Näiden villasukkien tarina sopii marraskuuhun ja olikin pakko siksi nimetä ne marraskuisiksi villasukiksi. Yhtenä aamuna oli peräti niin pimeää ja harmaata, että eteensä näki. Ei saisi valittaa, sillä pitäisi olla kiitollinen ja positiivinen esimerkiksi siitä, että meillä Suomessa on niin kivat neljät eri vuodenajat. Ja olenkin, olen joka päivä kiitollinen, että saan asua Suomessa. Mutta kyllä se välillä kieltämättä vähän harmittaa, kun auringon valoa ei näe joka päivä. Tai edes joka toinenkaan. Tämän varjolla ajattelin kirjoitella ja esitellä nämä marraskuiset villasukat ja kertoa niiden tarinan.
Villasukat ovat tehty Novitan Seitsemän veljestä -langasta. Löysin nämä valmiiden käsitöiden laatikosta, enkä oikein edes muistanut näiden olemassaoloa. Samasta paikasta löytyivät yksi lapsen valepalmikkosukka. Silloin muistin, että hei, nämähän tein erääseen #samistelukaliin, mutta ilmeisesti on jäänyt ajatus hieman kesken, kun lapsen sukkiakin löytyi vain yksi :D Käykö kenellekään koskaan näin? Yleensä pyrin tekemään aina heti molemmat sukat valmiiksi, ettei olisi yhden sukan syndroomaa. Nyt purin kuitenkin tuon lapsen sukan, sillä a) en muista enää ohjetta siihen b) se oli muutenkin epäsuhteessa lapsen jalkaan nähden. Vain nämä siis jäivät jäljelle.
Varsi on valepalmikko, kantapää vahvistettu kantapää ja näin yksinkertaiset sukat ja silti minusta niin kauniit. Kieltämättä nyt kun tässä katsoo sukkien kuvaa niin aika harmailtahan ne näyttävät. Mutta niin näyttää tuo ulkona oleva sääkin :D Aika perussukat, sanoisin. Vielä on näiden saaja tuntematon, ehkäpä lahjoittaisin nämä hyväntekeväisyyteen. Harmaa on kyllä sellainen väri, josta itse tykkään, mutta jostain syystä harvoin sitä neuloo kuitenkaan ihan pelkkiä harmaita neuletöitä. Jollain tasolla sitä haluaa neuloa värikkäistä langoista. Harvemmin tulee myös ostettua mustaa lankaa, en tiedä mikä siinäkin on. Vaikka tykkään käyttää mustia vaatteita, niin miksi en kuitenkaan tee esimerkiksi mustaa villapaitaa? Mielenkiintoista.
Nyt kun oikein kaivelin lankavarastojani, niin löysin kuin löysinkin muutaman harmaan kerän. Tuo Novitan kimalteleva Välke on kyllä ihan mun lempparilanka tällä hetkellä. Tuo kimalteleva lanka vaan sopii aina ennen joulua ja siitä on niin kiva neuloa vaikkapa joululahjoja. Nämä sukat olisivat muuten näyttäneet ihan erilaisilta jos olisin neulonut ne vaikkapa tuosta kimaltelevasta Välkkeestä.
Välillä on vaan ihan kiva neuloa harmaasta, vaikka suosinkin yleensä värejä neulomisissa. Katsotaan, jos joskus saisin neulottua mustan villapaidan. Tämän marraskuisen aamun pohjalta nyt toivotan kivaa päivän jatkoa ja nautitaan marraskuusta vaikka onkin harmaa! <3 Kyllä se valo sieltä tulee taas joskus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti