Puikoilla perjantaina: Jotain uutta, jotain vanhaa purettavaksi

Tällä viikolla olen havahtunut siihen, että mulla ei ole pahemmin keskeneräisiä puikoilla. Kunnes olen sitten löytänyt jonkin kätkön jostain lankakorin syövereistä :D Jämälankasukkia olen aloittanut pääsiäisenä peräti kaksin kappalein. Toiset tuli aloitettua @woolmeoncefibers :n minimunamaratonhengessä, mikä johti kyllä raitasukkiin ja neulevihjeitä tuli käytettyä hävyttömän vähän. Tällaiset tempaukset ovat minusta kivoja ja niillä saa luotua yhteishenkeä neulomiseen :D Toisena pääsiäispäivänä aloitin vielä toisetkin jämälankaraitasukat ihan vain siksi, että kun muut työt eivät oikein napanneet ja kaipasin illalle jotain kevyttä neulottavaa. Meille on tullut miehen kanssa yhteinen kirjaharrastus ja kuunnellaan yhdessä jotain kirjaa iltaisin, vaihtelua sarjoille :D Siinä samalla voi sitten neuloa ja jutella siitä kirjasta. Tästä kirjasta lisää huhtikuun kirjavinkeissä. 

(Postauksen kuvat eivät kyllä liity tekstiin, mutta tuli taannoin neulottua pari pantaa nopeana välityönä)

Kevätaurinkohuivi on hieman edistynyt, kun vain päätin, että teen nelososan omalla tyylillä. Ei siitä välttämättä kovinkaan kaunis tule, mutta panostan sitten vitos- ja kutososaan. Harmittaa jokin virhe, jolloin neulominen tyssäsi kokonaan. Mutta samalla ajattelin tehdä myös toisen samanlaisen huivin. Ehkä toisella kerralla kuviot ovat jo niin tuttuja ja ei tule virheitä niin helposti. Olen kyllä tyytyväinen omaan lankavalintaani tuossa huivissa ja se taitaa päätyä myös toisen huivin langaksi. Valitsin siis Dropsin Baby Merinon ja huivista ei tule liian kuuma. Luulen, että se on sopiva lanka itselleni.

Jämälankasukista johtuen myös päättelykasa kasvaa kasvamistaan. Jotenkin ei ole se päätteleminen napannut yhtään viime aikoina ja nyt olenkin yrittänyt päätellä aina vähän joka päivä. Ehkäpä ne siinä tulevat päätellyiksi. Minun pitäisi kyllä opetella se samalla päättely, kun neuloo, niin ei olisi tätä ongelmaa. Mutta päätin purkaa yhden työn, joka oli ollut jo jonkin aikaa keskeneräisenä. Ei mitenkään kauan, mutta sain sille langalle toisen paremman idean, niin keskeneräinen työ sai väistyä. Purkamiseen oli kyllä muitakin syitä, että ihan kevyin syin päätöstä ei tehty. Olen viime aikoina purkanut keskeneräisiä töitä helpommin kuin aikaisemmin ja sanotaanko, että kyllä se kannattaa. Tällä tavalla ei ole ikuisuuskeskeneräisiä ja lanka tulee mahdollisesti parempaan käyttöön. 

Puratko sinä keskeneräisiä töitä vai neulotko ne loppuun vaikka läpi harmaan kiven? :D