Neulekirja-arvostelu: 3 suosikkiani Lempivillasukkia -kirjasta

Välillä musta tuntuu, että taitava Niina Laitinen on mun lempparineulesuunnittelija, kun lähes kaikki hänen mallinsa ovat minun mieleeni. Siksipä olikin kiva, kun sain arvostelukappaleen Niinan uusimmasta kirjasta Lempivillasukkia. Nyt ajattelin koostaa tähän kolme omaa suosikkia kirjasta ja kertoa, minkä aion neuloa ensimmäisenä.

Lempivillasukkia -kirjassa on 12 sukkamallia ja yhdessä mallissa on aina kaksi erilaista versiota. Tämä oli minusta mielenkiintoista ja lukijaystävällistä. Jokainen voi päättää mallin ja vielä toisenkin kerran valita mallista sopivamman itselle. Monesti sitä ainakin minulla on tapana hieman soveltaa ohjetta. Kirjassa on aika paljon kirjoneulemalleja, mutta muutamia pintaneule/pitsikuvio -neulemalleja löytyy myös. Niistä olen erittäin kiitollinen, varsinkin kun nyt oma kirjoneuleinnostus alkaa hieman laantua. Myös yksi ihana palmikkomalli sieltä löytyy myös. Jonain päivänä neulon kyllä vielä yhdet ihanat kirjoneulevillasukat ja voipi olla, että malli on tästä kirjasta. Kirjoneulemallit kirjassa ovat kyllä todella kauniita ja en yhtään ihmettele kirjan suosiota <3

Mutta seuraavaksi niihin omiin suosikkeihin. Ihan ensiksi onnistuin kiinnostumaan Mestaripiirros -mallista, joka on todella kaunis. En ole yleensä vihreän ystävä, mutta tässä mallissa vihreä on edukseen. Niin luonnonläheinen kuva! Tämä malli on kyllä ykkössuosikki kirjasta. <3 Eipä tosin tarvinnut selata kovin pidemmälle, kun löysin jo seuraavan suosikin ja sepä onkin ihana palmikkomalli (Nocturne). Tällä hetkellä muutenkin on ollut palmikkofiilis ja tekisi mieli laittaa ihan heti nämä puikoille. Palmikoiden kanssa ei voi mennä metsään, jos minulta kysytään <3

 

Joistain malleista oli ehkä hieman vaikeampi erottaa kuviota, mutta silti onnistuin kiinnostumaan eräästä sinisestä mallista. Kolmas suosikkini on Vesi veden alla ja eipä sitä mallia oikein voi muulla värillä kuvata kuin sinisellä tai sinertävällä. Tämä kirja on kyllä oikein pariskuntaneulemallikirja, sillä aina voisi neuloa itselle ja kumppanille matchaavat sukat, kun malleja on kaksi yhden otsikon alla. Aluksi tuntui, että malleja on vähän, mutta kun tarkemmin ajattelee, niin niitähän on lähes tuplaten. Minusta on kiva, että kirjassa on  miesten mallejakin, kun miehille neulottavia malleja on aina jotenkin niin vähän. Tai en ole vain onnistunut löytämään niitä :D Kirjan teemana on muuten rakkaus.

Ajattelin neuloa ihan ensimmäisenä tuon Mestaripiirros -mallin, mutta lankavalinnan suhteen täytyy taas todeta, että valitsen jonkin muun kuin ohjeessa mainittu Louhittaren luolan. Sitä lankaa minulla nimittäin ei ole, ja en ajatellut edelleenkään juosta lankakaupoille mallin takia. Täytyy siis kehitellä omista lankavarastoista jokin lanka, joka sopisi siihen malliin. 

Olipa kiva pitkästä aikaa kirjoitella omia suosikkeja neulekirjasta, ja nyt ei kyllä neulomisideat lopu! Ajattelin palata hiukan viime vuoteen ja katsaukseen Niinan Villasukkien uusi vuosi -kirjaan ja kertoa teille, miten suunnitelmani edistyivät sen kirjan suhteen. Kyseinen postaus löytyy siis täältä. Yritän saada vielä helmikuun puolelle katsauksen, mitä olen tähän mennessä neulonut kirjasta ja neuloinko postauksessa kerrottuja kolmea omaa suosikkia.  

Oletko sinä jo tutustunut Niinan Lempivillasukkia -kirjaan? Mitä pidit?

DIY: Ihanat palmikkosukat Pirkka-lehdestä

Sukkaloton toinen arpa oli palmikkosukat Pirkka-lehdestä. Näin joskus viime syksynä Pirkkalehdessä ihanat palmikkosukat ja palmikoiden rakastajana minun piti laittaa ne neulomislistalle. En tiedä, olisinko vielä neulonut niitä, mikäli ei olisi sukkalottoa! Tämä on niin kiva tapa saada sellaisia ikuisuusideoita työn alle ja valmiiksi. Varastossani oli sopivasti aloittamaton 200 g vaaleanlilaa seiskaveikkaa ja sopi juuri hyvin tälle ohjeelle.

Poikkesin hieman ohjeesta ja tein palmikot eri suuntiin sukissa. Lisäksi sukkien takaosaksi neuloin joustinta ja käsittääkseni ohjeen mukainen olisi ollut jonkinlaista helmineuletta. Ohjeessa ei ollut kuvaa tuosta takaosasta niin en ollut varma, millainen se on, ja päätin tehdä perinteisen joustinneuleen. Ohje oli helppo ja vähän päälle 100 g kului lankaa näihin sukkiin. Sinänsä määrä on vähän harmittava, kun yhdellä 100 g:n seiskaveikkakerällä näitä ei voi välttämättä neuloa. Ellei sitte neulo vartta hieman lyhyempänä tai tee esimerkiksi nilkkasukkia. Ohjeessa oli kolme kokoa ja itse tein koon 38. Ilmeisesti käsialani on sen verran löysähkö, että se sopii ihan hyvin omaan jalkaan.

Näistä sukista tuli kivat ja jotenkin niin keväänväriset. En sinänsä kaipaa vielä kevättä, mutta värivalinnaksi nyt osui vain tämä, kun sattui olemaan sopiva kerä lankavarastossa. Ohje löytyy siis täältä. Minusta on kiva, kun sukkaohjeita löytää näinkin helpoista paikoista. En ole ennen törmännyt Pirkassa neuleohjeisiin (ehkä niitä on kuitenkin ollut?) mutta kiva kun nyt oli kivat palmikkosukat. Palmikot ovat kyllä siinä kivoja, että ihan peruspalmikollakin saa jo kivat sukat, eikä tarvitse sen ihmeellisempää palmikkoa tehdä. Nämä menisi ihan hyvin Novitan Kässäkoulupalmikkosukkien kategoriaan ja ovat ihan yhtä helpot. Sopii hyvin myös aloittelijallekin.

Tykkäätkö neuloa palmikkosukkia?

3+1 vinkkiä jämälankoihin ja niiden säilytyksestä

Päädyin lueskelemaan blogiani vuoden takaa, ja sitä, mitä mielessäni on liikkunut viime vuoden helmikuussa.  Olen silloin vinkannut jämälankojen säilyttämisestä jäätelörasioissa, ja postaus löytyy täältä . Ja kyllä, säilytän edelleenkin jämälankoja kyseissä jäätelörasioissa, vaikka olen kyllä pidempään jo pohtinyt lisää niiden säilytysratkaisuja. Haluaisin ehkä säilyttää niitä sellaisessa isossa lasipurkissa, vaikka sinne eivät kyllä mahdu kaikki kuitenkaan. Se olisi sellainen kiva sisustuselementtikin. Kaikista kivointa olisi lajitella jämälankoja siten, että samanvahvuiset olisivat eri purkeissa. Tätä kyllä olen yrittänytkin noudattaa rasioiden kanssa.

Päädyin viikonloppuna punnitsemaan aktiivisia jämälankoja, koska totesin, että sen avulla voin seurata tarkemmin niiden kulutusta. Kuukausikoosteessa tai ehkä pidemmän aikavälin koosteessa voisin palata siihen ja tarkistella, että miten ovat kuluneet. Viime aikoina on ollut myös mielessä aika paljon jämälankamalleja. Mulla on vain se "huono" tapa, että otan usein turvalangaksi jonkin neutraalin langan. Tai eihän se sinänsä huono tapa ole, mutta siinä tavallaan kuluu sitä tavallista kerääkin ja monesti se kerä on vielä valkoinen tai muu, jota voisi neuloa muutenkin. Yhteisneulontasukissakin otin valkoisen turvalangaksi, ja nyt huomaan, kuinka tarvitsen sitä valkoista muihin töihin :D Ehkä voisi seuraavaksi neuloa kokonaan jämälangoilla, jotta ne kuluisivat nopeammin.

 

Suuremmille jämälankapalloille on säilytysratkaisuna tuollainen laatikko. Niistä yritän neuloa useamminkin, jotta kaikki mahtuisivat siihen paremmin. Eräs yhteisneulonta toteutuu nyt jämälangoilla ja toivonkin, että ensimmäinen sukka on pian valmis, jotta näkee valmiin työn kunnolla sekä saa vapautettua sen valkoisen langan. Tämä yhteisneulonta on myös aiheuttanut alussa hieman päänvaivaa, alkuvaiheilla päädyin nimittäin useampaan kertaan purkamaankin työn. Sen jälkeen totesin itselleni, että nyt mennään fiilispohjalla ja ensimmäisellä idealla, muuten ei tule valmista ikinä! :D Sillä tiellä ollaan edelleen. Kokosin  omia vinkkejä jämälankasukkiin, varsinkin sellaisiin pieniin keriin:

** parin rivit raidat 

** joka toinen silmukka eri värillä

** kärki ja/tai resori samoilla/samantapaisilla väreillä

Yksi muu vinkki jämälankoihin:

** virkatut leikkiruoat 

Viimeisimpään vinkkiin liittyen täytyy kyllä myös todeta, että virkattuihin leikkiruokiin saa kyllä kivasti upotettua pieniä lankakeriä ja saajakaan ei vaadi täydellisyyttä. Oma lempityö ei kuitenkaan ole virkatut leikkiruoat, mutta kyllä niitä nyt virkkasi jämälankojen tuhoamisen toivossa ja lapsen mieliksi. Esimerkiksi keksit tulivat ihan supernopeasti. Tarvittiin vain monivärinen ruskea kerä, josta virkkasin ympyröitä :D 

Mikä on sinun suosikkijämälankatyösi?

Tammikuun kulutus: Pohdintaa ostoista ja valmiista käsitöistä

Joulukuun kulutuspostauksessa pohdin, että miten tulen jatkossa pitämään kirjaa lankojen ostoista ja valmiista töistä. Innostuinpa jopa niin paljon, että hetken jo mietin koko lankavaraston laskemista. Silloin laskin jopa kaksi lankalaatikkoani, mutta sen koommin en kuitenkaan laskenut kaikkia lankojani. Siinä on kuitenkin aika iso työ laskea koko lankavarasto. Joten ainakaan vielä en aio laskea kaikkia lankojani, ja ehkäpä tämä vuosi menee myös suunnilleen samoin kuin viime vuosi kulutuksen ja ostojen kirjanpidon kautta. Kuun lopussa/seuraavan kuun alussa kerron kuukauden valmistuneista käsitöistä ja lankaostoista. Toki voi olla, että kehittelen näille postauksille jotain pientä uuttakin.

Lankojen ostot tammikuussa: 2,05 kg

Valmistuneet käsityöt: 859 g

Lankaostoja tuli tammikuulle, sillä alkukuusta ostin muutamat langat, joille on käyttötarkoituskin mielessä. Kieltämättä nyt kun katson ostojen kokonaismäärää, se tuntuu järkyttävän suurelta. Näistä oli tarkoitus tehdä pari paitaa, mutta toivottavasti ainakin toisen paidan saisin valmiiksi asti ;) Ostin myös ensimmäistä kertaa yhden käsinvärjätyn vyyhdin, sillä en voinut vastustaa sen kimallusta. Siitä olisi tarkoitus tehdä huivi, kunhan vain löydän sopivan mallin. Valmistuneiden käsitöiden osalta tammikuu näyttää hyvin sukkavoittoiselta, mutta sain kuitenkin myös pitkään toivotun palmikkopipon valmiiksi. Vihdoinkin tuli pipofiilis ja sain idean ja neuloinkin sen lähes päivässä tai kahdessa. Tosin tämä palmikkopipo verotti nyt hieman sitten paitalankoja ja langoista, joista piti tulla paita, niin ei ehkä enää tulekaan :D Palmikkopipon kaveriksi neuloin myös sellaiset chunky-palmikkosukat, joista olenkin vilauttanut kuvia instan puolella. Tosin nämä sukat menevät helmikuun valmistuneiden puolelle. Vaikka sukkia tuli neulottua eniten, niin lähes kaikki neulotut sukkaparit ovat joko jämälankapainotteisia, omia malleja tai yhteisneulontamalleja. Yksi yhteisneulonta on käynnissä, johon päätin osallistua ja sekin toteutunee jämälangoilla ja siitä taitaa tulla muuten myös neulebingoruksikin!

Miltä sinun tammikuun lankojen kulutus näytti? Selvisitkö ilman lankaostoja?

Tammikuun sukkapari: Chocolate brownie - villasukkaohje saatavilla nyt!

Tammikuu oli ja meni, mutta nyt viimein aika esitellä tammikuun sukkapari. Kerroin jo aiemmin, että osallistun sukkalaatikkohaasteeseen omalla tavallani eli siten, että julkaisen joka kuukausi yhden ohjeen täällä blogissa. Tammikuun sukkapari on nyt hitusen myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan :D

Turha kait kertoa, että mistä nämä saivat alkunsa, nimittäin mokkapaloista lähti ihan ensimmäinen inspiraatio. :D Tein viime vuoden lopussa pienen aiheaihion joka kuukaudelle, miltä pohjalta siis suunnittelen ohjeet. No, tammikuun yhtenä aiheena oli lumi, mutta kappas ei ollut oikein inspistä lumiaiheiseen sukkapariin. Yritin kyllä jonkin verran työstää jotain lumiaiheista ohjetta, mutta kun se ei oikein auennut, niin silloin on suunnitelta jotain muuta fiiliksen mukaan. Taisin myös kysellä Instagramin puolella, että kumpi aihe olisi mieluinen lumi vai suklaa ja lumi taisi voittaa, ellen ihan väärin muista. Tästä on jo nimittäin jo jonkin verran aikaa. Mutta vaikka tykkäänkin ottaa seuraajien mielipiteitä huomioon ja kysellä aika useinkin eri asioita, niin silti on todettava, että villasukkien suunnittelussa on vain kyllä tehtävä oman fiiliksen mukaan, ja sen, että mikä tuntuu itsestä kivalta. Varmasti olisin saanut kivan lumiaiheisen ohjeenkin, mutta oma mielenkiinto oli nyt enemmän suklaan kannalla ja tällaiset näistä tuli! Tulipas nyt pieni tarinakin kerrottua ohjeen takaa. :)

Ohje tosiaan löytyy nyt Ravelrystä ja mejate.fi -verkkokaupasta. Ohjeessa on kuvalliset kaaviot kirjoneuleelle ja se on suunniteltu siten, että olisi myös helppo aloittelijoillekin. Koska en ole itsekään mikään proneuloja kirjoneuleessa, niin lähden yleensä lähtökohtaisesti aina siitä, että ohje on helppo ja sopii aloittelijoille. Ohje on noin 38-40 koolle ja tarvitset kolmea eri väristä lankaa, joissa tiheys on 100 g = 200 m. Alla linkit ohjeeseen:

Me ja Te verkkokaupasta

Ravelryyn 

Neulomisintoa kaikille ja hei, mikäli hankit ohjeeni, niin tägääthän minut esim. Instagramissa niin jaan kuvasi omissa stooreissani. Ohjeeni ovat testineulottu, mutta mikäli huomaat ohjeissa jotain epäselvyyttä, niin otathan yhteyttä minuun, niin katsotaan yhdessä sitä! :)

PS: Helmikuun sukkaparin ohje on tulossa helmikuussa piakkoin ja pieni vinkki: se ei ole kirjoneuletta! ;) Ja Huom! Viime vuoden neuleohjeet poistuvat mejate -verkkokaupasta helmikuun jälkeen ja lisäsin pienen alennuksen niihin vielä ;) Alla vielä linkit osaan niistä.

Sitruuna-laku palat villasukkaohje

Suklaahippuset villasukkaohje 

Jämälankavillasukat - sukkaloton ensimmäinen pari

Kerroin jo aiemmin, että osallistun tänä vuonna sukkalottoon. Idea on sen verran hauska, että tuntuu kivalta osallistua siihen. Ensimmäisenä arpana sieltä tuli jämälankavillasukat, mikä sopi itselleni paremmin kuin hyvin. Tammikuun alussa kaipasin vielä jotain sellaista rentoa neulomista ja jämälankojen tuhoaminen oli täydellistä siihen hetkeen. Neuloin nämä sukat täysin sellaisista pienen pienistä jämistä ja vähän isommista jämälankapalloista. En halunnut ottaa edes yhtä väriä taustaksi vaan kaikki piti olla jollain tasolla jämälangoista. Näitä oli kiva neuloa, vaikka jännittihän se vähän, että miten langat riittävät.

Vaaleanpunaista ei ollut niin paljon, että olisin saanut myös jalkaosan, niin täytyi ottaa avuksi harmaa. Omaan silmääni nämä olisivat olleet ehkä hitusen kivemmat, jos vaaleanpunainen olisi ollut myös jalkaosassa harmaan tilalla. Tämä kuva sai IG:ssä paljon tykkäyksiä ja kommentteja, että kuinka kivat ovat, joten ehkä ovat sitten ihan kivat näinkin! Tällä tyylillä täytyy kyllä neuloa enemmänkin jämälankasukkia.

Suosittelen tällaista mallia kaikenlaisille jämälangoille. Tuntuu, että monilla muillakin on tämä vuosi oikein kunnon jämälankavuosi, niin tässäpä kiva malli niiden tuhoamiseen! Jos jämälankoja tulee vielä lisää ja keksin enemmänkin kaikkia kivoja malleja, niin tälle vuodelle olen suunnitellut myös jämälankasukkalaatikkoa. Lähinnä siis 12 paria sukkia, jotka olisi kaikki neulottu jämälangoista. Muuten en sinänsä osallistu sukkalaatikkohaasteeseen paitsi omien mallien kautta ja näiden jämälankojen. Tai ovathan nämäkin osallistumista, mutta en ehkä siihen perinteiseen tyyliin että joka kk neulotaan tietyltä suunnittelijalta tietty malli. Tosin lähiaikoina näin sellaista unta, että aloitin Mukulasukkien (=tammikuun sukkapari) neulomista ;)

Resorin, kantapään ja kärjet neuloin tummalla lilalla, vaikka se kuvissa nyt näyttää lähes mustalta. Sitä oli jäänyt palmikkosukista ja niistä jämistä sai hyvin näihin yhtenevät kohdat. Olen muuten nyt mieltynyt enemmän eri kärkikavennustyyppiin kuin nauhakavennus ja olen huomannut, että teen sitä lähes kaikkiin sukkiin. Onkohan tämän kavennustyypin nimi sädekavennus...? En ole ihan varma, mutta se tuntuu sopivammalta kuin nauhakavennus tällä hetkellä.

Näiden sukkien avulla sain myös ensimmäisen ruksin neulebingoonikin. Myös toinen jämälankavillasukkapari on valmistunut, ja toivottavasti esittelen sen piakkoin. Se vain vaatii hieman päättelemistä, mutta kun siitä olen suoriutunut, niin voin sen esitellä.

Mitä mieltä sinä olet näistä sukista?

Tammikuun kirjavinkit: Yksi kirja ylitse muiden

Uusi vuosi ja ensimmäinen kirjakooste. Kyselin joulukuun kirjakoosteessa vinkkejä, miten jatkaisin tätä postaussarjaa. En vieläkään tiedä miten, joten siihen asti mennään samalla linjalla kuin ennenkin ja loppujen lopuksi tämä tuntuu ihan hyvältä linjalta. Tammikuussa tuli luettua 3 kirjaa ja niistä yksi oli ylitse muiden. Tammikuussa aloitin myös kirjoja enemmän kuin ennen ja se näkynee myöhemmin sitten luetuissa kirjoissa. 

Adam Kay: Kohta voi vähän kirpaista: Nuoren lääkärin salaiset päiväkirjat

Tämä kirja piti kyllä ottaa heti lukulistalle, kun olin saanut kolme yövuoroa jouluun on luettua. Se oli niin hauska, ja niin on myös tämäkin. Paljon lääkärisanastoa ja tekstiä, mutta ei liikaa asioita, joita ei ymmärtäisi. Kirjan alussa on jopa kerrottu tärkeimpiä lyhenteitä ja itselle ei ainakaan brittilääkärilyhenteet olleet tuttuja. Tammikuussa edelleen kaipasin huumoria ja hauskuutta kirjoihin ja tämä kirja on oiva valinta, mikäli nykymaailmanmeno ahdistaa ja kaipaa jotain muuta. Kirjassa on todella paljon pieniä juttuja synnytysmaailmasta, joten jos olet raskaana, niin en ole varma, että haluat kuulla näitä juttuja :D Kirjoittaja nimittäin kirjoittaa asioita, kun on ollut lääkärinä synnytysosastoilla, niin siksi niitä on kirjassa niin paljon. Kirja ei kuitenkaan ole mitään pelkkiä synnytystarinoita, joten sen puolesta ei tarvitse "pelätä". Kirjan loppupuolella oli nimittäin eräs hieman traagisempi juttu, joka sai ainakin minut hieman kyynelehtimään, joten sen vuoksi varoitan, vaikka en halua spoilata liikaa. Mutta kirja oli kyllä hauska, ja suosittelen sitä kaikille sen hauskuuden vuoksi!

Arvosana: 4/5

Eeva Kolu: Korkeintaan vähän väsynyt eli kuinka olla tarpeeksi maailmassa, jossa mikään ei riitä.

Taisin aloittaa tämän kirjan jo peräti marraskuussa, mutta vasta nyt sain sen luetuksi. Enkä oikein vieläkään tiedä, mitä mieltä olen kirjasta. En kaivannut miten selvitä uupumuksesta -opasta, mutta jostain syystä mielsin kirjan ennakkoon ehkä sellaiseksi? Kuvittelin etukäteen, että kirja on selviytymistarina uupumuksesta, mutta eihän se olekaan! Tai eräällä tavalla varmasti onkin, mutta enemmänkin ehkä erään henkilön tarina uupumuksista ja mietteitä niistä. Jossain kohtaa sitten oivalsin tämän, niin sitten jaksoin taas kuunnella kirjaa. Kirja oli siis mielenkiintoinen ja antoi erilaisia näkökulmia asioihin ainakin mielessäni. Kirja on ehkä kuvaus siitä, miksi niin moni uupuu tällä hetkellä työhön, elämään, yleiseen suorittamiseen. Kirjoittajalle isot pisteet rohkeudesta kirjoittaa omasta elämästä näinkin henkilökohtainen kirja. Minusta on aina kiva lukea henkilötarinoita ja siksi varmaan valitsin tämänkin kirjan. Kirja ei ole mielestäni mikään synkkä kuvaus uupumuksesta vaan antaa vinkkejä kuinka selvitä uupumuksesta. Kirjassa on myös ihan hyviä vinkkejä meille kaikille ihmisille, vaikka ei uupumusta ei olisikaan. Loppua kohden kirja parani huomattavasti tai sitten oma suhtautuminen kirjaan muuttui.

Arvosana: 3/5

Saku Tuominen: Kaikki on hyvin - riippumatta siitä miten kaikki on

Kieltämättä tämän kirjan nimi houkutteli minut lukemaan sitä. Sinänsä kirjan nimihän sopisi loistavasti myös tähän hetkeen ja tähän kummalliseen ajanjaksoon. Olen aikaisemmin lukenut Saku Tuomisen kirjoja ainakin yhden ja siitä tykkäsin. Mutta en oikein osaa sanoa, että mitä mieltä olen tästä kirjasta. Kirjan alku ja puoliväli olivat aika filosofista pohdintaa ja siihen sai oikein keskittyä, jos meinasi pysyä perässä. Sinänsä mielenkiintoista, mutta toisaalta jokseenkin raskasta. Jotain kuitenkin tapahtui puolivälin jälkeen ja loppua kohden kirja muuttuikin hieman kevyemmäksi. Jossain vaiheessa kirjan keskiosilla mietin vielä, että kirja on aika pintapuolinen, johtuen pituudesta, mutta loppua kohden tämäkin ajatus himmeni. Enkä nyt tiedä, oliko kirja kuitenkaan niin pintapuolinen. Kirja on lyhyt ja sen tiimoilta voisi ajatella, että jää hieman suppeaksi, mutta lopussa en enää ollut yhtään varma tästä suppeudesta. Ehkä vain turruin sitten koko kirjaan ja pääsin jyvälle, eikä se tuntunut enää raskaalta :D No, suosittelen kirjaa sinulle, joka tahdot filosofista pohdintaa! :D

Arvosana: 3/5

Tällaisia oli minun luetut kirjat tammikuussa. Ehkä helmikuussa sitten on jotain muuta luvassa. Ainakin olen aloittanut kirjoja siihen tahtiin, että toivoisin niistä myös jonkin näkevän loppusivutkin. Nähdään taas helmikuussa kirjavinkkien parissa!

Mitä sinä luit tammikuussa?