Tästä alkaa nyt kolmiosainen (tai useampi osainen) postaussarja täällä blogissa ja aiheena on neulesuunnittelu ja muut kuumat neulomiseen liittyvät aiheet.
OSA 1
Neulesomessa aina välillä nähdään myös keskustelua herättäviä avauksia ja minusta se on ihan hyvä asia. Ei kaikkeen ole pakko ottaa kantaa ja mielipiteitä voi sanoa asiallisesti ja kriittisestikin. Jos nyt pitäisi sanoa jokin trendiammatti, niin se olisi varmaan neulesuunnittelija. Kaikki haluaa tehdä neulesuunnittelua. Se oli varmaan vuosi 2020, kun neulominen kasvoi ihmisillä räjähdysmäisesti ja sen myötä osa myös havahtui neulesuunnitteluun. Mä en itse ajattele, että juuri tuo vuosi olisi ollut itsellä se vuosi, kunnes tajusin haluavani olla neulesuunnittelija. Toki olen ensimmäisen mallin julkaissut juuri vuonna 2020 mutta ehkä sellainen ajatustyö on alkanut jo aiemmin ja vahvistunut tässä vuosien myötä. Itsellä se on monien ajatuksien ja itsetutkimuksien myötä tulos, että yksi intohimoammateistani on olla neulesuunnittelija. Siitä lisää myöhemmin.
Pyrin olla aina kannustava kaikkia kohtaan, jotka haluavat olla neulesuunnittelijoita ja julkaista omia malleja. Välillä tulee Instagramissa kyselyitä ja keskusteluita, kun joku haluaa alkaa julkaista omia neulemalleja. Kiva niin, koska neulomisesta ja neulesuunnittelusta on kiva keskustella ihmisten kanssa. Suhtaudun itse kaikkiin kollegoina - en kilpailijoita ja minusta se periaatteessa kuuluukin mennä niin. Vaikka sinänsä ollaanhan me varmaan myös kilpailijoitakin mutta se sana on jotenkin luotaantyöntävä ja tuo vääriä mielleyhtymiä. Tykkään käyttää siis ennemmin sanaa kollega kuin kilpailija. Ainakin toivon, ettei kukaan kilpaile vakavasti toisten kanssa vaan ollaan ennemmin kollegoja.
Aina välillä näkee myös ehkä vähän sellaisia negatiivisempiakin postauksia neulesuunnittelusta ja kärkkäämpiä kannanottoja kuten "ei kukaan elä pelkästään neulesuunnittelulla" "ei sillä rikastu". Ajatteleeko joku, että alkaa tehdä miljoonia, kun alkaa tehdä neulesuunnittelua? En usko! Minusta moni varmaan alkaa tehdä neulesuunnittelua, kun tykkää neuloa ja haluaa käyttää neulomisajan myös hyödyksi ja omia ideoita on paljon ja varmasti on lukuisia muita eri syitä. Koska faktahan on varmaan myös se, että aika nopeasti myös oma lähipiiri on nopeasti neulotettu ja kaapit alkavat pursua neulomuksia. Toki neulesuunnittelun myötä vasta ne kaapit sitten pursuavatkin :D
Vähän ehkä tuntuu siltä, että neulesuunnittelijoita on jo vähän liikaa mutta onko se pois nyt sitten joltain? Ei pidä alkaa ajatella sitä, että se on pois itseltä, jos joku haluaa ryhtyä neulesuunnittelijaksi. Koska minusta myös tuntuu vähän siltä, että peruspalmikkosukkakin on kärsinyt vähän inflaatiota, kun moni sitten aloittaa neulesuunnittelun siitä. Siksi en esimerkiksi tänä talvena suunnitellut peruspalmikkopipoja, kun tuntuu, että niitä on jo niin paljon. Ennemmin nostan sitten omia vanhempia malleja esille, kun lähden suunnittelemaan uutta. Toki jos jokin kristalli-idea tulee, niin sitten suunnittelen.
On totta, että on vaikeampi ehkä erottautua neulesuunnittelussa mutta toisaalta se auttaa myös luomaan ja inspiroitumaan jotain ihan uutta ja se täytyy ottaa haasteena. Tässä on kyllä ristiriita. Lähes aina kun itse vaikka kysyn seuraajilta tms että millaisia malleja haluatte niin vastauksena lähes poikkeuksetta on helppoja palmikkomalleja tai helppoja malleja. :D Ja sitten jonkin toisen peruspipo sai latauksia yli 20 000 kertaa. Tässä on todellinen ristiriita! Neulesuunnittelun kasvu auttaa myös jokaista löytämään sen oman tyylin ja designin. En näe järkeväksi, että jokainen neulesuunnitelija luo perusribbipipon mutta jos joku sellaisen haluaa suunnitella, niin sitten suunnittelee. Se voi olla myös helpompi lähteä siitä liikkeelle, kun jostain vaikeammasta. Se, että on paljon neulesuunnittelijoita, niin jokaisen on hyvä myös alkaa miettiä sitä omaa tyyliä ja sitä, että millaisia malleja vaikka puuttuu tästä maailmasta yms. Puoliksi suunniteltu on jo puoliksi tehty, vai miten se menikään?
Kuka voi sitten sanoa olevansa neulesuunnittelija? Tämä on varmaan se monia mietityttävä asia ja tässäkin on varmaan monia erilaisia mielipiteitä. Meille suomalaisille voi myös olla vaikea sanoa itsestään jotain tiettyä varsinkin, jos ala / ammatti on uusi. Tai ylipäätään me suomalaiset osataan ehkä se oman itsensä vähättelyn taito vaikka nyt viime vuosina se on vähentynyt ja osataan olla ylpeitä siitä, mitä ollaan tai mitä ollaan luotu.
Mutta tähän oikeastaan auttaa se asia, että jos et itse sano olevasi neulesuunnittelija, niin ei ne muutkaan pidä sinua neulesuunnittelijana. Toisinsanoen, pidä itseäsi neulesuunnittelijana (jos sellainen siis haluat olla) niin muutkin pitävät sinua neulesuunnittelijana. Minusta siis kuka vain voi kutsua itseä neulesuunnittelijaksi, jos siihen haluaa identifioitua. Ei kaikkien tietenkään tarvitse olla neulesuunnittelija eikä kaikki halua olla niitä. Mutta jos haluat olla, niin go for it ja kutsu itseäsi rohkeasti neulesuunnittelijaksi!
Neulesuunnittelua ei oikein voi missään opiskella sen koommin ja siksi itseopiskelu on monelle varmaan jonkin verran pakollista. On totta, että vaatetusalan opinnoissa on jonkin verran neulesuunnitteluakin (lähinnä kait koneneulomista) ja jossain erityisissä design-kouluissa voi olla neulesuunnittelua. Lisäksi kokeneemmat neulesuunnittelijat saattavat opettaa neulesuunnittelua yksittäisillä kursseilla. Myös taitokeskukset tai vastaavat saattavat pitää käsityöalan opintoja. Koulutuspolkuja on siis useampia eikä ole mitään yksiselitteistä polkua neulesuunnittelijaksi. Olisi muuten kiva, jos joskus tulevaisuudessa olisi ihan joku kokonainen ammattikorkeakoulututkinto neulesuunnitteluun.
Luvassa on vielä muitakin keskustelua herättäviä postauksia - ainakin aiheista neulelisenssi, ja miksi minä haluan olla neulesuunnittelija. Pysy siis kuulolla!
Mitä ajatuksia sinulla heräsi neulesuunnittelusta? Onko sinusta niitä jo liikaa? Tarvitseeko kaikkien luoda perusribbipipon ohje? Sana on vapaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti