Toukokuu loppui jo ja vuorossa on kirjavinkkejä. Toukokuussa sain luettua/kuunneltua lähes neljä kirjaa. Jokin aika sitten päätin, että luen enemmän romaaneja ja sain kuin sainkin toukokuussa luettua yhden romaanin. Eräs romaani on kyllä kesken tällä hetkellä, mutta koska se on aika pitkä, niin en saanut sitä toukokuussa loppuun. Katsotaan, tulisiko se kesäkuussa loppuun.
Kuvan kirja on luettu jo aiemmin ja sille myös suositus.
Ken Mogi: Löydä oma Ikigai
Tämän kirjan aloittamiseen liittyy pieni tarina. Latasin vastaavanlaisen Ikigai-kirjan kauan aikaa sitten, ehkä jopa parikin vuotta sitten ja aloitin, mutta sitten sen lukeminen lopahti. Kirja oli englanniksi, vaikka en usko, että kirjan kieli vaikutti mitenkään. Tänä vuonna jossain vaiheessa huomasin, että kirja oli poistumassa Bookbeatissa, mutta en mitenkään ehtinyt jatkamaan sen loppuun lukemista ennen kuin poistuisi. Joten ajattelin, että ehkä näin on sitten tarkoitettu. Yleensä en muuten jätä kirjoja kesken, en vain osaa jättää niitä kesken. Huhtikuussa kuitenkin huomasin, että tämä kirja oli tullut ja aloitin sen lukemisen. Tykkäsin kirjasta valtavasti, vaikka välillä keskittyminen kyllä keskeentyi. Kirja oli sopivan lyhyt ja hyvin jaoteltu. Kirjassa oli myös sopivasti esimerkkejäkin japanilaisesta kulttuurista ja luin sitä innolla. En nyt tiedä vielä, että löysinkö oman Ikigain, mutta ainakin kirja antaa hyviä vinkkejä sen löytämiseen ja sekä vinkkejä rauhalliseen elämäntapaan. Kirja on ehkä juuri sitä, mitä tämän hetken ihmiset kaipaavat.
Arvosana: 4/5
Suvi Vaarla: Westend
Tämän kirjan lukeminen oli pitkään listalla, vaikka kuulemieni puheiden mukaan se ei ollut mitään kevyttä luettavaa. Jostain syystä halusin sen kuitenkin aloittaa nyt. Kirja kertoo siis 90-luvun lamasta ja eräästä perheestä ja tapahtumista. Minun sisälläni oli kuitenkin jokin ajatus, että kun en kovin hyvin muista tuota 90-luvun lamaa ja osa ihmisistä vertaa sitä nyt meneillään olevaan kriisiin (vaikka minusta nämä eivät ole mitenkään verrattavissa) niin halusin kirjan kautta palauttaa mieleen hieman 90-lukua. En välttämättä suosittele tätä kirjaa tälle hetkelle, varsinkaan jos olet herkkä ihminen. Tällä nyt tarkoitan oikeastaan vain sitä, että kirja ei ole välttämättä kevyttä luettavaa. Kirja oli kuitenkin minusta kirjoitettu aika taidokkaasti ja puolen välin kieppeillä olisin halunnut lukea, lukea ja vain lukea sen loppuun asti. Mutta puolenvälin tienoilla kirja oli myös surullinen. Kuvailisin kirjan alkua neutraaliksi, puoliväliä surulliseksi ja loppua toiveikkaaksi. Puolenvälin jälkeen minut todellakin valtasi into lukea se loppuun asti kerralla ja siitä lähtien kirja menikin vauhdikkaasti, sillä luin välillä sitä niin pitkään, että nukahdin. Tälle kirjalle kyllä suositus ja kirja on kaikesta huolimatta hyvä. Olisin voinut antaa tälle 5/5, mutta jostain syystä painoin kuitenkin 4/5.
Saku Tuominen: Juu ei - pieni opas priorisoinnista
Tässä oli minusta hyviä vinkkejä, vaikka olen lukenut tämäntapaisia kirjoja paljonkin viime vuosina. Nyt ihan tarkoituksella olen pitänyt taukoa niistä, mutta jostain syystä tämä tuli kuitenkin lukulistalle. Plussaa, että kirjailija itse lukee kirjan sekä kirjan pituudesta vai pitäisikö sanoa lyhyydestä. Toisaalta, jos priorisointikirja olisi kovin pitkä, niin se voisi herättää epäilyksiä sisällön suhteen :D Suosittelen kirjaa erityisesti heille, jotka eivät osaa sanoa ei, sillä kirja saattaisi antaa apuja ei:n sanomiseen varsinkin jos sitä haluaa sanoa ei useammin. Kirjailijana Saku on uusi tuttavuus, en enää muista, että missä ensimmäisen kerran kuulin hänestä, mutta en esimerkiksi tiennyt, että Saku on kirjoittanut 11 kirjaa. Aika mieletön määrä! Luulen, että Sakun kirjoja päätyy lukulistalle useamminkin.
Arvosana: 4/5. Olen muuten huomannut, että annan yhä harvemmille kirjoille 5/5. Tämäkin olisi teoriassa täyden 5/5 kirja, mutta silti jokin esti antamasta ihan täysiä pisteitä.
Kari Hotakainen: The Unknown Kimi Räikkönen
Tämä on se lähes neljäs, sillä tätä kirjoittaessa en ole vielä saanut kirjaa loppuun. Muutama minuutti vielä puuttuu, mutta uskon, että saan sen toukokuun loppuun mennessä loppuun. Itse asiassa en tiedä edes, miksi olin ladannut tämän, sillä formulat eivät kuulu ihan suosikkeihin, mutta kun näin, että kirja poistuu toukokuun lopussa, niin tuli kiire sen aloittamiseen. Mikäköhän siinä on, että kirjaa ei voi jättää kesken, eikä jo ladattua lukematta? Kuitenkin näin kirjassa paljon hyvää omalla kohdallani mm. sen, että englanninkielen taitoni kehittyi. Olipa pitkästä aikaa kiva kuunnella englanniksi ja tätä haluaisin kyllä lisää tulevina kuukausina. Miinuksena se, ettei ne formulat kuulu suosikkeihin, niin en oikein päässyt kirjan sisään. Tykkään kyllä lukea elämäkertoja, mutta en valitettavasti saanut tästä täysin kymppiä lukuelämystä. Silti en kadu, että luin/kuuntelin tämän, sillä kirjoista oppii aina jotain uutta; oli se sitten kielitaidon parannus tai jotain muuta. Kirja antaa varmasti eniten ehkä formulasarjan faneille.
Arvosana: 3/5
Tervetuloa kesäkuu ja kesälukemiset! Odotan, että luen jonkin kivan kesäkirjan! Haluaisin jakaa jo jotain kivoja kesäkirjavinkkejä, mutta katsotaan niitä sitten kuukauden tai parin päästä.
Mitä sinä luit toukokuussa?
PS: Vinkki muuten kaikille taaperoiden vanhemmille äänikirjasta nimeltä Traktori joka tahtoi nukahtaa. Sen avulla nukahtaa taapero kuin taapero ja loppuu se taaperohäsläys sängyssä! Olin nimittäin aika varma, että meillä ei toimi äänikirjat lapsella, mutta kappas, niin vain rauhottui lapsi tämän avulla ja varsinkin loppui se sellainen taaperohäsläys siellä sängyssä! Ja jos traktorit ei innosta lasta, niin löytyy myös versio Kani joka tahtoi nukahtaa.
Arvosana: 4/5
Suvi Vaarla: Westend
Tämän kirjan lukeminen oli pitkään listalla, vaikka kuulemieni puheiden mukaan se ei ollut mitään kevyttä luettavaa. Jostain syystä halusin sen kuitenkin aloittaa nyt. Kirja kertoo siis 90-luvun lamasta ja eräästä perheestä ja tapahtumista. Minun sisälläni oli kuitenkin jokin ajatus, että kun en kovin hyvin muista tuota 90-luvun lamaa ja osa ihmisistä vertaa sitä nyt meneillään olevaan kriisiin (vaikka minusta nämä eivät ole mitenkään verrattavissa) niin halusin kirjan kautta palauttaa mieleen hieman 90-lukua. En välttämättä suosittele tätä kirjaa tälle hetkelle, varsinkaan jos olet herkkä ihminen. Tällä nyt tarkoitan oikeastaan vain sitä, että kirja ei ole välttämättä kevyttä luettavaa. Kirja oli kuitenkin minusta kirjoitettu aika taidokkaasti ja puolen välin kieppeillä olisin halunnut lukea, lukea ja vain lukea sen loppuun asti. Mutta puolenvälin tienoilla kirja oli myös surullinen. Kuvailisin kirjan alkua neutraaliksi, puoliväliä surulliseksi ja loppua toiveikkaaksi. Puolenvälin jälkeen minut todellakin valtasi into lukea se loppuun asti kerralla ja siitä lähtien kirja menikin vauhdikkaasti, sillä luin välillä sitä niin pitkään, että nukahdin. Tälle kirjalle kyllä suositus ja kirja on kaikesta huolimatta hyvä. Olisin voinut antaa tälle 5/5, mutta jostain syystä painoin kuitenkin 4/5.
Saku Tuominen: Juu ei - pieni opas priorisoinnista
Tässä oli minusta hyviä vinkkejä, vaikka olen lukenut tämäntapaisia kirjoja paljonkin viime vuosina. Nyt ihan tarkoituksella olen pitänyt taukoa niistä, mutta jostain syystä tämä tuli kuitenkin lukulistalle. Plussaa, että kirjailija itse lukee kirjan sekä kirjan pituudesta vai pitäisikö sanoa lyhyydestä. Toisaalta, jos priorisointikirja olisi kovin pitkä, niin se voisi herättää epäilyksiä sisällön suhteen :D Suosittelen kirjaa erityisesti heille, jotka eivät osaa sanoa ei, sillä kirja saattaisi antaa apuja ei:n sanomiseen varsinkin jos sitä haluaa sanoa ei useammin. Kirjailijana Saku on uusi tuttavuus, en enää muista, että missä ensimmäisen kerran kuulin hänestä, mutta en esimerkiksi tiennyt, että Saku on kirjoittanut 11 kirjaa. Aika mieletön määrä! Luulen, että Sakun kirjoja päätyy lukulistalle useamminkin.
Arvosana: 4/5. Olen muuten huomannut, että annan yhä harvemmille kirjoille 5/5. Tämäkin olisi teoriassa täyden 5/5 kirja, mutta silti jokin esti antamasta ihan täysiä pisteitä.
Kari Hotakainen: The Unknown Kimi Räikkönen
Tämä on se lähes neljäs, sillä tätä kirjoittaessa en ole vielä saanut kirjaa loppuun. Muutama minuutti vielä puuttuu, mutta uskon, että saan sen toukokuun loppuun mennessä loppuun. Itse asiassa en tiedä edes, miksi olin ladannut tämän, sillä formulat eivät kuulu ihan suosikkeihin, mutta kun näin, että kirja poistuu toukokuun lopussa, niin tuli kiire sen aloittamiseen. Mikäköhän siinä on, että kirjaa ei voi jättää kesken, eikä jo ladattua lukematta? Kuitenkin näin kirjassa paljon hyvää omalla kohdallani mm. sen, että englanninkielen taitoni kehittyi. Olipa pitkästä aikaa kiva kuunnella englanniksi ja tätä haluaisin kyllä lisää tulevina kuukausina. Miinuksena se, ettei ne formulat kuulu suosikkeihin, niin en oikein päässyt kirjan sisään. Tykkään kyllä lukea elämäkertoja, mutta en valitettavasti saanut tästä täysin kymppiä lukuelämystä. Silti en kadu, että luin/kuuntelin tämän, sillä kirjoista oppii aina jotain uutta; oli se sitten kielitaidon parannus tai jotain muuta. Kirja antaa varmasti eniten ehkä formulasarjan faneille.
Arvosana: 3/5
Tervetuloa kesäkuu ja kesälukemiset! Odotan, että luen jonkin kivan kesäkirjan! Haluaisin jakaa jo jotain kivoja kesäkirjavinkkejä, mutta katsotaan niitä sitten kuukauden tai parin päästä.
Mitä sinä luit toukokuussa?
PS: Vinkki muuten kaikille taaperoiden vanhemmille äänikirjasta nimeltä Traktori joka tahtoi nukahtaa. Sen avulla nukahtaa taapero kuin taapero ja loppuu se taaperohäsläys sängyssä! Olin nimittäin aika varma, että meillä ei toimi äänikirjat lapsella, mutta kappas, niin vain rauhottui lapsi tämän avulla ja varsinkin loppui se sellainen taaperohäsläys siellä sängyssä! Ja jos traktorit ei innosta lasta, niin löytyy myös versio Kani joka tahtoi nukahtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti