä odottamaan mitään vaan asioita pitää alkaa tehdä, jos haluaa löytää unelman. Minulle neulesuunnittelu on se unelma, josta en edes tiennyt haaveilevani. Neulesuunnittelussa yhdistyy kaikkia niitä mielenkiintoisia asioita, joista olen ollut aina kiinnostunut, ja jotka ovat itselle tärkeitä ja pidän aidosti oikeasti kaikista niistä asioista, joita neulesuunnitteluun liittyy. 

Paljon jätin varmaan myös sanomatta mutta en varmaan osaa vastata suoraan ja lyhyesti, että kuinka minusta tuli neulesuunnittelija. 

Fun fact: Neulesuunnittelu ei ole se ainut ja yksi intohimon kohde tai unelma vaan niitä on pari muutakin. Aion tehdä tätä niin kauan, kun se tuntuu hyvältä, oikealta ja unelmalta. Kukaanhan ei tiedä tulevaisuudesta, mutta toivon, että teen tätä vielä pitkään.

Rehellisesti voin sanoa, että näiden kuuden vuoden aikana en ole päivääkään ollut kyllästynyt, tylsistynyt tai tympiintynyt neulesuunnitteluun. Ja toivottavasti en vielä pitkiin aikoihin olekaan! Tottakai neulesuunnittelussakin on sellaisia asioita, joita ei aina huvita tehdä tai ovat vaikeita, mutta missään vaiheessa en ole ollut kyllästynyt neulesuunnitteluun. Voi sanoa, että elän unelmaani todeksi tällä hetkellä vaikka en ole kirjoittanut vielä edes omaa neulekirjaani. 

Ai niin, miten ne lapsuusajan leikit sitten saa yhdistettyä mun neulesuunnitteluun? Mulla on kolme sellaista intohimoa tai joita haluan tehdä. Nämä kaikki kolme eivät liity sinänsä toisiinsa mitenkään tai niitä ei saa yhdistettyä toisiinsa mitenkään. Eikä niitä tarvitsekaan. Ne voi olla ihan erillisiä juttuja, joista yksi on siis neulesuunnittelu. Eli se lapsuusajan ammatti (päiväkodin opettaja tms) jonka olen kirjoittanut vauvakirjaan ei oikeastaan liity mitenkään neulesuunnitteluun. Se olkoon ihan erillinen juttu. Mutta lapsena olen leikkinyt barbeilla ja tehnyt barbeille vaatteita virkaten ja ommellen. Tämä minusta liittyy ihan selkeästi neulesuunnitteluun ja kädentaitoihin. Tämän perusteella en haaveile ompelijan urasta eikä leikeistä voi tehdä siis sitä johtopäätöstä mutta jotenkin palaset loksahtavat kohdilleen neulesuunnittelun yhteydessä.

Jos siellä on jokin nuorempi blogin lukija, tai miksei myös vanhempikin, joka miettii, että mitä sitä haluaisi tehdä, niin mieti ja tutki omia lapsuusajan leikkejä. Ne eivät tule suoraan eikä niistä saa välttämättä yhtenäistä ammattia mutta niistä voit ammentaa uusia ulottuvuuksia omiin toiveammatteihin ja niistä voit löytää uusia, omia mielenkiinnon kohteita.

Eli oikeastaan en vastannut kysymykseen mutta ei tuohon otsikon kysymykseen voi vastata edes lyhyesti. Tai lyhyesti vastaaminen olisi jotain tällaista: neulo paljon, ala suunnitella ideoita todeksi, ala julkaista neuleohjeita. 

Lisää osia on tulossa, niissä otan kantaa neulelisensseihin ja siihen, kuinka nimeän neuleohjeeni tai neuleohjeiden nimeämisestä. Tällä hetkellä olen 6 osaa valmistellut mutta voi olla, että tulee enemmänkin, jos aiheita riittää.

Oletko sinä löytänyt lapsuusajan leikeistä tai toiveammateista omaa toiveammattia tai siihen viittaavaa?

Onko neulesuunnittelijoita jo liikaa? Kuka voi määritellä olevansa neulesuunnittelija?

Tästä alkaa nyt kolmiosainen (tai useampi osainen) postaussarja täällä blogissa ja aiheena on neulesuunnittelu ja muut kuumat neulomiseen liittyvät aiheet. 

OSA 1

Neulesomessa aina välillä nähdään myös keskustelua herättäviä avauksia ja minusta se on ihan hyvä asia. Ei kaikkeen ole pakko ottaa kantaa ja mielipiteitä voi sanoa asiallisesti ja kriittisestikin. Jos nyt pitäisi sanoa jokin trendiammatti, niin se olisi varmaan neulesuunnittelija. Kaikki haluaa tehdä neulesuunnittelua. Se oli varmaan vuosi 2020, kun neulominen kasvoi ihmisillä räjähdysmäisesti ja sen myötä osa myös havahtui neulesuunnitteluun. Mä en itse ajattele, että juuri tuo vuosi olisi ollut itsellä se vuosi, kunnes tajusin haluavani olla neulesuunnittelija. Toki olen ensimmäisen mallin julkaissut juuri vuonna 2020 mutta ehkä sellainen ajatustyö on alkanut jo aiemmin ja vahvistunut tässä vuosien myötä. Itsellä se on monien ajatuksien ja itsetutkimuksien myötä tulos, että yksi intohimoammateistani on olla neulesuunnittelija. Siitä lisää myöhemmin.

Kuvassa Niina palmikkosukat, jotka ovat julkaistu vuonna 2023 tai jotain sinnepäin. Tarkkaa vuotta en muista. Niiden ohje yhdessä lapasten kanssa löytyy verkkokaupasta ja Lankajengistä edelleen.

Pyrin olla aina kannustava kaikkia kohtaan, jotka haluavat olla neulesuunnittelijoita ja julkaista omia malleja. Välillä tulee Instagramissa kyselyitä ja keskusteluita, kun joku haluaa alkaa julkaista omia neulemalleja. Kiva niin, koska neulomisesta ja neulesuunnittelusta on kiva keskustella ihmisten kanssa. Suhtaudun itse kaikkiin kollegoina - en kilpailijoita ja minusta se periaatteessa kuuluukin mennä niin.  Vaikka sinänsä ollaanhan me varmaan myös kilpailijoitakin mutta se sana on jotenkin luotaantyöntävä ja tuo vääriä mielleyhtymiä. Tykkään käyttää siis ennemmin sanaa kollega kuin kilpailija. Ainakin toivon, ettei kukaan kilpaile vakavasti toisten kanssa vaan ollaan ennemmin kollegoja.

Syysketut setti. Näiden kaikkien ohje löytyy edelleen myös verkkokaupasta ja Lankajengistä. 

Aina välillä näkee myös ehkä vähän sellaisia negatiivisempiakin postauksia neulesuunnittelusta ja kärkkäämpiä kannanottoja kuten "ei kukaan elä pelkästään neulesuunnittelulla" "ei sillä rikastu". Ajatteleeko joku, että alkaa tehdä miljoonia, kun alkaa tehdä neulesuunnittelua? En usko! Minusta moni varmaan alkaa tehdä neulesuunnittelua, kun tykkää neuloa ja haluaa käyttää neulomisajan myös hyödyksi ja omia ideoita on paljon ja varmasti on lukuisia muita eri syitä. Koska faktahan on varmaan myös se, että aika nopeasti myös oma lähipiiri on nopeasti neulotettu ja kaapit alkavat pursua neulomuksia. Toki neulesuunnittelun myötä vasta ne kaapit sitten pursuavatkin :D 

Choice palmikkosukat sai ajatuksen "yksi neuleohje - 4 erilaista palmikkomallia". Niinpä yhdestä ohjeesta löytyy 4 erilaista ja helppoa palmikkosukkamallia. Näitä olen neulonut lahjaksi paljon. Ohje löytyy Ravelrystä, verkkokaupasta ja Lankajengistä. 

Vähän ehkä tuntuu siltä, että neulesuunnittelijoita on jo vähän liikaa mutta onko se pois nyt sitten joltain? Ei pidä alkaa ajatella sitä, että se on pois itseltä, jos joku haluaa ryhtyä neulesuunnittelijaksi. Koska minusta myös tuntuu vähän siltä, että peruspalmikkosukkakin on kärsinyt vähän inflaatiota, kun moni sitten aloittaa neulesuunnittelun siitä. Siksi en esimerkiksi tänä talvena suunnitellut peruspalmikkopipoja, kun tuntuu, että niitä on jo niin paljon. Ennemmin nostan sitten omia vanhempia malleja esille, kun lähden suunnittelemaan uutta. Toki jos jokin kristalli-idea tulee, niin sitten suunnittelen. 

On totta, että on vaikeampi ehkä erottautua neulesuunnittelussa mutta toisaalta se auttaa myös luomaan ja inspiroitumaan jotain ihan uutta ja se täytyy ottaa haasteena. Tässä on kyllä ristiriita. Lähes aina kun itse vaikka kysyn seuraajilta tms että millaisia malleja haluatte niin vastauksena lähes poikkeuksetta on helppoja palmikkomalleja tai helppoja malleja. :D Ja sitten jonkin toisen peruspipo sai latauksia yli 20 000 kertaa. Tässä on todellinen ristiriita! Neulesuunnittelun kasvu auttaa myös jokaista löytämään sen oman tyylin ja designin. En näe järkeväksi, että jokainen neulesuunnitelija luo perusribbipipon mutta jos joku sellaisen haluaa suunnitella, niin sitten suunnittelee. Se voi olla myös helpompi lähteä siitä liikkeelle, kun jostain vaikeammasta. Se, että on paljon neulesuunnittelijoita, niin jokaisen on hyvä myös alkaa miettiä sitä omaa tyyliä ja sitä, että millaisia malleja vaikka puuttuu tästä maailmasta yms. Puoliksi suunniteltu on jo puoliksi tehty, vai miten se menikään?

Twisted tuubihuivi, jolle on taas käyttöä ensi syksynä ja talvena. Katso ohje ravelrystä, verkkokaupasta tai Lankajengistä. 

Kuka voi sitten sanoa olevansa neulesuunnittelija? Tämä on varmaan se monia mietityttävä asia ja tässäkin on varmaan monia erilaisia mielipiteitä. Meille suomalaisille voi myös olla vaikea sanoa itsestään jotain tiettyä varsinkin, jos  ala / ammatti on uusi. Tai ylipäätään me suomalaiset osataan ehkä se oman itsensä vähättelyn taito vaikka nyt viime vuosina se on vähentynyt ja osataan olla ylpeitä siitä, mitä ollaan tai mitä ollaan luotu. 

Mutta tähän oikeastaan auttaa se asia, että jos et itse sano olevasi neulesuunnittelija, niin ei ne muutkaan pidä sinua neulesuunnittelijana. Toisinsanoen, pidä itseäsi neulesuunnittelijana (jos sellainen siis haluat olla) niin muutkin pitävät sinua neulesuunnittelijana. Minusta siis kuka vain voi kutsua itseä neulesuunnittelijaksi, jos siihen haluaa identifioitua. Ei kaikkien tietenkään tarvitse olla neulesuunnittelija eikä kaikki halua olla niitä. Mutta jos haluat olla, niin go for it ja kutsu itseäsi rohkeasti neulesuunnittelijaksi!  

Neulesuunnittelua ei oikein voi missään opiskella sen koommin ja siksi itseopiskelu on monelle varmaan jonkin verran pakollista. On totta, että vaatetusalan opinnoissa on jonkin verran neulesuunnitteluakin (lähinnä kait koneneulomista) ja jossain erityisissä design-kouluissa voi olla neulesuunnittelua. Lisäksi kokeneemmat neulesuunnittelijat saattavat opettaa neulesuunnittelua yksittäisillä kursseilla. Myös taitokeskukset tai vastaavat saattavat pitää käsityöalan opintoja. Koulutuspolkuja on siis useampia eikä ole mitään yksiselitteistä polkua neulesuunnittelijaksi. Olisi muuten kiva, jos joskus tulevaisuudessa olisi ihan joku kokonainen ammattikorkeakoulututkinto neulesuunnitteluun.

Luvassa on vielä muitakin keskustelua herättäviä postauksia - ainakin aiheista neulelisenssi, ja miksi minä haluan olla neulesuunnittelija. Pysy siis kuulolla!

Mitä ajatuksia sinulla heräsi neulesuunnittelusta? Onko sinusta niitä jo liikaa? Tarvitseeko kaikkien luoda perusribbipipon ohje? Sana on vapaa!