Vaikka helmikuu on lyhyt, niin sain silti 4 kirjaa tälle kuulle. Kaksi niistä on romaaniakin ja siitä olen erityisen ylpeä. Kieltämättä nyt tuntuu, että voisin antaa enemmänkin sijaa romaaneille ja ehkä ne ovat jatkossa enemmän kirjavinkeissä. Edelleen kirjoissa näkyy terveys ja elämäkerta.
Eeva Louko: Onnellisten saari
Valitsin tämän kirjan oikeastaan ihan sen perusteella, että Lauttasaari on niin tuttu paikka itselle. Kirja oli hyvä ja jännittävä. Mulle vähän tuli mieleen tästä Elina Backmanin kirjat ja liekö sattumaa, että jotain samankaltaisuutta kirjoissa on. Eihän se mitään sinänsä haittaa, kyllä tähän maailmaan rikosromaaneja mahtuu. Loppu oli minusta yllättävä ja entistäkin jännittävämpi - mutta se voi johtua siitä, että en ole paljon lukenut rikoskirjoja joten minulta puuttuu täysin ennalta-arvaamaton tulkinta, enkä osaa siis tulkita, kuka murhaaja voisi olla. :D Tykkään kuitenkin tällaisista rikosromaaneista ja toivottavasti jatkossakin näitä päätyy lukulistalle. Tuttuja paikkoja oli myös kiva kokea kirjan kautta.
Arvosana: 4/5
Maria Borelius: Tulehdusta ehkäisevä elämäntapa
Ja taas tuli luettua yksi terveys/hyvinvointikirja. Jostain syystä aina päädyn näihin kirjoihin, mutta kyllä niihinkin välillä kyllästyy. Kirjan alku oli erilainen ja ikäänkuin henkilön 'matka' terveelliseen elämäntapaan. Puolivälin jälkeen kirjassa toistuivat aika perinteisiä terveellisyysvinkkejä ja lopussa jopa ihan reseptejä. Vaihteeksi hieman erilainen terveellisyyskirja, josta oppi kyllä paljon. Mitä enemmän näitä kirjoja lukee, sitä enemmän myös muuttaa omaa elämää terveellisempään suuntaan. En sano, että muutenkaan eläisin kovin epäterveellisesti, mutta kaikilla meillä on varmasti heikkoja kohtia mm.ruokavaliossa. Mutta tämän kirjan jälkeen muutan taas pieniä juttuja asteen verran terveellisempään suuntaan. Jos ruokavaliolla saa lisää elinvuosia, niin miksi emme hyödyntäisi sitä. Kaikki on toki eri asioiden yhteisvaikutusta, mutta koska maailma on tällä hetkellä murrosvaiheessa, niin nyt olisi hyvä aika siirtyä sairauksien hoidosta terveyden hoitoon ja ylläpitoon.
Arvosana: 3/5
Johanna Elomaa: Prinsessan pako
Tämä kirja menee ihan jännitysnäytelmästä. Tuttuun tapaan hetken mielijohteesta aloin kuunnella kirjaa, ja kirja oli alkupuoliskolla aika järkyttäväkin. Onneksi en muistanut, mitä prinsessa Latifalle kävi, niin kirja meni hyvin jännityskirjasta ja sitä tahtoi kuunnella vain lisää ja lisää kokoajan. En ole hetkeen kuunnellut näin jännittävää kirjaa ja eläydyin kirjaan aika hyvin. Oli kirjassa väritetty tapahtumia tai ei, niin se on todella todentuntuinen. En siis usko ollenkaan, että tapahtumia olisi väritetty vaan ne ovat menneet juuri niin kuin kirjassa mainittu. Kirja on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen, järkyttävä, todentuntuinen ja todella koukuttava. Kirjassa on myös yhteneväisyyksiä tämänhetkiseen tilanteeseen vapauden puolesta. Kirja aiheuttaa varmasti pohdintoja suuntaan tai toiseen ja kyllä, kirja tekee myös surulliseksi. Surullista on, että kaikki naiset eivät saa opiskella tai ajaa autoa tai poistua maasta vapaasti vielä 2022 -luvullakaan. En ole koskaan ollut mikään Dubain ystävä (en ole edes käynyt siellä), mutta tämän kirjan jälkeen vielä vähemmän olen sen ystävä. Kyllä minussakin on tietenkin sen verran tutkimusmatkailijaa, että tietyllä tapaa haluaisin käydä siellä, mutta oikeasti en tiedä, tulenko siellä koskaan käymään. Aika näyttää ja miten siinä loppupelissä käy ja on monien asioiden summa varmastikin. Monesti sitä ajattelee, että onko pienillä asioilla merkitystä - mutta kyllä niillä on! Jos joka päivä tekee itselle merkityksellisen teon tai saa jonkun iloiseksi, niin sillä on merkitystä. (Tämä nyt ei sinänsä liittynyt kirjaan mitenkään) Mutta voimme muuttaa maailmaa, kun ajattelemme omalla sydämellä ja teemme tekoja, jotka ovat arvojemme mukaisia. Kaikenlainen kiristys, painostus, pakottaminen kaikissa asioissa on väärin. Annoin kirjalle täydet 5/5, sillä hetkeen ei ole mikään kirja vaikuttanut tällä tapaa kuin mitä tämä kirja teki. Ensinnäkin, kuuntelin sen muutamassa päivässä ja toiseksi, se sai ajattelemaan maailmaa. Kolmanneksi, odottaisin myös osa kakkosta :D
Arvosana: 5/5
Sisko Savonlahti: Kai minä halusin tätä
Jostain syystä päädyin tähän kirjaan. Olen Savonlahden aiempiakin kirjoja lukenut/kuunnellut, vaikka en ole niihin kovin paljon päässyt kiinni. En myöskään päässyt tähän kiinni. En löydä näistä kirjoista samaistumispintaa ollenkaan, vaikka tämän kirjan myötä ehkä aloin paremmin ymmärtämään näitä kirjoja. Olisi tehnyt mieli keskeyttää, mutta en antanut periksi (vaikka kirjoja voi kyllä keskeyttää myös!) Loppupuolella aloin miettiä, että johtuuko se, etten löydä samaistumispintaa, siitä, että kuuntelen enkä lue. Tämä kirja voisi siis olla parempi lukemalla. Ehkä? Ei tämä huono ollut, mutta ehkä hyväksyn, että en vain ole kirjan kohderyhmää.
Arvosana: 3/5
Sellainen oli helmikuu kirjojen näkökulmasta. Maaliskuulle odotan jo aloitettujen kirjojen loppuunsaattamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti