Kirjavinkit: Maaliskuun luetut kirjat

On siis maaliskuun kirjavinkkien aika! Maaliskuu oli pidempi kuukausi kuin helmikuu, mutta luin silti saman määrän kirjoja kuin helmikuussa. Olisi voinut toki kuvitella, että kirjoja olisi tullut luettua enemmän kotonaoloajan perusteella, mutta olen hurjasti tyytyväinen viiteenkin kirjaan. Vaikka eihän tätä määrä edellä tehdä, vaan ihan puhtaasti kirjarakkaudesta. Tykkään lukea/kuunnella erilaisia kirjoja, ja niitä kyllä riitti maaliskuussa. Huhtikuun tavoitteeksi taidan ottaa romaanien lukemisen, sillä niitä kaipaan tällä hetkellä. 

Anna Perho: Antisäätäjä

Aloitin tämän kirjan jo tammikuussa, mutta sain sen loppuun valmiiksi vasta nyt maaliskuussa. En suinkaan lukenut sitä koko tätä aikaa, vaan välissä oli tauko, jolloin muut kirjat menivät tämän ohi. Nimittäin olin ihan fiiliksissäni alussa tästä kirjasta, mutta keskivaiheilla en enää päässyt jotenkin samaan fiilikseen. Loppua kohden fiilis kyllä palasi hitaasti. Luulenpa, että pieni tauko teki vähän hallaa tälle kirjalle. Ei se siis huono ollut, mutta ehkä siihen on syynsä, ettei pitäisi olla kovin montaa kirjaa kesken ja keskittyisi aina vain pariin. Mutta kirja antaa kuitenkin hyvin konkreettisia vinkkejä ajan käyttöön ja sen hallintaan. Uskon, että kirja sopii monelle tällä hetkellä, varsinkin sinulle, joka kärsit kiireestä ja jolla on liian monta asiaa mielen päällä koko ajan. Ja suosittelen tosiaan lukemaan/kuuntelemaan kirjan hallitusti kerralla läpi. En suinkaan siis tarkoita että kirja pitäisi lukea/kuunnella yhdeltä istumalta läpi vaan sitä, että keskittyen ja ei pitkiä taukoja tai muita kirjoja rinnalle.

Arvosana: 4/5

(Kuvan kirjaa ei ole vielä luettu ja se on otettu paikallisen kirjaston saa ottaa -hyllystä ennen kuin kirjastot sulkeutuivat. Aika kivoja muuten nämä kirjastojen saa ottaa -hyllyt. Tämä taitaa olla jo toinen kirja, jonka otin sieltä ja sinne olen vienyt varmasti tuplasti enemmän kirjoja).

Beth O'Leary: Kimppakämppä
Tämä kirja oli mielestäni mukavan erilainen ja mielenkiintoinen romaani. Kirja perustuu Lontooseen ja kämppiselämään ja varmaankin siitä syystä valitsin sen lukulistalleni. Nimittäin Lontoo <3 Kirjassa kämppikset kommunikoivat post it lapuilla eivätkä siis (aluksi) tapaa toisiaan ollenkaan sekä nukkuvat silti samassa sängyssä. Kirja oli suhteellisen pitkä, muttei yhtään tylsä ja puuduttava. Tykkäsin kirjasta todella paljon ja olen iloinen, että luin sen miltei yhdeltä istumalta. Kirjan kuuntelemiseen meni paljon aikaa ja siksi varmaan maaliskuussa ei tullut määrällisesti luettua niin paljon kirjoja. Kirjan puolivälissä suunnilleen iski hieman väsymys, sillä huomasin, että alun mielenkiinto pienesti vähentyi. Tiedä sitten, johtuiko kirjan juonesta vai ulkoisista tekijöistä. Huomasin myös, että tällä hetkellä on taas luettava vain yhtä tai max kahta kirjaa kerrallaan. En pysty keskittymään useampaan kirjaan ja kirjatkin kärsivät siitä, jos luen montaa kirjaa samanaikaisesti. Tämänhän jo huomasin Anna Perhon kirjan kanssa ja siitä oppineena jatkoin tällä linjalla tämänkin kirjan kanssa. Tämä romaani oli kivan erikoinen ja suosittelen sitä oikeastaan ihan kaikille! Jos kaipaat jotain kivaa ja kevyttä romaania, niin lue tämä! En viitsi spoilata juonikuvioilla, mutta sen vielä sanon, että juonta löytyi. Mukavaa vaihtelua oli myös, kun kirjassa oli kaksi lukijaa; Leon ja Tiffy siis.

Arvosana: 4/5

Hanne Valtari ja Satu Rämö: Unelmaduunarien tilipäivä
Heti kun näin tämän kirjan niin pistin sen lukulistalle ja nyt vasta maaliskuussa sain sen luettua. Tämän taisin aloittaa siis jo tammikuussa. Luin näiden ensimmäisen kirjan Unelmaduunarit viime vuonna ja sen jälkeen tämä kirja oli kyllä itsestäänselvyys lukulistalle. Tämä kirja on kyllä kaikille, jotka etsivät sitä omaa alaa tai haluaisivat tehdä rakastamasta asiasta työn. Vaikka miksipä ei tätä kirjaa ei nyt voisi lukea muutenkin, ihan vaikka vain uteliaisuudesta. Kirjassa on äärimmäisen hyviä vinkkejä oikeastaan lähes kaikkeen :D ja kirjoittajien tyyli kertoa asioista on selkeä ja johdonmukainen. Lisäksi Hanne ja Satu kertovat asioista oikeilla nimillä rehellisesti yhtään mitään kiertelemättä ja kaartelematta. Tykkään! Suosittelen kuitenkin, että ensin luet ensimmäisen osan ja sitten jatkat tähän. Lisäksi kannattaa muuten muistaa, että näillä henkilöillä on Unelmaduunarit -podcast ja sitäkin kannattaa kuunnella. En ole varma, että ovatko tehneet siihen vielä lisää jaksoja, mutta jaksoja kyllä riittää. En ole itsekään tainnut kuunnella niitä kaikkia, tässäpä hyvä podcast vinkki myös!

Arvosana: 5/5

Lauri Tähkä: Äärirajoille 
Tämä kirja oli pitkään kirjalistallani, kunnes eräällä lenkilläni sain edellisen kirjan luettua ja valitsin tämän. Kirja oli äärimmäisen lyhyt, alle tunnin ja sainkin sen melkein kuunneltua lenkin aikana. Kieltämättä oli ehkä vähän liian lyhyt kirja itselleni, sillä se jäi jotenkin pintapuoliseksi. Olisin mielelläni enemmän kuunnellut Laurin oivalluksia ja ajatuksia, mutta nyt se meni vähän liian nopeasti ja siksi jäi hieman ikäänkuin keskeneräiseksi. Plussaa siitä, että Lauri itse luki koko kirjan. Jossain kirja-arvostelussa näin, että kirja on valokuvakirja, eli konkreettisesssa kirjassa on ilmeisesti valokuvia. Tämä jäi hieman puutteelliseksi äänikirjana, kun ei nähnyt niitä kuvia eikä voinut selata kirjaa. Kaikki Lauri Tähkän fanit lienevät jo lukeneen tämän kirjan, mutta suosittelisin sitä kuitenkin kaikille artistin ystäville sekä niille, jotka tykkäävät lukea elämäkertoja. Vaikka varsinainen elämäkerta tämä ei nyt ollutkaan, mutta kertoo kuitenkin kirjailijan ajatuksista.

Arvosana: 3/5

Ja vielä yksi kirja: 

Emmi-Liia Sjöholm: Paperilla toinen
Tämän valitsin oikeastaan siksi lukulistalle, kun yhdessä vaiheessa näin tätä aika paljon somessa. Kirja on esikoisteos Emmi-Liialta, ja ilmestynyt tänä vuonna. Kirjan luki suhteellisen kevyesti, ja kovinkaan pitkä se ei ole. Kirja muistutti hieman päiväkirjaa ja välillä jopa tuli pieniä punastumisen merkkejä siitä. En osaa sanoa, että onko tämä päiväkirjamaisuus huono vai hyvä asia. Nyt kun maailmassa on blogeja ja olemme tottuneet päiväkirjamaiseenraportointiin, niin se voisi olla hyvä asia, mutta toisaalta taas emme halua lukea ihan jokaisesta toisen ihmisen elämässä tapahtuvasta asiasta. En tiedä, mistä johtui, mutta pääsin kirjaan oikeastaan mukaan vasta puolenvälin tienoilla sikälimikäli kirjaan on mukaan pääsemistä. Minulla oli välillä vaikeuksia pysyä kirjassa mukana, sillä se eteni hieman epäkronologisesti ja näin ollen vasta loppua kohden tajusi jotenkin kirjan tavan kertoa asioista. Kirja on kuitenkin kevyttä luettavaa, ja jos haluaa esimerkiksi pitää tämän hetkiset ajatukset poissa mielestä niin oiva tilaisuus siihen. Kirjan luki myös suhteellisen nopeasti, joten aikaa siihen ei kulu liikaa. Ihan ok teos, mutta vailla kuitenkin sen syvempää merkitystä. 
 Arvosana: 3/5.